Ryhmärakentelu: Falklandin sota

Moi Opa,

Kiitos itsellesi hyvistä tiedoista. Tulipa uutta tietoa.

Opa Laitinen kirjoitti:

Briteillä oli toukokuussa 1982 erittäin vahva pelko ja epäilys siitä että,Argentiinan laivasto osaston 79,3 aluksilla oli ollut mukana laivoista laukaistavia exocet ohjuksia.Yksikin onnistunut laukaisu tukialuksia kohden olisi tuolloin katkaisut todennäköisesti brittien ilma ja maavoimien selkärangan.

Amerikkalaiset lähteet (amerikkalaiset tutkivat todella intensiivisesti Falklandin sotaa oppimismielessä) eivät myöskään vahvista, että ARA General Belgranossa olisi ollut Exocet-ohjuksia. Amerikkalaiset lähteet toteavat yleensä näin:"The Argentine Navy initially sortied four groups of surface ships, including nine ships armed with Exocet antiship missiles." Mutta jostain syystä tai toisesta he eivät yleensä ota kantaa siihen, että missä yhdeksässä Argentiinan laivaston laivoissa sitten oli Exocet-ohjuksia. Amerikkalaiset jättävät Exocet-selittelyt tyystin briteille ja brittien virallinen kantahan ymmärtääkseni on ollut se, että Belgranossa olisi ollut Exocet-ohjuksia.

The Guardian, Wednesday 18 October 2000: Hit by two torpedoes by Narendra Sethia: www.guardian.co.uk/world/2000/oct/18/argentina.falklands artikkelissa todetaan hyvin selkeästi, ettei Belgranossa ollut Exocet-ohjuksia, eikä se olisi ollut kykenevä edes laukaisemaan niitä, koska Belgranossa ei ollut edes sonaria. Belgranon puusepät olivat rakentaneet feikki Exocet-laukaisualustat. Suora lainaus artikkelista, entisen Belgrano miehistön jäsenen Captain Nestor Cencin aka "Cocon" haastattelusta: "when I asked Coco the same question, whether the Belgrano had carried Exocets, he laughed and told me that the Belgrano's carpenters had fabricated Exocet launchers out of wood, to make it look as if the cruiser carried the missiles. He added that the Belgrano was not even fitted with sonar".

Mutta Belgranon saattajilla Allen M. Sumner-luokan hävittäjillä Piedra Buenalla (D-29) ja Bouchardilla (D-26) oli Exocet-ohjukset, tämän on vahvistanut mm. Bouchardin kippari Captain Washington Barcena ja alla mainitut lähteet.

Opa Laitinen kirjoitti:

General Belgranon upotukseen liittyy vieläkin tänä päivänä outoja propagandalta haiskahtavia huhuja.Englantilaisessa tv-dokumentissa kerrottiin m.m että H.M.S Conquerorilla olisi ollut tuolloin mahdollisuus upottaa myös ARA 25 DE Mayo tukialus.Conquerorin kapteeni kuitenkin jätti tuolloin tilaisuuden käyttämättä poliittista? ja inhimillisistä? syistä.Mitä nämä sitten sodan ollessa päällä olisivat olleet jäi epäselväksi.Saman tyyppistä "latino machoilua" liittyy myös Argentiinan puolelta brittien tukialusten vaurioittamiseen ja parhaimmillaan/pahimmillaan upottamiseen.
Jotenkin tuntuu vaan siltä että, tämäkään sota ei ole vielä "sodittu" loppuun.Varsinkin kun kuuntelee Argentiinan ja Britti hallituksen nykyisiä lausuntoja näistä lampaiden ja pingviinien saarista.

Olen täysin samaa mieltä, että nuo brittiväittämät ovat samanlaista propagandaa kuin "latino machoilu" HMS Invinciblen vaurioittamisesta.

Alla mainituissa lähteissä on melko tarkkaan kuvattu HMS Conqueror tekemiset Falklandin sodassa eikä HMS Conquerorilla ollut ainakaan näiden lähteiden mukaan missään vaiheessa pienintäkään mahdollisuutta upottaa ARA 25 De Mayo lentotukialusta.

Brown, David. The Royal Navy and the Falklands War. Annapolis: Naval Institute Press, 1987
Coil, Alberto R. and Arend, Anthony C., ed. The Falklands War. Lessons for Strategy Diplomacy and International Law. Winchester, Mass.: Allen & Unwin, 1985.
Falkland Islands Campaign Understatdino the Issues. Washington: National Defense University, 1986.
Gray, Edwyn. The Devil's Device Robert Whitehead and the History of the Torpedo. Annapolis: Naval Institute Press, 1991.
Hasting, Max and Jenkins, Simon. The Battle for the Falklands. New York: W. W. Norton & Company, 1983.
Middlebrook, Martin. Operation Corporate The Falklands War, 1982. London: Viking, 1985.
Moore, John E. and Compton-Hall, Richard. Submarine Warfare. Bethesda,: Adler & Alder, 1987.
Morison, Samuel L. "Falklands (Malvinas) Campaign: A Chronology.' U.S. Naval Institute Proceedings. June 1983.
Lokkins, Craig J. 'The Falklands War. A Review of the Sea-based Airpower, Submarine and Antisubmarine Warfare Operations.! Unpublished Research Paper, U.S. Air University, Maxwell Air Force Base, Alabama:, 1989.
Secretary of State for Defense (UK), The Falklands Campaign: The Lessons, London: Her Majesty's Stationary Office, 1982.
Holland, W.J. Jr. 'SSN: The Queen of the Seas." Naval War College Review Spring 1991,
Interview with CDR Stephen R. Kirby, Royal Navy, Student, Naval Command College, Naval War College, Newport, Rhode Island: 27 January 1994.
Interview with CDR Alejandro Kenny, Argentina Navy, Argentine Research Fellow, Strategy and Campaign Department, Center for Naval Warfare Studies, Naval War College, Newport, Rhode Island: 28 January 1994.
Juan Carlos Murguizur, "The Future of the Submarine in Argentinean Naval Policy,'
International Defense Review. April 1984.

