Omistan vanhan HP 635 digikameran jolla on otettu kaikki kuvani. Kameran on täyttänyt hienosti perustarpeet kun olen muistanut muutaman asian 1)whitebalance eli valkotasapaino. Kamerassani löytyy asetus päivänvalolle,loisteputkelle,hehkulampulle. näissä oikea valinta. 2)käytössä olen valon säätäminen. Aina valo "oikeaan" kohtaan ns. floodina jolloin tarkoitus on valaista tasaisesti kaikkea 3) makro asetus käyttöön. Vanhemmistakin kameroista tämä löytyy ja silloin päästään kameran kanssa melkoisen lähelle. Kamera ilmoittaa jos menee liian lähelle. Minulta puuttuu vielä jalusta joten toistaiseksi on menty tukemalla kädet pöytää.
Näillä kolmella pääsee jo huisin pitkälle. Kannattaa lukea manuaalista miten eri toiminnot löytyvät mistäkin kamerasta. Omani on melkein 4 vuotta vanha joten uudemmista löytynee toiminnot myös.
Etusivu 
Keskustelut Yleinen pienoismallikeskustelu
Mallien valokuvausvinkkejä
Pophead puhuu asiaa. Kunhan valkotasapaino on kohdillaan ja makro päällä niin kuvat onnistuvat melkein minkälaisella kameralla vaan. Tausta on myös hyvä tehdä jostain, rajaa paremmin mallin ympäristöstä. Kaikki omat kuvani on otettu Sonyn cybershotilla valkoisesta paperista viriteltyä taustaa vasten.
Tytöllä on Íkean piirustus lauta jossa voi vaihtaa piirretyn paperin rullasta. Otin paperista itselle palasen jonka laitan teipillä kiinni seinään ja pöytään. Mallin taakse tulee tasainen valkea tausta jossa ei ole kulmaa minhin kamera alkaa tarkentaan.
Ja ellei kamerasta löydy varsinaista makrotoimintoa (kuten allekirjoittaneen Powershot S1IS:stä), niin vaihtoehtona voi kokeilla sitä henkilökuvaukseen tarkoitettua asetusta. Sillä pääsee vähän alle 10 cm kuvausmatkaan jos tarvis vaatii. Riittää näille nykyisille pikselimäärille mainiosti.
Ja sitten voi tulla hieman toistoa, mutta nämä on omia kokemuksia myös.
Salamaa ei kannata käyttää, ellei välttämättä halua yletöntä kromin kiiltoa ja ylivalottuneita kohtia kuvaan. Kauempaa kuvatessa ei ole sinänsä ongelma.
Jalusta tai muu teline kameralle kuvauksen ajaksi. Itse tulee pinottua välillä kirjoja / lehtiä / satunnaisia partikkeleita mitä käteen sattuu kameran alle. Sen lisäksi kun laittaa vielä ajastetun laukaisun, niin tärinät jää aivan varmasti pois.
Zoomin käyttö kannattaa minimoida. Ainakin minun kamera tarkentaa lähempää kun ei käytä laisinkaan zoomia, vaan vie kameran lähemmäksi kohdetta. Pienoismalleissa ei yleensä ole sitä vaaraa, että ne säikähtäisi ja lähtisi karkuun. Luontokuvaus on asia erikseen.
Valo / valotusaika. Tämä on melkein joka kerta kokeiltava, että löytyy mieleinen valoisuus kuvaan. Itse tulee räiskittyä yleensä joku puolenkymmentä kuvaa / kuvakulma eri valotusajoilla. Se kun on nykyään tuo "filmi" niin halpaa. Ja jos säätää pidemmän valotusajan, ei tarvitse olla välttämättä mitään halogeeneja tai muitakaan kohdevaloja kuvauksen ajaksi viriteltynä. Itse tykkään ns. yleisvalosta, jolloin varjot ei tule ihan niin terävinä. Ne tietty voi eliminoida useammilla erisuuntaisilla valoilla, mutta en minä ainakaan jaksa kikkailla valojen kanssa. Helpompi laittaa valotusajaksi vajaa sekunti tai enemmänkin. Esimerkiksi tässä kuvassa valotusaika on kaksi sekuntia. Ja vaikka itse sanon, niin ei pöllömpi lopputulos. Valona ainoastaan parin metrin päässä oleva jalkalamppu, missä on se ylöspäin osottava valo. Tiedätte varmasti.
