Arvosteluperusteista: Nordic Challenge

Nordic challenge tapahtuman arviointi poikkeaa siitä, mitä yleensä suomessa on harrastettu. Otan vertailukohdaksi perinteisen esim. IPMS:n käyttämän arvostelutavan. Tarkoituksena ei ole miettiä, kumpi tapa on parempi vaan selvittää kahden eri järjestelmän lähtökohtia ja eroja sekä niihin liittyviä ongelmia.

Arvostelun lähtökohdat

Nordic Challenge kilpailun arvostelu perustuu siihen, että malli voi saada yhden kuudesta eri maininnasta. Eri maininnat ovat:
1. Kulta
2. Hopea
3. Pronssi
4. Kiitettävä (Highly Commended)
5. Hyvä (Commended)
6. Ei palkintoa
Lähtökohtaisesti kaikki mallit arvioidaan samoista lähtökohdista. Tästä syystä luokkajako on olemassa lähinnä sen takia, että katsojien on mukavampaa katsella 1/72 suihkukoneita yhdessä, kuin sekotettuna kaikkien mallien kanssa keskenään. Kategoriat taas on tarkoitettu helpottamaan tuomarityöskentelyä. Jokaisessa kategoriassa työskentelee 3 tuomaria, jolloin arviointi sujuu nopeammin. Päätuomarin tehtävä on pitää huolta siitä, että arvostelu on yhdenmukaista.

Perinteisessä tavassa jokaisessa luokassa haetaan 3 parasta mallia. Usein tähän kuitenkin vaaditaan, että luokassa pitää olla esim. 5 mallia 3 eri mallarilta, jos malleja tai mallareita on vähemmän, palkitaan vain paras työ kultamitalilla ja muut jäävät ilman. Tämä johtaa siihen, että eri luokkien välillä eri tasoiset mallit voivat saada kultaa, jos luokassa on vain yksi osallistuja saa se automaattisesti kultaa. Tämän johdosta sanotaan usein, että perinteinen tapa palkitsee mallareita, ei malleja.

Arvostelu

Perinteisessä tavassa jokainen malli pisteytetään neljän tai viiden eri osatekijän suhteen, jonka jälkeen pisteet lasketaan yhteen ja eniten pisteitä saanut malli voittaa kultaa, toiseksi tullut hopeaa ja kolmas pronssia. Osa-alueita ovat:
a) kokonaisvaikutelma
b) rakennustekniikka
c) pintakäsittely
d) detaljointi
e) vaikeusaste / idea (konversio / dioraamat)
Pisteytys tapahtuu yleensä siten, että ”täydellinen” saa 10 pistettä ja ”kammottava” saa 1 pisteen. Jokainen tuomari arvioi itsenäisesti mallit ja antaa pisteet jokaiselle mallille tällä asteikolla. Jossain kisoissa tuomarit myös keskustelevat päätöksistä ja pisteistä.

Otetaan esimerkki, 1/72 potkurikoneet A, B, C, D, E arvioidaan seuraavasti:

A saa a)10 b)9 c)8 d)7 yhteensä 34 pistettä
B saa a) 8 b)8 c)8 d)6 yhteensä 30 pistettä
C saa a)9 b) 8 c)6 d)9 yhteensä 32 pistettä
D saa a)8 b)8 c)6 d)6 yhteensä 28 pistettä
E saa a)8 b)7 c)6 d)6 yhteensä 27 pistettä

Kilpailijat tietävät nyt, että A oli paras, koska sen kokonaisvaikutelma, pintakäsittely ja detaljointi olivat paremmat. Pisteet eivät kuitenkaan kerro millä tavalla tai miksi A oli parempi. Lopputulos oli siis seuraava:

Kultaa A
Hopeaa C
Pronssia B

Nordic challenge –tapahtumassa mallit arvioidaan siten, että jokainen tuomari arvioi ensin kaikki mallit kategoriassaan ja merkitsee omaan luetteloonsa ne mallit, jotka hänen mielestään tulisi palkita. Tässä kohtaa ei vielä mietitä sitä, minkä palkinnon malli mahdollisesti tulee saamaan.

