Messinkiputken juottaminen

Juha K kirjoitti:

Artikkelissa puhutaan myös juotosnesteestä (Lötwasser). Mistäköhän tätä mahtaisi löytyä Suomessa? Nopea googlettaminen ei tuonut vastausta.

Putkikysymyksen lopulliseen ratkaisuun en ota kantaa, mutta saman artikkelin innoittamana ostin purkillisen juotosnestettä Motonetistä, hintaa tuli purnukalle joku reilu 3 EUR.

Juha K kirjoitti:

…
Artikkelissa puhutaan myös juotosnesteestä (Lötwasser). Mistäköhän tätä mahtaisi löytyä Suomessa? Nopea googlettaminen ei tuonut vastausta.

Saksani on huonoa, enkä ole kuullut puhuttavan juotosnesteestä (en tarkoita että sana olisi väärä), mutta esim. www.partco.fi -> verkkokauppa -> juottaminen -> juoksutteet/pastat -osastolta löytyy nestemäisenä sekä "geelimäisenä", eli pastana.

Eli jos tuo juotosneste = juoksute, niin juoksute -hakusanalla voi löytyä paremmin kotimaisilta sivuilta.

Ja kun luen ajatuksen kanssa niin huomaan että Esko K. oli motonetistä löytänyt. Sillä verukkeella saattaisi myös Biltemankin valikoimassa olla. Ehkä. Ei ainakaan oo ollu kallista ja varmasti riittävän hyvää näihin hommiin.

Muistaakseni Biltemassakin on juoksutetta, sekä Clas Ohlsonilla.

Juha K kirjoitti:

Kehikko on rakenteeltaan niin monimutkainen, että sitä ei voi juottaa kerralla kokoon, vaan siihen pitää lisäillä osia rakentamisen edistymisen tahtiin.

Artikkelissa puhutaan myös juotosnesteestä (Lötwasser). Mistäköhän tätä mahtaisi löytyä Suomessa? Nopea googlettaminen ei tuonut vastausta.

Huomioi kuitenkin, että aikaisemmin tehdyt juotokset sulavat helposti kun lisäilet osia rakenteeseen. Tähän voisi auttaa hankkimalla eri lämpötiloissa sulavia tinoja ja juotella ensimmäiset liitokset kaikkein korkeimmissa lämpötiloissa sulavilla juotteilla.

Juotostahnaa tai -nestettä löytyy kyllä myös jokaisesta hyvin varustetusta rautakaupasta (K Rauta, Starkki, jne)

Mielestäni jo kerran katsoin Claes Ohlsonin, mutta löytyyyhän sieltä tällainen Pitää myös käydä vilkaisemassa rautakauppoja, jos sellaisen ohi kulkee.

Matti Piilola kirjoitti:

Huomioi kuitenkin, että aikaisemmin tehdyt juotokset sulavat helposti kun lisäilet osia rakenteeseen. Tähän voisi auttaa hankkimalla eri lämpötiloissa sulavia tinoja ja juotella ensimmäiset liitokset kaikkein korkeimmissa lämpötiloissa sulavilla juotteilla.

Tämä on yksi avoin kysymys myös. Tuossa Pienoismallin artikkelissa kuvattu tapa viedä juote kolvilla saumaan pitäisi olla nopea toimitus, tiedä sitten miten nopeasti lämpö leviää rakenteessa.

Tuo eri lämpötiloisssa sulavien juotteiden käyttö on hyvä idea.

Sekä pasta että juostosneste ovat kumpikin juoksutteita. Niiden idea ja osin käyttötarkoituskin on sama: varmistaa juotteen leviäminen ja tartunta kohteeseen. Nestemäistä juoksutetta kutsutaan usein juotosnesteeksi tai juotosvedeksi. Ilmaisut ovat kuitenkin enemmän tai vähemmän puhekieleen vakiintuneita ilmaisuja, ammattislangia tai peräti tuotenimiä (kuten Suomessa takavuosina valmistettu ja myyty Juotosvesi).