Toki tietysti aina voi olla mahdollista, että tv-toimittaja tietää enemmän kuin yllä listatut lähteet.

Kiitos hyvästä infosta Opa, sillä en tiennyt mitää ko. britti-tv-dokumentista.

Tyhmä kysymys, Opa, mutta onko tuossa Airfixin Falklands War 25 paketissa Skyhawk, Dagger/Nesher, IA-58 Pucara, Sea Harrier ja Super Etendard rakennussarjat eli yhteensä viisi eri rakennussarjaa? Kiitos vastauksesta jo etukäteen.

Parhain terveisin, AJ

Sarjoja on peräti kuusi.Airfixin Falklands Aircraft set No:98670 paketoinnista löytyy Sea Harrier FRS-1 malli, tämä on mielestäni Airfixin oma malli vaikka sitä on veikkailtu myös Escin sarjaksi.Lisäksi löytyy Airfixin Harrier GR 3,Super Etendard ja Airfixin vanha Skyhawk 25 DE Mayon koneiden siirtokuvilla,siis Armadan A-4Q kone.Mirage III E/A konetta esittää jostain syystä Turkkilaisen P.M.Modelsin Dagger/Nesher koneen malli.IA-58 Pucara on puolestaan Special Hobbyn ex- sarja ilman resiini ja syövyte osia.Osa on korvattu polystereenillä osa osista puuttuu taas tyystin.Mielestäni tuo Pucaran malli on näistä kaikkein kiintoisin ja ehkä myös vaikeimmin rakennettava ja samalla muutenkin haasteellinen sillä tästä voisi saada hyvän mallin jos????.
Hommasin tuon paketoinin muistaakseni 2008 tai 09 lähinnä siirtokuvien vuoksi.Valitettavasti nämäkin ovat varhaista Airfix/Hornby laattua eli erittäin paksut ja omituisella kaksi osaisella taustafilmillä varustetut.Kun vesi kuivaa siirtokuva kalvolta menevät ne yleensä välitömästi rullalle joten näiden käyttö on varsin kyseenalaista ja vaikeaa.Se että tämän paketoinin sarjoista saisi rakenettua asialliset mallit vaatii kyllä jotakuta "hyvä palkkaista" mestari rakentaajaa.Tavan mallarille nämä sarjat ovat lähes ylivoimainen haaste eikä esim. joku Mike Grant varmaankaan ryhdy näitä rakentelemaan ihan vaan huvikseen.Tämä on sinällään sääli sillä jos tämä paketointi olisi asiallisella tasolla olisi tämä varsinainen aarreaitta Falkland aiheesta kiinnostuneille.Pucara koneesta on saatavilla myös joitakin laadukkaita vacu- ja resiini sarjoja, nämäkin valitettavasti lähinnä jostain Santiagosta tai muualta yhtä hankalista lähteistä.Terv.Opa L. Niin kaikki siis 1:72

Moi Opa,

Kiitos vastauksesta. Tästä Airfixin sarjasta minulla ei ollut mitään tietoa.

Opa Laitinen kirjoitti:

Sarjoja on peräti kuusi.Airfixin Falklands Aircraft set No:98670 paketoinnista löytyy Sea Harrier FRS-1 malli, tämä on mielestäni Airfixin oma malli vaikka sitä on veikkailtu myös Escin sarjaksi.Lisäksi löytyy Airfixin Harrier GR 3,Super Etendard ja Airfixin vanha Skyhawk 25 DE Mayon koneiden siirtokuvilla,siis Armadan A-4Q kone.Mirage III E/A konetta esittää jostain syystä Turkkilaisen P.M.Modelsin Dagger/Nesher koneen malli.IA-58 Pucara on puolestaan Special Hobbyn ex- sarja ilman resiini ja syövyte osia…

Sinänsä tuo Airfixin Falklands Aircraft set No:98670 paketoinnin idis on kerrassaan erinomainen, kun kerran yhdessä boxissa on peräti kuusi konfliktin lekoa Sea Harrier FRS.1, Harrier GR.3, Super Etendard, A-4Q Skyhawk, Mirage III E/A tai Dagger/Nesher ja IA-58 Pucara, joista kaikki lekot ovat erittäin mielenkiintoisia.

Nyt Googletin sarjaa ja hyvältähän se näyttää ainakin tässä airfixtributeforum.myfastforum.org/index.php?component=content&postid=249413 ja mukana tulee peräti Falklandin saaren karttakin, sekä 15 Humbrolin akryyliväriä, Humbrolin liima ja pensseli. Pensseli on tuskin mitenkään ihmeellinen, liimaa tarvitaan aina samoin maaleja ja kartta on pirtsakka lisä. Tässä myös Airfixin oma mainos setistä www.airfix.com/_assets/files/Airfix%20Club%20Mag%20Issue%201%20spreads.pdf ja tässä arvostelu setistä, jossa sitä kehutaankin www.aeroscale.co.uk…uawkBox&file=index&req=viewtopic&topic_id=110939&page=1

Opa Laitinen kirjoitti:

Se että tämän paketoinin sarjoista saisi rakenettua asialliset mallit vaatii kyllä jotakuta "hyvä palkkaista" mestari rakentaajaa.Tavan mallarille nämä sarjat ovat lähes ylivoimainen haaste eikä esim. joku Mike Grant varmaankaan ryhdy näitä rakentelemaan ihan vaan huvikseen.