Tämän vaiheen jälkeen tuomarit yhdessä miettivät, mitkä mallit ovat kategorian parhaat ja minkä mitalin ne ansaitsevat. Lähtökohtana on se, että virheetön malli saa pronssia. Hopeaan ja Kultaan vaaditaan vielä enemmän, mallin pitää olla loistelias saadakseen kultaa. Tämä on järjestäjien antama tahtotila, me haluamme että Nordic Challengessa on vaikeaa saada kultaa. Syy tähän on se, että me haluamme, että palkinnolla on joku merkitys. Sitä ei voi saada helposti saati automaattisesti vain siksi, että on osallistunut.

Lähes virheettömät mallit, joilla on muita ansioita esim. Pintakäsittelyn tai rakentamisen tai kokonaisvaikutelman kautta voivat saada Hyvä ja Kiitettävä –maininnan. Kunniamaininnan tarkoitus on kertoa mallarille, että hän on joko lähellä tai hyvin lähellä pronssimitalia.

NC:n tavassa esim. lentokoneita arvioidaan seuraavilla painoarvoilla:
a) rakennustekniikka 20%
b) Pintakäsittely 60%
c) Vaikeusaste 10%
d) Esillepano 10%
Jos otetaan aikaisempi esimerkki käyttöön, niin A ei olisi saanut kultaa, koska pintakäsittely ja rakennustekniikka eivät olleet riittävällä tasolla. A olisi voinut saada ehkä hopeaa tai pronssia. B,C olisivat tippuneet mitaleilta, mutta voineet saada kunniamainintoja Hyvä ja Kiitettävä. Todennäköisesti myös B olisi arvioitu paremmaksi, sillä sen pintakäsittely saattoi olla selkeästi parempi, jolloin painoarvo olisi vaikuttanut lopputulokseen.

Myöskään NC:n arvostelu ei suoraan kerro sitä, mikä tai miksi joku arvostelukohta on parempi tai huonompi mallien välillä.

Yhteenveto
Nordic Challengen arvostelutapa palkitsee erittäin hyviä sekä hyviä malleja. Kaikki mallit ovat samalla viivalla, joten missään luokassa ei voi saada helpommalla kultaa kuin toisessa. Järjestäjien toivomuksesta palkitsemiskynnys on päätetty pitää korkeana.

Selkeänä kehityskohteena on junioreiden arvostelun höllääminen ts. kynnyksen laskeminen, jos tämä on sitä mitä juniorit haluavat.

Arvostelutapa ei kerro mallarille, mitä asioita mallarin pitää töissään parantaa. Ainoastaan se, kuinka lähellä tai kaukana mallarin työt ovat huipputasosta. Jos et saanut mainintaa, saatat olla todella kaukana tai lähempänä kuin arvaatkaan, jos sait maininnan, olet lähellä mitalitasoa ja jos sait mitalin, mallisi ovat jo korkeaa tasoa.

Arvosteluperusteet pitää julkaista, se asia korjataan seuraavaan kilpailuun hyvissä ajoin. Yritämme saada arvosteluperusteet webbisivuillemme vielä tämän vuoden puolella. Ne pitää irroittaa tuomariohjeista, joka vie hieman aikaa.

Yritämme saada lisää tuomareita olemaan paikalla sunnuntaina siten, että mallarit voivat tuomarit tunnistaa ja pyytää palautetta mallistaan. Se on ainoa tapa, jolla voimme vastata kysymyksiin miksi ja millä tavalla malli eroaa esim. Kultamitalimalleista.

Pisteytykseen emme lähde, sillä se ei tuo mitään lisäarvoa arvosteluun. Se ainoastaan hidastaa sitä.

Toivottavasti tämä sepustus vastaa edes osin avoimiin kysymyksiin

Mielestäni Nordicissa käytettävää arvostelua voi verrata karkeasti PM-netin tähtiin jos se selventäisi asiaa. PM-netin tähtikeskiarvot korreloivat mielestäni aika hyvin mallien tasoa. Tietysti poikkeuksiakin on.
Tähdet verrattuna Nordicin arvosteluun on aikalailla karkeasti tämä:

Kulta: Täydet viisi tähteä
Hopea: yli 4,5 tähteä
Pronssi: yli 4,1 tähteä
HC: yli 3,7 tähteä
C: yli 3,5 tähteä

Mielestäni suunnilleen tuo taso vaaditaan kansainvälisissä kisoissa. Kisoista ja luokista riippuen arvostelu voi olla jopa kovempi.
Tarkoitus ei ole laittaa kaikkia malleja järjestykseen, vaan palkita hyvin onnistuneet mallit. Ja samalla antaa muille kuva minkä tasoinen malli pitäisi seuraavaksi tehdä saadakseen mitali.

