Mallien valokuvausvinkkejä

Eetu Tahvonen kirjoitti:

Kun tuli tehtyä kokeiluja Ubuntulla, huomasin saman. Jotenkin takaperoinen on käytettävyys, ainakin näin photoshoppia käyttäneelle. Mutta siihen on saatavilla Gimpshop, laajennus jolla saa ohjelman muistuttamaan enemmän photaria.

Joo kyllähän toi pikkuhiljaa liikkuu PS:n suuntaan, toi irrallaan kelluva valikkokin on nyt uusimmassa yhdistetty tuohon kuvaikkunaan. Mutta PS on tuttu ja turvallinen, ainoa Windows sovellus jota jäi kaipaamaan. Mitä nyt tuo Creative Zenin ohjelmisto ei toimi Winen alla, ja toi Linuxin MTP-tuki ei tunnu toimivan kunnolla kuin näillä Stone-soittimilla.

Niin, tuosta Elemensistä, noita puuttuvia ominaisuuksia voi hakea esim www.earthboundlight.com/phototips/photoshop-elements-curves.html -sivulta.

Petri Kovanen kirjoitti:

Uuden kameran mukana tuli ohjelma nimeltä Capture One 4 jonka latasin pöytäkoneeseen. Onko kellään kokemusta tästä? Ei oikein aukene mulle…

CaptureOne on hyvä ja toimiva "raw workflow" -ohjelma. Sillä "kehitetään" tai "konvertoidaan" digikameran raakatiedostot jatkokäsittelyä varten. Mitään muuta sillä ei sitten oikein voikaan tehdä.

Alunperin se oli pelkästään PhaseOne -digiperien kuvausohjelma. Noin viisi vuotta sitten ohjelmaan tuli tuki Canonin digijärkkäreille. Pikkuhiljaa kameravalikoimaa on laajennettu kattamaan melkein kaikki järjestelmäkamerat ja osa pokkareistakin.

Minä olen käyttänyt ohjelman eri versioita melkein kymmenen vuotta sekä digiperillä, että järkkäreillä. Ennen Apple Aperturea tai Adobe Lightroomia CaptureOne oli ainoita varteenotettavia vaihtoehtoja Canonin omalle raw-konvertterille.

Aperturen ja Lightroomin menestys ovat luoneet ilmeisesti paineita ja tämä uusin versio on kovin saman kaltainen ulkoasultaan ja käyttöliittymältään.

Tuolta voi ladata 30 päivää toimivan demon, jos haluaa kokeilla raakakuvien säätämistä:
www.phaseone.com

Petri Kovanen kirjoitti:

Nyt joudun lataamaan kuvat elementsin kautta läppäriin, ja siitä muistitikulla pöytäkoneeseen.

CaptureOnella pitäisi pystyä lataamaan (ja jopa alkeellisesti järjestelemään) kuvat koneelle. (?)

-osku

Hyviä vinkkejä ja ohjeita, kyllä noilla pitäis pärjätä. Mutta oikeasti tulee mieleen kuinka monen nuoren mallarin malli jää julkistamatta sen takia että on pelko hanurissa etteivät kuvat ole tarpeeksi hyviä, saati kuinka monella vaikuttaa arvosteluperusteisiin kuvien "huonous"… Itselle riittää että fotot ovat tarkkoja ja detaljit näkyvät tarkoitetulla tavalla, mutta käsi sydämelle ne jotlka taitavat valokuvauksen ja rehellisesti voivat väitää etteivät junnujen ( tai kenen tahansa ) kellertävät fotot vaikuta pisteisiin.

Kun osa mallareista ei ole niin kiinnostunut kuvaamisesta vaan mallien tekemisestä, vaikkakin haluavat julkistaa mallejaan muiden nähtäväksi/arvosteltavaksi. Hiukan tulee mieleen ettei vaan mennä liian "elitistiseen" tasoon vaatimusten suhteen…?

Tomi Eloranta kirjoitti:

Itselle riittää että fotot ovat tarkkoja ja detaljit näkyvät tarkoitetulla tavalla

Sama täällä. Tosin itse asiassa en edes muista, koska joku olisi moittinut kuvia jotenkin, jos ne ovat olleet tarkkoja. Anna jokin esimerkki tarkoista kuvista, joita on moitittu.
Paljon on myös tarkkoja kuvia, mutta niin "yleisluontoisia", ettei niistä varsinaisia detaljeja näe, eikä lähikuvia ole saanut edes pyytämällä.

Tomi Eloranta kirjoitti:

Hiukan tulee mieleen ettei vaan mennä liian "elitistiseen" tasoon vaatimusten suhteen…?

No ei kyllä minun mielestäni. Jos moititaan kuvia, jotka ovat liian epätarkkoja ja/tai pimeitä mallin näkemiseksi asiallisella tasolla, niin parempien kuvien pyytäminen on paikallaan.