Juotosneste on yleisimmin pienoismallikohteissa käytetty juoksute. Se vaatii vähemmän kuumentamista kuin pasta, mutta nesteellä juotettu sauma on myös juottamisen jälkeen pestävä. Elektroniikkaharrastajat käyttävät pastaa (koska piirilevyjä ei kaiketi voi pestä), pienoismallirakentajat eivät yleensä halua käyttää edes sellaista "tinalankaa", joka sisältää pastaa. Siksi pienoismallikäyttöön tarkoitettuja juotteita markkinoidaan usein hartsittomina ja parhaimmat laadut ovatkin tankomuotoisia. Tosin on myös harrastajia, jotka suvereenisti käyttävät myös pienoismallikohteissa pastaa.

Laitoin tuonne linkkikokoelmaan erittäin hyödyllisen linkin englantilaisesta puljusta, joka valmistaa erityisesti pienoismallikäyttöön tarkoitettuja juoksutteita ja juotteita www.finescale.org.uk Tarjolla on useita eri lämpötiloissa sulavia aineita — valkometallin juottamisesta lähtien. Jos haluaa hankkia vimosen päälle olevat materiaalit, niin nuo kyseiset Carrs´sin kamat ovat juuri sitä. Hintakaan ei päätä huimaa ja riittoisiahan ne ovat.

Pienoismallikäyttöön tarkoitetuilla juoksutteilla ja juotteilla on hyvä aloittaa juottajan ura. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö tavanomaisella 60/40 tinalyijylangalla ja juotosnesteellä saisi erinomaista jälkeä. Kyse on lähinnä rutiinin opettelusta, jonka jälkeen voi käytännössä käyttää lähes mitä tahansa materiaaleja. Käytin pitkään yksinomaan Carrs´sin Red Label ja Yellow Label juoksutteita ja juotteita ("punaista" valkometallin ja "keltaista" messinkiin sekä uushopeaan). Jossain vaiheessa niiden saatavuus oli heikko, joten siirryin tavanomaiseen 60/40 -tinalyijylankaan ja Wellerin juotosnesteeseen (=Lötwasser), jota saa mm. RTV-maalikaupasta. Vastaavaa tavaraa saa myös Bauhausista Stannol-nimellä. Biltema on lopettanut lyijyä sisältävän ohuen 60/40 -tinalangan myynnin. Clas Ohlsonilla sellaista kuitenkin on tarjolla. Lyijöntä ei kannata hankkia, koska se vaatii toimiakseen kovemman kuumuuden.

Sitten vielä tuohon messinkiputkirakenteeseen. Juottamiselle ei ole mitään estettä — itse tekisin rakenteen juottamalla. Pienen harjoittelun jälkeen saat jokaisen sauman juotettua yhdellä tuikkaamisella. Tosin eipä siinäkään mitään ongelmaa ole, että joutuisit tekemään juotoksen putken kummaltakin sivulta. Anna sauman jäähtyä toiselta puolelta ja tee sauma toiselle puolelle samalla tavalla. Olennaista on nopeus: kun kolvi on riittävän kuuma, syntyy sauma parissa sekunnissa - tämän enempää ei kuumentamisaikaa tarvita, jos materiaalit ovat oikeat. Noiden linkin takaa löytyvien matalajuotteiden etu taas on se, että kolvin ei tarvitse olla kovin kuuma, jolloin lämpö ei myöskään leviä hallitsemattomasti kohteessa. Kohdetta voi myös jäähdyttää ottamalla osasta kiinni esimerkiksi pihdeillä tai laittamalla osan kiinni ruuvipuristimeen.