Esimerkkinä Euromilitairen tuomaroinnista vaikka meikäläisen pari viimeistä dioraamaa, jotka saivat Commendid maininnan Eurossa. Tähtiä täällä n.4
Toisena esimerkkinä P. Kovasen pari figuuria saivat Eurossa pronssia, Täällä tähtiä n. 4.5 Hämeenlinnassa figut saivat hopeaa.

Tietysti tuo tähtivertaus kyllä tietysti hieman ontuu, koska PM-netissä viittä tähteä ja puolta tähteä taitavat saada kaikki mallit:)
Kokemattomampi antaa varmasti helpommin parempia arvosanoja.
Tämän takia tuomareina NC:ssä käytetään mallareita jotka ovat tutustuneet kansainvälisiin kisoihin ja tuntevat tason. Tai sitten mallareita joilla muuten on kokemusta ja taitoa. Tämä sen takia että tuomareiden arvostelu olisi suunnilleen samalla tasolla.

Tarkoitus on pitää mitallitaso melko kovana sen takia, että haaveissa on saada mukaan myös lisää kansainvälisiä huippuja tuomaan näytille korkeatasoisia malleja suomeenkin ihmeteltäväksi. Tapahtuman palkitut mallit antavat kuitenkin ulkomailla kuvan tapahtuman ja sen arvostelun tasosta ulkomaalaisille mallareille.

Mielestäni systeemissä on se hyvä puoli , että kenenkään ei tarvitse pelätä olevansa huonoin/viimeinen.

Saa kritisoida.

Koska täydellistä mallia ei varmaan ole olemassakaan, niin ilmeisesti ei sitten jaeta kuin mainintoja.
Muuten kyllä tuo malli tuntuu paremmalta kuin perinteinen arvostelu. Itse näkisin kyllä kynnyksen osallistua kasvavan huomattavasti, jos edes auttavasti pärjätäkseen mallin pitää olla virheetön, ja siitä pitäisi vielä kyetä parantamaan.

Kuinka paljon kulloisenkin hetken "muoti" mallimaailmassa sitten mahtaa vaikuttaa tällaiseen arviointiin? Esim. voiko malli pärjätä, jos se on muuten "virheetön", mutta se on uskallettu varustaa originaalilla muovisella tykinputkella Jordi Rubion putken sijasta, ja siinä ei ole käytetty maalauksessa filttereitä?

Tätä ei nyt toivon mukaan oteta minään nillityksenä. Katselen asiaa täysin ulkopuolisena, koska omat mallini ovat niin heikkotasoisia, etten niitä kehtaisi esille tuoda. Esitän vain mieleen tulleita kysymyksiä, ja toivon, että ne antaisivat uusia näkökulmia asian pohtimiseen.

Mielenkiintoista, että pintakäsittelyllä on noin suuri osa kokonaisarvioinnissa, kun taas vaikeusaste on vain 10%. Toisin sanoen scratch-rakentaminen ei taida vaikuttaa juurikaan arviointiin?

Kiitos Antti kun otit asian esille. Scratch- mallien kohdalla tilanne on täysin toinen. Jos nuo esimerkin mukaiset koneet olisivat olleet scratch-malleja, niin silloin ne olisi arvioitu seuraavasti:

Construction 45% (80% if unpainted)
Painting 35% (0 if unpainted)
Difficulty 10%
Presentation 10%

Painoarvo muuttuu rakentamisen suuntaan rajusti.