No ihan ensimmäisenä tuli mieleen se HD chopperi joka oli vähän aikaa sitten esillä, jokuhan puuttui kuvien punertavaan sävyyn siinäkin. Tottakai tarkat ja hyvät kuvat ovat jokaisen katsojan mieleen, itsekin mieluummin sellaisia katselen.

Lähikuvien puute ei allekirjoittanutta haittaa, varsinkin kun on vaarana, että lähikuvat ovat sitten epätarkkoja johtuen kameran ominaisuuksista, ei kuvaajan taidon puutteesta. Töissä yritin pari päivää sitten N73:lla ottaa paria lähikuvaa, eikä siitä mitään tullut. Minimietäisyys n. 30 cm, joten kyllä siinä 1:12 choppereissa ja pienemmissä detaljit jäävät kuvaamatta. Tuolla luurilla otetut kuvathan muuten ovat ihan kohtalaisia / riittäviä.

Ongelma on siinä että jos kuvat punertavat, sinertävät tai kellertävät, se vääristää myös mallin väritystä. Mitä "elitistiseen" tasoon tulee, en voi kuin ihmetellä miten pyydettäessä parempia kuvia alkaa aina itku siitä että hifistellään. Kuitenkin kaikki ovat yhtä mieltä siitä että hyviä kuvia on kivampi katsella.

Kuvaamista ei tarvitse harrastaa eikä siitä olla kiinnostunut että saa otettua galleriakelpoisia kuvia. Sen se vaatii että kerran perehtyy perustekniikoihin enemmän kuin kolme sekuntia. Mutta kun on kerran opetellut niin jatkossa ei tarvitse kuvaustapahtumaa sen kummemmin hieroa vaan se parin kolmen kuvan otto sujuu rutiinilla ja malli saa galleriassa sille kuuluvan arvostuksen.

Lopuksi: Kamera ei ota niitä hyviä/huonoja kuvia. Kuvaaja ottaa. Halpispokkari tai kännykkä vaatii enemmän valoa siedettävään kuvanlaatuun kuin järkkäri, mutta se ei tarkoita sitä etteikö niilläkin saisi kelvollisia kuvia.

Niin…

Alkuperäinen idea tällä ketjulla oli, että perusasiat hallittaisiin. Ja kun perusasiat ovat kuvissa jo ottaessa kunnossa, ei kuvalle tarvitse tehdä muuta kuin rajata. Kaikki gimpit ja muut photoshopin ominaisuudet ovat peruskäyttäjälle turhia.

Tämä ketju siis käsittelee pelkästään noita perusasioita, ei kuvankäsittely ohjelmia

Edelleen olen sitä mieltä, että pikselit ei ratkaise vaan kennon koko, eli puhelin jossa on kamera ei koskaan tuota yhtä sävykästä ja kohinatonta kuvaa kuin kohtuullisella kennolla varustettu "oikea" kamera. Pikselien määrän teoreettisen edun tappaa kohina joka on pienikennoisilla kameroilla (lue kännykkäkamera) hurja verrattuna melkeimpä mihin tahansa digikameraan.
Vanhalla Olympuksen C-220 2milj. pikselin digipokkarilla saan heittämällä parempia kuvia kuin 4-5milj pikselin kännykkäkameralla. Tai siis sain, koska nyt on poika 5v saanut kameran "omakseen" ja siinä ei taida optinen akseli olla enään kunnossa, sen verran kovaa kyytiä se on kokenut.
Isomman kennon etu on myös laajempi sävyskaala ja se toistaa isommat kontrastierot kuin minikennot, enkä nyt puhu 1:2 tai peräti 1:1 järkkärikennoista.
Nykyään saa jo 150€ digikompakteja joilla ottaa selkeästi parempia kuivia kuin kännykkäkameroilla ja ne kuuluisat pikselitkin riittää jo vertailussa.
Monessa yhteydessä on todettu, että kameravalmistajat olettavat pikselikilpailun ratkaisevan, mutta alkaa pikkuhiljaa olla jo melkein kaikille vähänkään kuvausta harrastaville selvää se, että kennon tulisi olla kohinaton myös perusherkkyyttä korkeammilla asetuksilla, tai sitten ne on vain mainoshelinää ilman oikeasti käyttökelpoista korkeampaa herkkyttä. Monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että nykyiset yleiset 1:2 (kinokokoon verrattuna) järkkärikennot tuottaisi parempia kuvia jos niitten pikselimäärää laskettaisiin vaikkapa 8milj. pikseliin 12-14milj piks. sijaan, kuvat toistaisiva selvästi laajemman sävyalan, suuremmalla herkkyydellä ja silti pienemmällä kohinalla, sama pätee tietysti myös pokkareihin, eli tuollaiset 4milj pikseliä on aivan riittävä jos kenno on nykyisen kokoinen.