Tämä on erittäin harmillista sillä paketoinnin idis on loistava, mutta se vesittyy, kun paketointi tarvitsee "hyvä palkkaista" mestarirakentaajaa. Sillä tuo rajaa tavalliset pienoismallirakentajat, kuten meikäläisen, pois.

Opa Laitinen kirjoitti:

Tämä on sinällään sääli sillä jos tämä paketointi olisi asiallisella tasolla olisi tämä varsinainen aarreaitta Falkland aiheesta kiinnostuneille…

Hyvin sanottu, täysin samaa mieltä!

Mikähän muuten näiden Cyber Hobby sarjojen taso oikein on:
Vulcan, joka kuuluu Falklandin konfliktiin www.dragon-models.com/d-m-item.asp?pid=CHC2016 ja
Tupolev Bear, joka sopisi myös Falklandin konfliktiin www.dragon-models.com/d-m-item.asp?pid=CHC2014
C-141 Starlifter, joka myös sopisi myös Falklandin konfliktiin www.dragon-models.com/d-m-item.asp?pid=CHC2013

CH:n kuvista päätellen ihan hyvän näköisiä laadukkaita sarjoja, mutta mikä niiden laatutaso oikeasti on? Skaala on myös pieni 1/200, funtsin, että onkohan se liian pieni eli kuinkahan hankalaa näitä on rakentaa? Minulla ei ole mitään käsitystä näin pienen lekoskaalan rakentamisesta.

Mielenkiintoisia lekoja nuo kolme CH:n konetta jokatapauksessa. Parhain terveisin, AJ

Moi,

Vaihteeksi maajoukkoja, vuorossa Argentiinan laivaston taistelusukeltajat, Agrupación de Buzos Tácticos (APBT), eli lyhyesti Buzos Tacticos ja Argentiinan merijalkaväen commandot, Agrupación de Comandos Anfibios (APCA), eli lyhyesti Comandos Anfibios. Ko. taitavat erikoisjoukot, jotka eivät ole mitään puuhapetejä.

Eri lähteiden mukaan Buzos Tacticos joukkoja oli peräti kaksi ryhmää, 15 tst-sukeltajaa, mutta todellisuudessa heitä oli tiettävästi vain kahdeksan mukaanlukien komentajansa Kapteeni Alfredo R. Cufré. Samoin eri lähteiden mukaan Comandos Anfibios joukkoja oli peräti 84-90, mutta todellisuudessa heitä oli tiettävästi vain 48 mukaanlukien komentajansa Kapteeni Sánchez Sabarots.

Falklandin saarten brittipuolustuksen muodosti majuri Mike Normanin johtaman Naval Party 8901:n 68 Royal Marines sotilasta ja 11 Royal Navyn merisotilasta. Normanin kakkoskomentajana toimi majuri Gary Noott, joka toimi myös kuvernöörin sotilasneuvonantajana. 22 merijalkaväen sotilasta siirtyi HMS Endurancella Etälä-Georgiaan, jolloin Falklandin saarille jäi yhteensä 57 brittisotilasta. Näin ollen argentiinalaisten ja brittien voimasuhteet menivät suurin piirtein tasan.

Toisaalta Royal Navyn mukaan Falklandin saarella oli yhteensä 85 merijalkaväen sotilasta plus merisotilaat.

Brittisotilaiden lisäksi Falklandin saarten puolustusta terävöitti 25-40 aseistetun ja urhean Falkland Islands Defence Force (FIDF) jäsenen toiminta majuri Phil Summersin johdolla. FIDF:n jäsenet olivat kaikki vapaaehtoisia ns. militiamen.


Buzos Tacticos aka Agrupación de Buzos Tácticos (APBT) eli Argentiinan taistelusukeltajat, jotka vastaavat US Navy Sealeja tai Brittien SBS:ää. Perhepotretissa on myös Comandos Anfibios aka Agrupación de Comandos Anfibios (APCA), jotka puolestaan vastaavat US Marine Reconeita tai Brittien 30 Commando Information Exploitation Groupia.


Argentiinan Tactical Divers Group Navy eli toisin sanoin Buzos Tacticos. Kapteeni Alfredo R. Cufrén johdolla ainoastaan kahdeksan tst-sukeltajaa osalistui Falklandin konfliktiin sen alkuvaiheessa. ARA Santa Fe kuljetti tämän pienen ryhmän taistelusukeltajia Cape Pembroke majakalle Itä-Falklandiin 2.4.1982. Kuvassa on kaikki kahdeksan punabarettista tst-sukeltajaa, Cufrén ymparillä ja ilmeisesti kolme laivaston venemiestä? Cufré seisoo keskellä.


Kapteeni Sánchez Sabarots johti noin 50 Comandos Anfibiosia, jotka nousivat maihin Falklandin saarelle Lake Pointin kohdalla. APCA:t matkasivat Santisima Trinidadilla, 42 tyypin hävittäjällä, josta he siirtyvät kumiveneillä Falklandin saarelle. Kuvassa APCA:lla on valloitettu RM-lippu taustalla.


