Hauska ja samalla kimurantti kysely. Itse olen miettinyt noita mallailumotiiveja, ja ainakin itselleni päällimmäiseksi tulee mieleen se, että harrastuksen kautta saa käsillään tehdä jotain konkreettista ja komeaa / kaunista, päivätyö kun on enemmän abstraktimpaa puurtamista, jossa sellaista konkreettista valmista tulee harvemmin käteen.
Omat motiivini ovat varmastikin vaihdelleet harrastuksen aikana. Poikana harrastusinnostus varmaankin alkoi halusta rakentaa Korkkarista tulleita sotakoneita ihan leikkiä varten. Iän lisääntyessä motiivit muuttuivat ja leikkikaluista tuli ehkä enemmän esittely-esineitä tai koristeita. Varsinkin dioramojen tullessa mukaan kuvioihin alkoi tietyllä tarinankerronnalla olla enemmän ja enemmän merkitystä, olipa kyseessä sitten joku dramaattinen tapahtuma tai jokin tietyn historiallisen tilanteen tai olosuhteiden kuvaaminen pienoismallien avulla.
Sota-aiheisten dioramojen osalta iän myötä ne "pienet kertomukset" ovat muuttuneet sellaisista sankaritarinoista / legendoista enemmän realistiseen suuntaan, jossa ajatuksena on esitellä tavalla tai toisella niitä äärimmäisiä olosuhteita, joissa ihmiset ovat sodan keskellä joutuneet elämään ja olemaan. Joku voisi nähdä tuossa varmasti tietyn kehityskaaren pikkupojan sotaleikeistä jopa ripaukseen tiettyä sodanvastaisuutta.
Mitä pitempään mallailua on harrastanut, sitä enemmän mielenkiinto on kohdistunut erilaisia rakennus- ja maalaustekniikoita kohtaan. Joskus valittua tulee tietoisesti ns. "vaikea" malli, jotta pääsisi testaamaan hieman kykyjään. Lisäksi olen havainnut, että mallailun parissa kehitetyillä taidoilla on hyötyä laajemminkin. Erilaiset muovit ja metallit sekä näiden työstämismenetelmät ovat tulleet tutuiksi, samoin kuin maalaamisen perusniksit, eri maalien ominaisuudet jne.
Taitojen karttuessa on kiinnostus tekniikkaa ja historiaa kohtaan kasvanut entisestään, ja omalta osaltani jonkun tietyn mallin rakentamisessa yli puolet ajasta menee kohteen teknisten ominaisuuksien ja käyttöhistorian tutkimukseen. Riippuu tietysti ihan mallista.
Itse en ole hirveästi surkutellut sitä mitä muut ajattelevat malleistani. Pienoismallailu eräänä taiteenlajina on kamalan monitulkintaista, niiko taide yleensäkin. Joku likainen saksalaissotilas saattaa yhdelle katsojalle olla sodan glorifikaatiota ja toiselle sodanvastainen kuvaus ihmiskohtalosta taistelujen keskellä. Eri ihmiset näkee malleissa eri asioita, mikä ehdottomasti onkin yksi tämän harrastuksen rikkauksista.
Eli summa summarum, tällä hetkellä mallailuharrastustani pitää hengissä halu tehdä jotain konkreettista ja kaunista käsillään, kiinnostus historiaa ja tekniikkaa kohtaan sekä tarve kertoa tarinoita.
Niin ja kun emäntä ripottelee kämpän täyteen jotain ihme pinkkejä posliinieläimiä, niin pari panssarivaunua hyllyillä tuo tiettyä tasapainoa kuvioihin. :)
Timo
Etusivu 
Keskustelut Taukohuone
Mallailun syvin olemus, eli miksi sinä rakentelet?
kyllähän meistä pienoismalli harrastajista puhutaan ja pidetään kaikenlaisina omituisten otusten kerhon jäseninä itseäni on sanottu monet kerrat sota hulluksi vaikka en kyllä ole. Jos tulee jonkin kanssa puhe minun pienoismalli harrastuksestani niin kyllä monet vähän ihmettelevät että "vielä kehtaat kaivaa sota asioita ja lietsoa sotaa". Itse katson erittäin aktiivisina kaikki dokumentit jotka käsittelevät toista maailman sotaa ja muutenkin kiinnostus aiheeseen on suuri. Minullakin sattuu olemaan nuita serkkuja jotka ovat vielä ala-asteella ja sattumoisin leikkivät sota ukkoilla niin eiköhän ne aina meinaa ottaa lasi vitriinistäni pienoismalleja ja haluaisivat ruveta leikkimään niillä ja kun sanon kohteliaasti että ne on vaan "koristeita" ja vain katsomista varten niin silloin kyllä rupeaa kysymyksiä satelemaan niskaan. Itselläni pienoismalli harrastus alkoi ehkä noin 5-6 vuotta sitten iso-veljeni rakenteli kanssa ja ostipas tietenkin minullekkin yhden ja silloin jäätiin kuokkuun ja siinä on pysytty. Aluksi rakentelin tietenkin mitä sattui autoja,laivoja panssari vaunuja ja niin edelleen mutta viime vuosina olen keskittynyt 1/35 koko luokan pienoismalleihin ja toiseen maailman sotaan ja viime vuonna rupesin rakentelemaan dioraamoja. Tietenkin olen pohtinut monesti että miksi juuri toinen maailman sota kiehtoo pienoismalleissa ja muutenkin niin ehkäpä se on vain se että kuten varmana monenkin lapsen ukki tai sitä on joutunut kokemaan talvi-, jatko ja lapin sodan niin minun kohdallakin ainakin kun ukkini kertoi kun oli jatkosodassa rukajärvellä niin kertoi omia sota kokemuksia niin ehkäpä se silloin pienen pojan päähän jäi vain pyörimään ukkini kertomukset ja kun isommaksi on tullut niin asiat ovat enemmän ja enemmän ruvenneet kiinnostamaan ja kiehtomaan. Kun katsoo etenkin nyky maailmaa niin ei hän välttämättä kukaan ole kertomassa meille enää sota vuosista kun veteraanit käyvät vähiin. Mutta sen olen kyllä itselleni luvannut että opetan serkuilleni ja ehkäpä jos lapsia saan niin niillekkin tämän hienon pienoismalli harrastukseni ja kerron myös että mitä suomen kansa sai kokoa silloin sodan aikana.
