Esim. tämä minä on syntynyt 11 vuotta II-maailmansodan päättymisen jälkeen. Tuo sota on kuitenkin ollut minulle aina hyvin kaukainen asia. MUTTA, jos mennään tästä hetkestä taaksepäin samaiset 11 vuotta, niin päästään vuoteen 1997. Silloin Martti Ahtisaari oli Suomen presidenttinä ja Venäjällä vastaavaa virkaa hoiteli Boris Jeltsin. Jännä juttu, ainakin minusta tuntuu että tuo 11 vuoden takainen Ahtisaaren & Jeltsinin aika oli ihan just äsken.
Sotaveteraani-isäni oli ollut pois kranaattien repimistä juoksuhaudoista 11 vuotta silloin kun minä synnyin tähän maailmaan. Varmaan hänestäkin tuntui, että siitä hänen kuolemanpelon täyttämästä sota-ajastaan oli kulunut tuossa vaiheessa vain vasta vähän aikaa. En ihmettele, ettei isä pahemmin noista ajoista puhunut - jos puhui, niin se vaati yleensä melko vahvaa humalatilaa.
Meikäläinen hyvinvointiyhteiskunnassa kasvanut laardiperse sen sijaan voi muistella menneitä aikoja jopa selvin päin.
Tässä ketjussa voisi pohtia, että miksi jotkut asiat saavat juuri sinut tuntemaan itsesi vanhaksi.
Minua esim. hirvittää sellainen asia, että ikäni puolesta voisin olla vaikkapa ministeri Tanja Karpelan isä. Voi tsiises. Ja mikä hirveintä, muistan elävästi ajan, jolloin Anita Hirvonen oli mielestäni seksikäs. Voi tsiises, toiseen potenssiin.
On myös karmeata kaikki se, mitä ei muista. En muista enää esim. lapsuudenkotini puhelinnumeroa, kiväärini sarjanumeroa intistä (siis KIVÄÄRIN, eikä minkään rynkyn), enkä muista edes ensimmäisen, suurella vaivalla ja säästämisellä hankitun autoni rekisterikilven tunnusta.
Ei sen puoleen, en aina edes muista viedä roskia ulos, vaikka vaimo sitä just varta vasten on pyytänyt. Kaiken lisäksi roskis sijaitsee meidän asuintalon autohallissa, joten luulisi sen roskanyssykän kätevästi kulkevan mukana vaikkapa samalla kun on autolle menossa ja lähdössä töihin - toisaalta taas olen kerran onnistunut roudaamaan sen roskapussin autolla työpaikalleni. Siis epähuomiossa.
Olen myös onnistunut unohtamaan hääpäivämme useana vuotena - ja useana vuotena on siis tullut sanomista.
Ja sitten se, että joka hiton päivä kroppaa kolottaa jostakin päin. Kaikki alkoi aikanaan polvista - ne kun pettivät, niin loppui aktiiviurheilu. Nivelsiteet on kummastakin polvesta leikattu kertaalleen ja olen huomannut, että jatkuva takareiden ja pohjelihaksen voimakas venyttely auttaa polvien kolotukseen. Se venyttely sattumoisin vaatii myös selän venymistä ja siitä on ollut seurauksena kipeä ristiselkä. Noh, kipeän ristiselän voi yrittää hoitaa venyttämällä koko selkärankaa ja niskaa. Ja siitä taas on ollut seurauksena aivan älyttömän kipeä niska ja kaularangan uusiutuvat pinnetulehdukset. Ei tähän taida auttaa enää kuin giljotiini. Ja minun tuurillani se giljotiinin terä kuitenkin kramppaisi jotenkin ihmeellisesti viime hetkellä - niin että nuppi just nippanappa pysyisi hartioissa kiinni. Pittoreski näky sanoisin.
Sanotaan, että vanhuus ei tule yksin. Minä sanoisin, että ei se ole yhtään sen kievempaa, vaikka se tulisi kaksin.
Onneksi on harrastuksena tämä mallailu - se pitää ainakin henkisesti kakarana.
T: RL - ent. Sergeant Steiner
Etusivu 
Keskustelut Taukohuone
Oletko koskaan tuntenut itseäsi vanhaksi?
Kyllä vaan. Viimeksi viime lauantaina, kun oli nuoremman pojan kanssa Imatralla Rock to the river festarilla katsomassa Stam1naa, Teräsbetonia ja Lordia. Hyvät keikat heittivät, ei siinä mitään. Vieressä olevat keskenkasvuiset pyörittivät päitään kuin paremmatkin rockhemmot ja heiluttivat muovisia kirveitään. Vaimo ja vanhempi poikakin aina sanovat, että kuuntelen samanlaista musiikkia kuin nuoriso.
Vanhenpi poika täytti 18 toissa päivänä ja silloin tuntui myös, että alkaa olla vanha.
Ja tosiaan joka aamu tuntuu kropassa jossain päin kun nousee sängystä. Ei nuorenpana koskaan ollut mitään vaivoja.