Comandos Anfibioset CI Gugliotta, CS Lopez O, CI Castellini, SS Contreras, CP Ozan valmistelevat kumivenettä maihinnousuun. Samoin kuin Buzos Tácticoseilla, Comandos Anfibioseilla on myös taistelusukeltajakoulutus. Olennainen ero Buzos Tácticoseilla ja Comandos Anfibioseilla on se, että BT:t kuuluvat laivastoon ja CA:t merijalkaväkeen eli ero on aivan sama kuin US Navy Sealien ja US Marine Reconin kanssa.


Buzos Tácticosit ja Comandos Anfibioset keskustelevat hyökkäystaktiikasta - SSBU Cardillo José, SSIM Vasques Santos, CPIM Flores Alcides ja SSIM Contreras Roberto. 8 Buzos Tácticosia meni kuvernöörin residenssiin ja 8 Comandos Anfibiosia vyörytti vauhdilla brittien RM:n Moody Brookin sotilasparakit sirpale- ja fosforikranaateilla sekä käsiasetulella. Brittien RM:n onneksi he olivat siirtyneet pois parakeista. CA:t hyökkäsivät tyhjiin parakkeihin ja tajuttuaan sen CA:t painelivat pikavauhtia kuvernöörin residenssiin.


Comandos Anfibioset riisuvat brittien merijalkaväkeä aseista kuvernöörin talolla, paikalla häärää jo tuttu Ylikersantti Jacinto Batista äänenvaimennetun Sterling L34A1 kp:n kera tomerana. Kuvernöörin talolla oli 31 brittien RM:n sotilasta, 11 laivaston sotilasta ja paikallinen FIFD siviili.


Comandos Anfibioset ja "linssilude" Ylikersantti Jacinto Batista keräilevät britti-RMien aseita. Kuvernöörin talon valtauksessa kaatui yksi argentiinalainen CA, luutnantti (ylennetty kapteeniksi ja La Nación Argentina Al Heroico Valor En Combate eli Argentiinan korkein kunniamerkki post mortem) Pedro Edgardo Giachino ja toinen CA, luutnantti Diego Garcia Quiroga haavoittui käteen käsikranaatin räjähdyksestä. CA-paramedic, korpraali Ernesto Urbina haavoittui myös lievästi käsikranaatin räjähdyksestä yrittäessään mennä hoitamaan Giachinoa. Kolme RM:ää, korpraali Sellen, marine Fleet ja marine Dorey puolustivat kuvernöörin talon taka-ovea ja Giachino ammuttiin oven läpi hänen mennessään ovesta sisään kuvernöörin taloon - Giachino haavottui vakavasti, mutta kieltäytyi antautumasta brittien RM:llä ja sai aikaan status quon pitämällä käsikranaattia kädessään ja siten kenties toiminnallaan pelasti Quirogan ja Urbinan henget, mutta aiheutti oman menehtymisensä, sillä myöhemmin hän menehtyi verenhukkaan Stanley sairaalassa. Kuvernöörin talon taka-ovella oli viisi argentiinalaista, Giachino, Quiroga, Urbina ja kaksi muuta CA:ta. Talon ympärillä saarrosrenkaan muodostivat kahdeksan BT:tä ja kolme CA:ta. Argentiinalaiset eivät olleet tajunneet, että briteillä oli miltei kolminkertainen miesylivoima 43 aseistettua brittiä versus 16 argentiinalaista, kuvernöörin talolla.


Kuuluisa kuva aikoinaan. Tämä valokuva kahdesta Comandos Anfibiosesta röökibreikillä taisteluiden jälkeen levisi argentiinalaisen uutistoimiston välityksellä ympäri maailmaa. Tässä kuva on otettu argentiinalaisesta lehdestä. Kuva myös omalla tavallaan symboloi argentiinalaisten voittoa 2.4.1982. Kuvasta näkyy myös CA:tten perusvarustus. Argentiinalaiset vangitsivat myös kaikki FIDF:n jäsenet, mutta päästivät heidän myöhemmin vapaaksi koteihinsa, mikä oli sinänsä kunniallinen teko argentiinalaisilta.


Voittajia ja voitettuja, Cable & Wireless Plc:n Suzy Packer (punaiset housut ja sininen toppatakki) katselee kun BT:t ja CA:t vangitsevat hänen maamiehiään.


Muutamia kuvia argentiinalaisista Comandos Anfibiosista 9mm Uzi konepistoolien kanssa on olemassa, tässä on yksi niistä. Virallisesti Argentiinalla oli ainoastaan 9mm P.A.M. 1 ja 2 kp:tä (kooltaan pienempiä 9mm kopioita amerikkalaisesta WWII aikaisesta .45 APC M3 "Grease Gun" kp:stä), 9mm PA3-DM kp:tä (suora kopio Tsekkoslovakian CZ Model 25 kp:stä) ja brittiläisiä 9mm Sterling kp:tä. 9mm Uzit tulivat Israelista IAI Dagger kauppojen yhteydessä. Käsiaseina BT:llä ja CA:lla oli pääosin .45 APC Ballester-Molina pistooleita (.45 ACP Colt kopio), kuten kuvassa tai 9mm Browning Hi-Power pistoolit.


CA:seja käskynantorivissä. Aseina näillä hepuilla näkyy 7,62mm NATO taittoperä FN FAL 50.61 automaattikivääreitä, 9mm Sterling Mk.4:sia (L2A3) ja kiintovaimennettuja 9mm Sterling Mk.5:sia (L34A1) ja FMK sirpalekäsikranaatteja.