Taustana olen käyttänyt itsekin tuota Janin mainitsemaa valkoista paperia, tässä tapauksessa se roikkui sohvan istuinosalta, ja kuvaus tapahtui lattiatasossa. Eipähän tipu malli kovin korkealta sitä siinä pyöritellessä. Ja jos on valkoisesta paperista pulaa, niin hakekaa mahdollisista painotaloista paperirullanjämiä, ainakin tällä kylällä niitä saa ilmaiseksi just sen verran kuin tarvii. Ei ole ihan puhtaan valkea, mutta valkotasapainonhan voi säätää muulla paperilla.
Aukko. Mitenkä päin se nyt pitää sanoa, taitaa tuossa esimerkkikuvassani olla sitten "iso aukko", f-luku on 8. Tai sitten pieni. Tätä en ole vielä saanut taottua kallooni :) Mutta itse tykkään, että kuvat on mahdollisimman teräviä koko alaltaan, ellen sitten yritä jotain "taiteellista" lopputulosta saada aikaiseksi.
Mutta ei tuota kuvaamistakaan opi kuin kuvaamalla. En pidä itseäni mitenkään erikoisen hyvänä kuvaajana, mutta periaatteella sadasta kuvasta yksi onnistuu olen pärjännyt mainiosti tähän asti.
Ja sitten voi tulla hieman toistoa, mutta nämä on omia kokemuksia myös.
Salamaa ei kannata käyttää, ellei välttämättä halua yletöntä kromin kiiltoa ja ylivalottuneita kohtia kuvaan. Kauempaa kuvatessa ei ole sinänsä ongelma.
Jalusta tai muu teline kameralle kuvauksen ajaksi. Itse tulee pinottua välillä kirjoja / lehtiä / satunnaisia partikkeleita mitä käteen sattuu kameran alle. Sen lisäksi kun laittaa vielä ajastetun laukaisun, niin tärinät jää aivan varmasti pois.
Zoomin käyttö kannattaa minimoida. Ainakin minun kamera tarkentaa lähempää kun ei käytä laisinkaan zoomia, vaan vie kameran lähemmäksi kohdetta. Pienoismalleissa ei yleensä ole sitä vaaraa, että ne säikähtäisi ja lähtisi karkuun. Luontokuvaus on asia erikseen.
Valo / valotusaika. Tämä on melkein joka kerta kokeiltava, että löytyy mieleinen valoisuus kuvaan. Itse tulee räiskittyä yleensä joku puolenkymmentä kuvaa / kuvakulma eri valotusajoilla. Se kun on nykyään tuo "filmi" niin halpaa. Ja jos säätää pidemmän valotusajan, ei tarvitse olla välttämättä mitään halogeeneja tai muitakaan kohdevaloja kuvauksen ajaksi viriteltynä. Itse tykkään ns. yleisvalosta, jolloin varjot ei tule ihan niin terävinä. Ne tietty voi eliminoida useammilla erisuuntaisilla valoilla, mutta en minä ainakaan jaksa kikkailla valojen kanssa. Helpompi laittaa valotusajaksi vajaa sekunti tai enemmänkin. Esimerkiksi tässä kuvassa valotusaika on kaksi sekuntia. Ja vaikka itse sanon, niin ei pöllömpi lopputulos. Valona ainoastaan parin metrin päässä oleva jalkalamppu, missä on se ylöspäin osottava valo. Tiedätte varmasti.
Taustana olen käyttänyt itsekin tuota Janin mainitsemaa valkoista paperia, tässä tapauksessa se roikkui sohvan istuinosalta, ja kuvaus tapahtui lattiatasossa. Eipähän tipu malli kovin korkealta sitä siinä pyöritellessä. Ja jos on valkoisesta paperista pulaa, niin hakekaa mahdollisista painotaloista paperirullanjämiä, ainakin tällä kylällä niitä saa ilmaiseksi just sen verran kuin tarvii. Ei ole ihan puhtaan valkea, mutta valkotasapainonhan voi säätää muulla paperilla.