Tämän tarkemmin en osaa ottaa kantaa projektiisi, kun en tiedä miten pitkiä tai lyhyitä pätkiä olet yhteen liittämässä. Kolmen millin messinkiputkessa on kuitenkin massaa jo aika mukavasti, joten kuumuuden leviäminen hallitsemattomasti ei ole todennäköistä. Pienoisrautatiekohteissa on massaltaan huomattavasti hentoisempia rakenteita, jotka poikkeuksetta liitetään yhteen juottamalla. Miten ohuemmat putket liittyvät paksumpaan kolmen millin putkeen? Voitko esimerkiksi porata kolmen millin putken kylkeen reiän, johon ohumpi putki työnnetään? Yksi hyvä tapa liittää osia toisiinsa on pitää osat "ylipitkinä" ja pätkiä ne oikeisiin pituuksiinsa vasta juottamisen jälkeen. Kun nyt lähdet kasaamaan putkirakennetta, niin juottamisen kannnalta homma helpottuu sitä mukaa, kun rakenteesi saa massaa. Lämpö häviä suureen rakenteeseen saamatta aikaan vahinkoa itse saumoissa.

Moi,

Käyttämällä juotetuissa kohdissa lämmön sitomiseen kosteita paperiretaleita, jotka kierretään siis suojattavan liitoksen ympärille, voi uuden juotosliitoksen tehdä jopa ihan muutaman millin päässä, kunhan toimii sukkelasti, kolvi on kuuma, osat puhtaat ja juoksute hyvää.

Mielestäni homma menee tarpeettoman monimutkaiseksi jos yrittää käyttää eri lämmöissä sulavia juotteita?

Olen kyllä itsekin joissakin tapauksissa koonnut joitakin osia hopealla (kova)juottamalla ja sitten nämä kokonaisuudet yhteen tinalla.

Olen tehnyt hyvin monimutkaisia osakokonaisuuksia, joiden kasaminen piti tehdä yhdellä juotoskerralla tekemällä jigin, tosin sanoen sellaisen tukihässäkän jossa kaikki osat ovat kiinni ja juottaminen onnistuu sitten helposti (tai edes helpommin…). Monimutkaisen jigin suunnitteluun menee kyllä helposti yhtä paljon aika kuin kaikkeen muuhun…

Vielä kertauksena: Juotteella ei siis muurata saumaa umpeen, vaan se imeytyy sulaneena saumaan, kun nimenomaan juotettavan kappaleen lämpötila on juotteen sulamispisteen yläpuolella.

Tervetuloa Kuumakolviklubiin!

T:Ville H

Kiitos neuvoista!

Projekti on vielä vahvasti suunnitteluasteella, mutta suunnitelmana olisi rakentaa isossa mittakaavassa malli lentokoneen putkirungosta. Tämän hetkisten mittauksien perusteella putkien halkaisijat vaihtelevat 3mm ja 0,5mm välillä.

Ajattelin aluksi juottaa kasaan rungon pääosat. Ja sen jälkeen lisätä runkoon putki ja osa kerrallaan muut osat. Putket siis kiinnittyvät toisiinsa lähinnä puskuliitoksilla. Monet osakokonaisuudet pitää juottaa aluksi jigissä ja sitten liittää itse runkoon. Mutta tämä on siis vielä mietintäasteella, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Joskus muinoin kun olin vielä elektroniikkavalmistuksessa töissä juoksutteena oli ns. fluksi, kannattaa katsastaa myös yleiselektroniikan sivuilta. Elektroniikka puolella käytetyissä juotostinoissa on juoksute lisätty jo lankaan valmiiksi. Aikoinaan jouduin käymään verikokeissa joissa tarkistettiin maksan arvot 3 kuukauden välein juuri tuon juotostinan takia :)
Myös aaltojuottaminen toimii pienien osien kanssa ja silloin on käytettävä juoksutetta josta Petri mainitsee, pasta on parempaa silloin kun piirilevyt on lakattu. Piirilevyt nimeneomaan pestään sen jälkeen kun ne tulevat aaltojuotoskoneesta (ainakin ennenvanhaan). Sen jälkeen kun piirilevy on lakattu sitä ei voi pestä.