Huolimatta siitä, että Comandos Anfibioset menettivät yhden miehen joukostaan ja kaksi haavottuneina, he kohtelivat ammattimaisesti ja kohteliaasti brittien vangittuja RM:iä - mitään kostotoimenpiteitä tai asiattomuuksia ei tapahtunut; eliittiprosotilaat käyttäytyivät kuten heidän pitääkin, asiallisesti ja ammattimaisesti. Kuva on argentiinalaisten epäonnistunut propagandakuva, jossa kahta brittimerijälkaväen sotilasta on käsketty laittamaan kädet pään päälle kuvausta varten. Hektiset tilanteet ovat jo kauan sitten ohitse ja tilanne on rauhoittunut. Keskellä olevan kameraa katsovan CA:n ilme on hieman hölmistynyt ja oikealla oleva RM:n sotilas on pyytänyt CA:ta penkomaan hlökohtaisia esineitään takavarikoiduista tavaroista. Äärimmäisenä oikealla näkyy Kontra-amiraali Carlos Busser.


BT:t ja CA:t vahtivat britti sotavankeja (RM ja RN). Nämä Argentiinan ottamat propagandakuvat etenkin nöyryytetyistä RM:n sotilaista tässä pientareella ja erityisesti aiemmassa kuvassa tiellä kasvot maanpinnassa olivat liikaa briteille. Argentiinalaiset olivat toivoneet valokuvien toimivat ennaltaehkäisynä ja varoituksena briteille mahdollisista sotilaallisista toimenpiteistä sekä osoittavan briteille, ettei briteille ollut tullut tappioita. Kuvien vaikutus oli aivan päinvastainen - britit raivostuivat ja vaativat Falklandin saarien takaisinvaltaamista.

Parhain terveisin, AJ

Moi, Hieman lisää kuvia erikoisjoukoista; muutamia kuvia BT:stä ja CA:sta, SAS/SBS sekä vielä RM:n commandosita. Parhain terveisin, AJ


Buzos Tacticos - kuvassa seitsemän tst-sukeltajaa, kahdeksas ottaa valokuvaa. Märkäpuvun päällä camo-takki, joskus jopa camo-housutkin. BT:t saavat US Navy Sealien tapaan laskuvarjojääkärikoulutuksen ja muutenkin ylipäätään BT:t koulutus on tehty 1:1 Navy Sealien koulutuksen kanssa.


Kuva, joka levisi salaman lailla eri maailman lehdissä ja joka raivostutti britit. Kuva ranskalaisesta Illustré-lehdestä. CA:t ja BT:t vahtivat vangittuja brittejä ja Argentiinan merijalkaväen joukot saapuvat paikalle.


Vuorostaan espanjalaislehden kuva, jossa CA:t aseistariisuvat brittien RM:iä kuvernöörin talolla.


Argentiinan Merijalkaväen Comandos Anfibios koulutuskurssi-ilmoitus. Kuten kuvastakin voi jo päätellä CA:t saavat kotimaisittain sanottuna tst-sukeltaja-, laskuvarjojääkäri-, perusjääkäri-, rannikkojääkäri-, sissi- ja tiedustelukoulutuksen eli hyvin monipuolisen ja kattavan erikoisjoukkojen koulutuksen. CA:ttein koulutus on yksi yhteen jo aiemmmin mainitun USA:n Merijalkaväen Force Reconnaissancen kanssa. Nyassina mainittakoon, että em. USA:n Marine Force Recon (ennen lyhennys oli vain Marine Recon) on kovatasoisempi sotilasyksikkö kuin tv-stä ja elokuvistakin tutut US Navy Seal-teamit.


CA:t, brittisaalista eli aseita ja ilmeisesti Bedford? kuorma-auto.


Enter the Dragon eli Special Air Service 22 Rgt:n trooperit hyppäävät RAF C-130:sta näyttävästi mereen 25.5.1982. SAS:llä oli tapaaminen HMS Cardiffin kanssa, johon trooperit lopulta otettiin kyytiin.


SAS:n hypyt mereen kuvattuna HMS Cardiffiltä.


Wessex heko varmistaa SAS troopereiden poimimisen merestä.


SAS saapuu tai pikemminkin laskeutuu, MV Irishman keskellä.


MV Irishman poimii SAS troopereita. Irishmanilta trooperit kuljetettiin HMS Cardiffiin.


Neljän (neljä trooperia on stanu SAS:n operointitiimi/ryhmä) SAS trooperin tähystyspiste M16 automaattikivääri AN/PVS-2 Starlight valonvahvistimella. Tämän 1. sukupolven passiivisen valonvahvistajatähtäinkaukoputken, Starlightin, tarkka pimeännäkökyky rajoittuu noin 200-300 metriin säkkipimeällä yöllä, hyvällä säkällä jopa 400 metriin asti. Nykyisin mm. pv:llä käytössä olevalla 3. sukupolven Simrad KN200/250 tkp:llä näkee hyvinkin tarkasti 400 metriin saakka säkkipimeällä yöllä, hyvällä säkällä jopa 600 metriin asti ja heikosti sitä pidemmälle. 3+ ja 4. sukupolven valonvahvistimilla, Omni IV ja V näkee vieläkin paremmin. Toki suurta merkitystä on perustkp:llä, jonka eteen valonvahvistin laitetaan.


Boys in the hood eli SAS trooperteami etenee. Huomaa M16A1 automaattikiväärit.


Ryhmä SAS troopereita Majuri Cedric Delvesin D komppaniasta kiipeää Mount Kentiä ylös raskaissa varusteissa 27-29?.5.1982.