Vanhenpi poika täytti 18 toissa päivänä ja silloin tuntui myös, että alkaa olla vanha.
Ja tosiaan joka aamu tuntuu kropassa jossain päin kun nousee sängystä. Ei nuorenpana koskaan ollut mitään vaivoja.
Muistan hämärästi parikymppisen pitkätukkaisen pojankoltiasen joka Bailas, joi. joi ja bailas. Jopa semmoinen 3 päivän sessio meni tuosta vaan. Viime syksynä oli suht vapaamuotoinen 3 päivän työmatka, joka loppupeleissä oliki viinan kanssa läträämistä aamua-iltaa. Ensimmäinen selväpäivä olikin sit yhtä helvettiä,,hiki,vilu, yrjöt,ripulit ja sitä krapulaa kesti n. 3päivää. Silloin tajusin että Esa on tullut vanhaksi, jonka max kännäys tänäpäivänä on pulloviiniä kalsarit jalassa sohvalla kaukosäädin kädessä.
Vakavampi asia onkin sit että huomasin pikku nippasia liimatessa että perkele en näe enää kunnolla. Onneksi anoppilasta löytyi siihen lääke eli tuommoinen lääkärin lamppu suurennuslasilla.
Oishan niitä muitakin, mutta annetaan tästä vuoro seuraavalle.
hauskaa perjantaita
T:Esa
Vakavampi asia onkin sit että huomasin pikku nippasia liimatessa että perkele en näe enää kunnolla. Onneksi anoppilasta löytyi siihen lääke eli tuommoinen lääkärin lamppu suurennuslasilla.
Oishan niitä muitakin, mutta annetaan tästä vuoro seuraavalle.
hauskaa perjantaita
T:Esa
Viimeksi muokattu 29.8.2008 13:20
Tulipa mieleeni tähän ketjuun sopiva ja erittäin traumatisoiva muisto omasta lapsuudesta. Olin n. 15-vuotias ja harrastin innokkaasti talvisin jääkiekkoa. Sitten yhden lätkätreenin jälkeen olin jostakin syystä seisoskelemassa kentän vierellä lumihangessa - oli melko kireä pakkaskeli ja minulla oli normaalien lätkätamineitten lisäksi puettu lämmin villapipo kypärän alle, olin siis kenties melko alkukantaisen näköinen ilmestys punaisine poskineni ja räkää valuva nenä naamassa myös punaisena loistaen. Viereeni pysähtyi sitten kaksi n. 7-8 vuotiasta pikkutyttöä ja toinen heistä kysyi minulta:
- Tietääks setä paljonks kello on?
- Tietääks setä paljonks kello on?
Kun paheksuu ikätoveriensa kanssa nykymenoa on vanha.
En oo vanha mutta jäi mieleen kun syksyllä olin käymässä jossain teinien bileissä ja siellä sitten pari nuorta flikkaa jutteli ääneen ja toinen puhui puhelimeen että:" joo täällä on normaali jengi ja joku setä käymäs."
Sitten vanhuus alkaa tuntua kun ei jaksa enää dokata 3 päivää pitempään. Positiivisia puolia on että tullut varmempi ja kypsempi. Itseluottamusta löytyy erilailla kuin nuorempana. Nykyään pitää olla nuorten keskuudessa esimerkkinä ja oikeestaan nautin siitä.
Sitten vanhuus alkaa tuntua kun ei jaksa enää dokata 3 päivää pitempään. Positiivisia puolia on että tullut varmempi ja kypsempi. Itseluottamusta löytyy erilailla kuin nuorempana. Nykyään pitää olla nuorten keskuudessa esimerkkinä ja oikeestaan nautin siitä.
Saman ikäisenä tunnen itseni vanhaksi joka kerta, kun käytän työeläkekorttiani 10 - 20 -prosentin alennuksen saamiseksi ;)Raimo Leino kirjoitti:Esim. tämä minä on syntynyt 11 vuotta II-maailmansodan päättymisen jälkeen.
T: RL - ent. Sergeant Steiner
Elämä on paljon helpompaa kun ei tarvitse enää muistaa kaikkea turhanpäiväistä.Raimo Leino kirjoitti:On myös karmeata kaikki se, mitä ei muista…
Ja sitten se, että joka hiton päivä kroppaa kolottaa jostakin päin… T: RL - ent. Sergeant Steiner
Ja jos aamulla herätessä ei enää satu mihinkään, olet tod.näk. kuollut. Eli ei kannata valittaa pienistä:)
Kai se on jo pakko myöntää vanhenevansa, kun voi pyytää omaa poikaansa kuskiksi :(
Jos herää yli 40-vuotiaana eikä mitään paikkaa kolota/särje on ko. henkilö kuollut.
Tästä huomaa ikääntymisen:Keskustelut kääntyy heti kolotuksiin,vaivoihin,kremppoihin ja sairauksiin ;)
Kirjaudu sisään osallistuaksesi keskusteluun
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.