Marko Nykänen

Ikä: 42 vuotta (syntynyt 19.7.1980)
Ammatti: Matkapuhelinasentaja
Paikkakunta: Pieksämäki
Kiinnostuksen kohteet: Autovanhukset, ameriikkalaisvalmisteiset moottoripyörät (miksei brititkin, niiden sähköt on vaan täyttä hepreaa), urheiluammunta, maalaaminen, piirtäminen ja lisäksi kaikki missä saa kädet öljyisiksi.
Harrastanut mallailua: 3–5 vuotta

Lisää minusta

Luultavasti 7-vuotiaana isukin kanssa rakentelin ensimmäisen lentokoneeni, jota seurasi 1:32 Chevy Impala (Gunze Sangyo) ja Matchboxin 1:12 Harley. Nämä kolme rakensin "valvonnan alaisena", eli seurasin vierestä ja opettelin. Ala-asteen ajan rakentelin lentokoneita ja autoja, harvat niistä ovat enää esittelykelpoisia. Joku Heinkel taitaa olla suht nätti.

Ala-asteikäisenä kävin myös pari talvea lennokkikerhossa, pari kuminauhavetoista konetta, pari liidokkia, yksi balsarimoista ja silkkipaperista askarreltu Zero, joka sekin oli kuminauhavetoinen. Viimeisenä rakensin radio-ohjattavan liidokin (Gentle Lady), joka ei nähnyt yhtään onnistunutta laskeutumista. No, ei niitä epäonnistuneitakaan montaa ollut, mutta jossain mökillä sekin taitaa vielä tallessa olla… Suht ehjänä. Siipien kärkiväli tais olla aika tarkkaan kaksi metriä.

1993 vuonna kävin ensimmäistä kertaa kokeilemassa ilmakivääriä, ja seuraavat kymmenen vuotta meni sen harrastuksen parissa. Tiukan treenin tuloksena SM-kisojen 3. sija 17-vuotiaiden sarjassa vuonna -97, Suomenmestaruus 20-vuotiaiden sarjassa vuonna -98 ja vuonna -99 jäin neljänneksi. Sitten olikin aika siirtyä yleiseen sarjaan ja tuloslistojen toiselle sivulle :) Armeijassa vuonna 2000 olin puolustusvoimien Suomenmestaruuskisoissa rynnäkkökiväärin 3 x 5:ssa (5 ls pysty, 5 ls polvi, 5 ls makuu) 2., häviten pisteellä voittajalle. Kyllä sapetti. Vakiokiväärissä? (TRG-22) en pärjännyt, taisin jäädä yhdeksänneksi. Armeijan jälkeen ei ilmakivääriammunta ole juurikaan innostanut, uudet vehkeet on kyllä hankittuna, mutta pitäis treenatakin.

2002 menin insinöörikouluun, 2007 keväällä valmistuin, ja nyt kun ei pysty mihinkään ruumiilliseen työhön korkean koulutustason takia, niin joutaa hyvin rakentamaan pienoismalleja ;D

Yleensä tämä mallailu on hermolepoa, varsinkin kun viihdyn ylhäisessä yksinäisyydessä, touhuten omiani (ilmakivääriammuntakaan kun ei varsinainen joukkuelaji ole) ja keskittyen siihen, mikä milloinkin kiinnostaa. Nykyään vaan menee turhan paljon aikaa netissä surffailuun referenssejä etsiessä yms. 20 vuotta sitten ei ollut internettiä tai mitään muutakaan "jarruttamassa" mallailua :D Mustalla värillä vaan, jos ei muuta keksinyt.