SBS:n neljän trooperin stanuteami kahdella kajakilla raivaa etenemisväylää hyökkäykselle San Carlosin lahdella.


SAS:n ja SBS:n totaalisesti epäonnistunut iskuyritys, Operation Paraquat, Etelä-Georgian saarella 21.-22.4.1982. HMS Antrimin Humphrey eli Westland Wessex HAS.3 numero 406 (kuvassa oikealla) pelasti SAS:n ja SBS:n iskuryhmät varmalta kuolemalta hypotermiaan. Kun SAS:n iskua Pebble saarelle 14.5.1982 voidaan luonnehtia kenties koko Falklandin sodan onnistuneimmaksi iskuksi, niin Operation Paraquatia voitaneen puolestaan luonnehtia koko Falklandin sodan epäonnistuneimmaksi iskuksi, koska siitä ei tullut yhtään mitään - mitään iskua ei taphtunut ja homma peruttiin (sää oli erittäin myrskyisä ja kylmä ja näkyvyys oli nollassa). Koko operaatio muuttui SAS:n ja SBS:n tiimien pelastusoperaatioksi.


RFA Tidespringin kaksi Wessex HU.5 hekon raatoa Fortuna Glacierilla epäonnistuneen SAS:n & SBS:n operaation jäljiltä. Hekon putosivat täydessä ns. whiteout säätilassa; tuolloin näkyvyys on täysi nolla.


Goat Ridge 14.6.1982, Scots Guardit roudaavat kamojaan Westland Wasp HAS.Mk.1 XV139 hekoon ja SAS trooperi marssii ohitse.


Sama paikka hetkeä myöhemmin. Scots Guardit ja Westland Wasp HAS.Mk.1 XV139; toinen SAS trooperi marssii ohitse. Paikka on Goat Ridge 14.6.1982.


Operation Keyhole Thulen saarella, South Sandwich saarilla 19-20.6.1982.


Operaatio Keyholessa ryhmä brittien merijalkaväkeä tarkkaili alunperin argentiinalaisten touhuja saarella, mutta pakkasen pudotessa -52 Celsiukseen (pakkanen itsessään ja tuulivaikutus), britit päättivät ottaa saaren ja argentiinalaisten tukikohdan takaisin haltuunsa.


Thulen saarella britit vangitsivat koko saaren argentilaismiehityksen eli 9 sotilasta ja yhden siviilin.


The Union Flag eli the Union Jack nousee taas koirkeimmalle, Thulen saaren Argentiinan laivaston tukikohta Corbeta Uruguay on valloitettu.

Moi, Jatkoa edelliseen kovakollaasiin Falklandin rähinästä. Jatketaan yhä maajoukoilla.

Argentiinan maihinnousujoukkoja, Amphibious Task Group 40.1, komensi Rear Admiral (Kontra-amiraali) Carlos Busser. Jo läpikäytyjen Buzos Tácticos ja Comandos Anfibios erikoisjoukkojen lisäksi maihinnousuun Amphibio Tehtävä/Isku-ryhmässä 40.1 osallistui 2nd Marine Infantry Btn. (BIM 2) eli toinen merijalkaväen jalkaväkipataljoona ja Argentiinan armeijan 25. Mekanisoidun jalkaväkirykmentin komppania (RIM-25).

Toisen merijalkaväen jalkaväkipataljoonan varustuksiin kuului 20 kpl:tta LVTP Amtrackia ja viisi LARC 5 amphibio-autoa. Nämä Amtrackit ja amphibio-autot kuljetettiin maihinnousuun LST (Landing Ship Tank) ARA Cabo San Antonio:lla (Q42). ARA Almirante Irízar (Q-5) jäämurtajalta lähteneillä SH-3 Sea King helikoptereilla kuljetettiin noin 500 BIM-2:n merijalkaväen sotilasta Port Stanleyn lentökentälle. RIM-25:n komppania ilmakuljetettiin Hercules C-130 lekoilla myös Port Stanleyn lentökentälle.

BIM 2:sta eli toista merijalkaväen pataljoonaa voi myöskin kutsua erikoisjoukoksi, sillä se ei ollut normaali stanu jälkaväkiyksikkö vaan commando-yksikkö, joka vastaa brittien Royal Marines Commandoja. Samoin Argentiinan armeijan hyppykoulutettua 25. Mekanisoitua jalkaväkirykmenttia (RIM-25) ei voine mitenkään kutsua tavalliseksi mekanisoiduksi jalkaväkiyksiköksi, sillä se oli koulutettu Argentiinan armeijan erikoisyksiköksi eversti Mohamed Ali Seineldin johdolla ja amerikkalaisten erikoisjoukkojen Special Forcesin ja Rangereiden avustuksella ja mukaan. RIM-25:n komentajaa Eversti Mohamed Ali Seineldin pidetään myös koko Argentiinan erikoisjoukkojen perustajana. Argentiinan RIM-25 vastannee juuri parhaiten USA:n The 75th Ranger Regiment (Airborne) eli tutummin Ranger rykmenttiä tai vaan US Rangereita. Argentiinan 25. Mekanisoitua jalkaväkirykmentti (RIM-25) kuului Argentiinan 9. Jalkaväkiprikaatiin, mutta se oli liitetty Argentiinan 10. Mekanisoituun prikaatiin Falklandin sodan ajaksi.