Tarkoitus on saada keskustelua aiheesta. Saa nilittää :)

Toivottavasti arvostelutapa ei nosta kynnystä tuoda mallia näytille. Näyttelyissä on mahdollisuus jutella muiden mallareiden kanssa ja saada neuvoja kehittyä. Tietysti vaatii että avaa suunsa ja kysyy.
Mallin voi tuoda myös vaan näytille. Ja yleisö haluaa nähdä malleja.
Päätuomarin ohjeen mukaan pronssi-hopea-kulta mallit pitää olla rakennusteknisesti virheettömiä. Kunniamaininnoissa pientä klappia sallitaan, jos kokonaisuus toimii. Eli kaiken ei tarvitse olla täydellistä, että malli saisi kunniamaininnan.
Suoraan laatikosta-malli voi saada mitalin, jos se on rakennettu ja maalattu hyvin. Jos vieressä on samanlainen malli, mutta siihen on väännetty kaikki pienet etsikilkeet, ja ne on tehty hyvin, niin tottakai se on tarkempi pienoismalli = parempi kuin suoraan laatikosta oleva.

Tuohon tykin putki juttuun voisi todeta, että metalliputki ei anna mitään lisä arvoa mallille, jos se ei ole parempi kuin muovinen. Lisäosat eivät nosta mallin arvoa jos ne eivät ole tehty hyvin. Maalauksesta voisi sanoa että perusvärillä tasaisesti maalattu malli tuskin sijoittuu listojen kärkipäähän. Mitä realistisempi malli, sen parempi. Tämä ei tarkoita, että esim. panssari pitäisi olla ruostutettu ja kurattu läpeensä. Siistikin malli voi olla realistinen. Se miten realistisuus on saavutettu on mallarin valinta.

Antti Lappalainen kirjoitti:

Mielenkiintoista, että pintakäsittelyllä on noin suuri osa kokonaisarvioinnissa, kun taas vaikeusaste on vain 10%. Toisin sanoen scratch-rakentaminen ei taida vaikuttaa juurikaan arviointiin?

Scratch-luokassa on rakennustekniikalla oltava huomattavasti suurempi osuu, kun tuo 10 prossaa. Siinä 40-50% ei olisi kyllä yhtään liikaa. Toivottavasti tulevaisuudessa scratch-rakentamista arvostettaan edelleen, eikä pääpaino ole pintakäsittelyllä tässä luokassa. Ne todelliset rakentajat, kun ovat harvenevaa sakkia tässä harrasteessa. Meitä kokoonpanijoita kyllä tulee jatkossakin riittämään.

Minä en tajua kuinka tästä arvostelutyylistä voi löytää mitään vikoja jotka olisi korjattu perinteisessä arvostelussa. Itse olen aikalailla tämän NC:ssä käytetyn kannalla, se on selkeä.
Itse olen sitä mieltä, että perinteisessä arvostelussa saattaa tulla jopa enemmän viimeistelyyn ja vanhennukseen liittyviä arvosteluja, koska tuomarit eivät keskustele keskenään?

Ei ole siinä perinteisessäkään mitään vikaa.

Tulevaisuudessa Scratch-luokan mallit pitää varmaankin laittaa erilleen muista, että varmasti malli saa vaatimansa arvostelun?

Jouni Koski kirjoitti:

Tulevaisuudessa Scratch-luokan mallit pitää varmaankin laittaa erilleen muista, että varmasti malli saa vaatimansa arvostelun?

Mutta onko sillä loppujen lopuksi väliä onko malli rakennettu mallisarjasta vai itse? Minä ja varmasti moni muukin varmasti arvostaa enemmän itse rakennettua mallia, kuin valmiista rakennussarjasta tehtyä, mutta eihän sen pitäisi lopputuloksessa näkyä. Muutenhan malli on epäonnistunut jos siitä pystyy ulkonäön perusteella sanomaan kuinka se on tehty. Mielestäni rakennustavalla ei pitäisi olla niin suurta merkitystä arvioinnissa, vaan lopputuloksella, vaikkakin scrath-rakentaminen onkin haastavampaa.

Sama pätee myös pintakäsittelyihin. Ei filttereiden värimodulaatioiden…ym. kuulu erottua mallista juuri siksi mitä ne ovat vaan niiden kuuluu luoda illuusioita todellisuudesta. Eli jos esimerkiksi esivarjostus pystytään erottamaan juurikin esivarjostukseksi, efekti on epäonnistunut. Eri pintakäsittelytekniikat ovat vain tapoja saavuttaa oikeanlainen illuusio esikuvasta.