Aukko. Mitenkä päin se nyt pitää sanoa, taitaa tuossa esimerkkikuvassani olla sitten "iso aukko", f-luku on 8. Tai sitten pieni. Tätä en ole vielä saanut taottua kallooni :) Mutta itse tykkään, että kuvat on mahdollisimman teräviä koko alaltaan, ellen sitten yritä jotain "taiteellista" lopputulosta saada aikaiseksi.
Mutta ei tuota kuvaamistakaan opi kuin kuvaamalla. En pidä itseäni mitenkään erikoisen hyvänä kuvaajana, mutta periaatteella sadasta kuvasta yksi onnistuu olen pärjännyt mainiosti tähän asti.
Iso aukko = pieni luku, pieni aukko = iso luku. Sulkimenaukko myös määrittelee syvyysterävyys alueen eli mitä pienempi aukko sitä suurempi syväterävyys alue. Eli aukolla 2.8 syväterävyys alue on todella pieni kun taas aukolla 8 on iso. Syvaterävyys alue tarkoittaa sitä aluetta joka kuvassa on terävä.Marko kirjoitti:Aukko. Mitenkä päin se nyt pitää sanoa, taitaa tuossa esimerkkikuvassani olla sitten "iso aukko", f-luku on 8. Tai sitten pieni. Tätä en ole vielä saanut taottua kallooni :) Mutta itse tykkään, että kuvat on mahdollisimman teräviä koko alaltaan, ellen sitten yritä jotain "taiteellista" lopputulosta saada aikaiseksi.
Tämä lienee kamerakohtaista, ainakin meikäläisen Canonilla pienten kohteiden kuvaus onnistuu parhaiten nimenomaan päinvastoin, eli mahdollisimman kaukaa zoomi täysillä kuvaten.Marko kirjoitti:Zoomin käyttö kannattaa minimoida. Ainakin minun kamera tarkentaa lähempää kun ei käytä laisinkaan zoomia, vaan vie kameran lähemmäksi kohdetta. Pienoismalleissa ei yleensä ole sitä vaaraa, että ne säikähtäisi ja lähtisi karkuun. Luontokuvaus on asia erikseen.
Täällä käytössä Canon Powershot 520-pokkari. Ainaki siinä tahtoo zoomin kanssa otettu makrokuva mennä suttuseksi. Ilman zoomia onnistuu kyllä ihan hyvin. Lieneekö sitten malleissakin eroja?
Makrot on pokkareissa harvemmin zoomilla toimivia.
Omassa kamerassani (Konica Minolta Dimage A200) on erillinen makro-toiminto mutta ostin koemielessä sarjan lähilinssejä (1x, 2x, 4x ja 10x suurentavat) enkä ole katunut, todella läheltä otetut lähikuvat onnistuvat jopa siinä määrin että niitä ei kehtaa ottaa koska malli näyttää kököltä. Harmi kyllä kamerassa ei ole pienempiä aukkoja kuin f11 joten syväterävyyden kanssa on ongelmia aina säännöllisin väliajoin.
TM:n numerossa 22/07 kerrotaan 5 megapikselin kännykkäkameratestissä näin: Kaikkien kamerakännyköiden kuvat ovat selvästi vielä suttuisempia kuin oikealla kameralla kuvatut kuvat. Osasuurennoksissa ero näkyy …
Eli ei kännykkä ole vielä syrjäyttänyt ihan oikeaa kameraa, testissä oli vertailukohteena ihan tavallinen Panasonic Lumix FX100 digikompakti, ei siis mikään ammattikamera.
Eli ei kännykkä ole vielä syrjäyttänyt ihan oikeaa kameraa, testissä oli vertailukohteena ihan tavallinen Panasonic Lumix FX100 digikompakti, ei siis mikään ammattikamera.
Kirjaudu sisään osallistuaksesi keskusteluun
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.