Tätä suurta Argentiinan maihinnousujoukkojen ylivoimaa vastaa brittien pienellä merijalkaväen yksiköllä (85 merijalkaväen sotilasta, joista 31 vangittiin kuvernöörin talolla, 32 vangittiin asemissa Port Stanleyssä ja 22 vangittiin Etelä-Georgiassa) ja muutamilla laivaston sotilailla (11 laivaston sotilasta vangittiin myös kuvernöörin talolla) ei ollut mitään mahdollisuuksia.


LST ARA Cabo San Antonio:lta lähtenyt LVTP7 vauhdissa argentiinalaisten maihinnousussa Falklandin saarille 2.4.1982


Argentiinalaisten maihinnousu 2.4.1982 oli näyttävä tapahtuma, jota Argentiina hyödynsi tehokkaasti propagandatarkoituksessa


Argentiinan LVTP7 Amtrackeja rantautuu


Merijalkaväen voitonriemua


Korjaus- ja hinausamtrack


Korjaus- ja hinaus LVTP7 valloitetun brittilipun kera


Merijalkaväkeä ja LVTP7 Amtrackejä. Amtrac no. 03:ssa näkyy Kontra-amiraali Carlos Busser


Argentiinan erikoisjoukkojen "isä" eversti Mohamed Ali Seineldin, RIM-25, LVTP7 Amtrackissään


Toinen kuva eversti Mohamed Ali Seineldinistä Amtrackissään, huomaa 9mm FMK 3 konepistooli hänen selässään


Argentiinan merijalkaväen LARC 5 amphibio-autoja


Amtrackit ja traktori Port Stanleyn lentokentällä


Lähivärivalokuva tutusta kuvasta. Voiton huumaa


Kontra-amiraali Carlos Busser saapuu paikaille myös Amtrackilla


LVTP7 ja siviilejä


AML 90 Panhard panssariautoja maihinnousun yhteydessä

Samoin kuin 25. Mekanisoitu jalkaväkirykmentti (RIM-25), Argentiinan AML 90 Panhard panssariautot kuuluivat Argentiinan 9. Jalkaväkiprikaatiin, mutta ne oli liitetty Argentiinan 10. Mekanisoituun prikaatiin Falklandin sodan ajaksi. Falklandin sodassa oli yhteensä 12 kpl:tta AML 90 Panhard panssariautoja 181. Panssariautokomppaniassa, jonka komantajana toimi majuri Alejandro D. Carullo.


Argentiinan AML 90 panssariautot Port Stanleyssä


Lähikuva Argentiinan AML 90 Panhardista


AML 90 Panhardeja rivissä miehistöineen koulutuksessa Argentiinassa


Hylättyjä AML 90 Panhardeja Port Stanleyssä


Ruostunut AML 90 Panhard Port Stanleyssä Falklandin saarella. Tämä valokuva on erityisesti omistettu Jari Hemilälle, jonka osaa loihtia ja luoda uskomattomia pienoismalleja ruosteisista esikuvistaan

Hyvää Juhannuspäivää Kaikille! Parhain terveisin, AJ

Moi, Jatkoa kovakollaasimuodossa Falklandin rähinästä. Jatketaan vielä maajoukoilla; vuorossa brittien Scimitarit, Scorpionit, Samson ja Bankut. Prahain terveisin, AJ


Tiettävästi ainoa valokuva Falklandin sodan Scorpion vaunusta, jossa näkyy rekisterinumero osittain ja joka on joko 02FD41 tai 02FD42. Kuvassa Scorpion vaunua ajataan sisään HMS Fearlessiin, jossa kuljetettiin Blues and Royalsin B komppanian kaikki neljä FV101 Scorpion CVR(T) vaunua samoin kuin ko. yksikön kaikki neljä FV107 Scimitar CVR(T) vaunua plus yksi FV106 Samson CVR(T) vaunu.


Scorpionit ja Scimitarit pakattuna HMS Fearlessin LCM (Landing Craft Mechanized) aluksiin, joilla ne lähetettiin maihinnousuun Falklandin saarelle. HMS Fearless oli oman luokkansa maihinnousuhyökkäysalus (Fearless Class Assault Ship), jossa oli yhteensä neljä LCM maihinnousualusta (Scorpioneille ja Scimitareille - kaksi per LCM) ja neljä LCVP (Landing Craft, Vehicle, Personnel) maihinnousualusta, joissa kuljetettiin Samson vaunu, kuorma-autoja ja Land Rover maastoautoja.


Samsom ARV onnettumuudessa Falklandin saarella. Vaunu saatiin nostettua ja kuntoon.


Blues and Royalsin B Squadronin leiri.


Jossain päin Falklandin saarta, kuvassa Bandwagoneita ja taustalla muita vaunuja.


Mount Tumbledownin taistelu Scots Guardien kanssa odottaa edessä.


Tunnettu kuva Scimitarista naamioituneena Falklandilla.


Land Rovereita, traktoreita, Scimitareja ja Scorpioneja.


Scorpion vauhdissa Falklandin saarella.


Kaksi Scimitaria hyökkäysryhmityksessä ja valmiudessa matkalla kohti Wireless Ridgeä.


Kurainen Scorpion vaunu Falklandin saarella.


Samson ARV Port Stanleyssä.


Scorpion miehistö poseeraa parojen kanssa Wireless Ridgen taistelun jälkeen.


Scimitar Port Stanleyssä - argentiinalaiset ovat jo antautuneet.


Tuttu kuva Scimitarista, Bandwagonista, Panhard panssariautoista ja brittisotilaista Port Stanleyssä.


Scorpion ja Scimitar Port Stanleyssä.


Vaurioitunut Scorpion vaunu, joka ajoi maamiinaan viimeisessä taistelussa Port Stanleystä; vaunu kuljetettiin Chinook helikopterilla ja saatiin korjattua.


Scimitar vauhdissa Port Stanleyn rantatiellä.


Scimitar vaunu kiinnostaa paikallisia lapsia.

Kiitti AJ!! Nämä Scorpion ja Scimitar kuvat tulivatkin sopivaan aikaan! Sattuu olemaan aloitettu Scorpion työpöydällä ja pikkaisen on hommaa hidastanut pähkäily vaunujen numeroista. Eli tuo ensimmäinen kuva antoi jo hyvää alkutietoa Scorpionien numeroista. Nyt kun vielä onnistuisi löytämään vaunukohtaiset tunnukset noille Scorpioneille. Harmi että siitä miinaan ajanneen vaunun kuvasta ei eroitu se rekisteritunnus sieltä vetoaisojen välistä. Mutta nämä kuvat hyvä lisä tähän aiheeseen :) !!

Moi Heikki, Ole hyvä vaan.

Nuo vaunukohtaiset tunnarit Scorpion vaunuille Falklandilla olivat seuraavat (ei 100% varmuudella):

Vaunutunnus 23, yksikkö 3rd Tp, B Sqd, B & R
Vaunutunnus 23A, yksikkö 3rd Tp, B Sqd, B & R
Vaunutunnus 24, yksikkö 4th Tp, B Sqd, B & R
Vaunutunnus 24A, yksikkö 4th Tp, B Sqd, B & R

Tosin nuo vaunutunnarit peitettiin, ilmeisesti ylimaalattiin, Ascension saarella tapahtuneen harjoituksen jälkeen, kun Scorpionit (ja Scimitarit) laivattiin uudelleen HMS Fearlessiin ja sitten matka jatkui kohti Falklandin saarta. Joten tunnareita ei näy Scorppareissa (eikä Scimitareissa) Falklandilla.

Tuossa ekassa valokuvassa olevan Scorpionin rekkari on tiettävästi (ei 100% varmuudella) 02FD41 ja muiden Scorpionien rekkarit ovat seuraavat: 04FD46, 02FD18 ja 02FD98.

Eli neljän Falklandin Scorpionin rekkarit olivat siis seuraavat (ei 100% varmuudella):

Rekisterinro 02FD18
Rekisterinro 02FD41
Rekisterinro 04FD46
Rekisterinro 02FD98

En valitettavasti tiedä mikä rekkari kuului mihinkin vaunutunnukseen, koska nuo tunnarit ja rekkarit peitettiin Falklandin saarelle tultaessa, eikä niitä näy, kuten valokuvatkin osoittavat. Joten käytännössä nuo tunnarit ja rekkarit voi unohtaa Falklandin Scorpion pienoismallin yhteydessä.

Tein pienen mokan kun listasin taannoin Scimitarien tunnareita ja rekkareita, sillä vahingossa sekoitin osan 3. joukkueen ja 4. joukkueen vaunuista; sinänsä rekkarinumerot ja vaunutunnarit olivat ok. Pahoittelen mokaani. Alla listattuna Scimitarien rekkarit, tunnarit ja joukkueet oikein.

Neljän The Blues and Royals:n B Squadron:n Recce Troopsien FV107 Scimitar CVR(T) tiedusteluvaunujen tunnukset Falklandilla olivat tiettävästi (ei 100% varmuudella) seuraavat:

Rekisterinro 07FD60, vaunutunnus 23B, yksikkö 3rd Tp, B Sqd, B & R - sama vaunu osallistui myöhemmin 1991 Gulf-sotaan eli Persianlahden sotaan aka Desert Storm
Rekisterinro 06FD37, vaunutunnus 23C, yksikkö 3rd Tp, B Sqd, B & R

Rekisterinro 00GH02, vaunutunnus 22B, yksikkö 4th Tp, B Sqd, B & R
Rekisterinro 08FD29, vaunutunnus 22C, yksikkö 4th Tp, B Sqd, B & R - sama vaunu osallistui myöhemmin 1991 Gulf-sotaan eli Persianlahden sotaan aka Desert Storm

Logiikan ja oikeaoppisesti TOE:n mukaan 4. joukkueen Scimitarien vaunutunnusten pitäisi olla 24B ja 24C, mutta mitä ilmeisimmin 4. joukkueella oli käytössään lainavaunut 2. joukkueelta Falklandin sodassa.

FD tarkoittaa brittiarmeijan maajoukkojen (Army) käyttöön valmistettuja panssariajoneuvoja (A Vehs) vuosina 1970/71 ja GH tarkoittaa brittiarmeijan maajoukkojen (Army) käyttöön valmistettuja panssariajoneuvoja (A Vehs) vuosina 1975/76.

3rd Tp, B Sqd, B & R tuki toisen Para pataljoonan taisteluita 13-14.6.1982 Wireless Ridge:llä ja 4th Tp, B Sqd, B & R samaan aikaan 13-14.6.1982 toisen Scots Guards pataljoonan taisteluita Mount Tumbledown:lla.

Sinänsä noilla vaunutunnareilla (rekisterinro, vaunutunnus) ei liene vissiin suurtakaan merkitystä, sillä kaikki Scopionit ja Scimitarit olivat peitettyjä joko naamioverkoilla tai muulla roinalla tai sekä että ja tunnarit/rekkarit vielä pääsääntöisesti ylimaalattuja, joten rekkarinumeroita tai yksittäisiä vaunutunnareita ei käytännössä näy.

Toivottavasti tästä oli edes vähän apua. Parhain terveisin, AJ