Laitetaas tänne kanssa viesti. Itselläni oli aikoinaan suurikin kiinnostus mallailuun mutta se sitten lopahti jossain vaiheessa kun kaikki muu alkoi kiinnostamaan. Nyt noin 10 vuoden jälkeen taas löysin muutossa vanhat maalit pensselit ja rensselit. Lisäksi internet antoi paljon enemmän tietoa asiasta kuin koskaan olisin voinut tietää. Tämä sitten johti siihen että nostin tavarat esille ja aloin tekemään uudelleen. Kipinä syntyi kun jossain vaiheessa viime kesänä tutkin WW2 aiheisia kuvia ja löysin erillaisia tekeleitä netistä. Tulipa siinä hommattua Panzer IV joka on edelleen paketissa. Nyt aloittelen 10 vuotta takaperin pilanneet Corveten korjauksella. Sitten pohjissa on jo Mini Cooper joka valmistunee kun Corvette on alta pois.
Josko jossain vaiheessa uskaltautuisin laittamaan kuvia vielä tänne, sitten kun saan pikkuisen taas varmuutta lisää. Kaikki aikoinaan tehdyt lentokoneet ja tankit tuli tuhottua sota leikeissä, nyt harmittaa. Autot on myös "kadoksissa" jossain mistä en niitä löydä. Muistelen että silloin auton rakentelussa meni noin 3 päivää, vertaus kohteena nyt olen corvettea korjannut 3 viikkoa ja joka päivä löytyy jotain mitä voisi tehdä erilailla.
Josko jossain vaiheessa uskaltautuisin laittamaan kuvia vielä tänne, sitten kun saan pikkuisen taas varmuutta lisää. Kaikki aikoinaan tehdyt lentokoneet ja tankit tuli tuhottua sota leikeissä, nyt harmittaa. Autot on myös "kadoksissa" jossain mistä en niitä löydä. Muistelen että silloin auton rakentelussa meni noin 3 päivää, vertaus kohteena nyt olen corvettea korjannut 3 viikkoa ja joka päivä löytyy jotain mitä voisi tehdä erilailla.
joskus on minua sanottu sotahulluksi koska luen aika paljon ensinmäisestä ja toisesta maailman sodista ja sota aiheisiin liityvien mallien rakentelun takia. alkaa pikku hiljaa hermostuttamaan se.
mutta minun tärkeimmät syyni mallailuun ovat: se on hauskaa ja on mahtava tunne saada jokin onnistunut pienoismalli valmiiksi
Minulle tämä on hyvä keino irtautua töistä, tahtoo nuo työasiat tulla välistä uniinkin. Mutta kun jonkun tankin telastoa väkertää niin unohtuu kaikki muu.. Onhan niitä monta muutakin keinoa, mutta olen aina ollut kiinnostunut historiasta. On mallien rakentaminen tuonut lisää syvyyttä asiaan..
Jani Väärälä kirjoitti:
"Minulle tämä on hyvä keino irtautua töistä, tahtoo nuo työasiat tulla välistä uniinkin."
Minun kohdallani asia on toisin. Jos arkielämä tuntuu liian haasteettomalta, niin se muuttuu kun otan esille Part: in etsisetillä höystetyn malliprojektin esille.
"Minulle tämä on hyvä keino irtautua töistä, tahtoo nuo työasiat tulla välistä uniinkin."
Minun kohdallani asia on toisin. Jos arkielämä tuntuu liian haasteettomalta, niin se muuttuu kun otan esille Part: in etsisetillä höystetyn malliprojektin esille.
Jaa, miksi mallailen. Ehkäpä siksi, että mallaus lienee ainoa harrastus, mitä viisikymppinen äijä voi harrastaa hengästymättä. :)
Mutta mallin valmistuminen on aina ylen tyydyttävää. "Sainpas tuonkin palasen historiaa talletettua hyllyyni." Lekoissa lentäjän nimen tietäminen ja hänen lentämänsä koneen "ikuistaminen" ja mallin esillelaitto tuottaa ainakin minulle syvää tyydytystä. Hänen tekonsa muistetaan, hän ei ole ole unohdettu.
Arvostan suuresti vaunumallareita heidän tarkkuudessaan esim. Suomisturmien, no käytän nyt tätä termiä, ikuistamisessa. Vaunujen numerot, lempinimet, miehistön nimet ja kohtalot ovat tiedossa, tarkka vaunukohtaisen varustuksen rakentaminen ja vaunun tarkka maalaus. Tällaisia malleja kun tarkastelee, suorastaan tuntee, miten miehistö kovassa taistelussa on tehnyt kaikkensa sillä teknisellä välineellä, joka on heidän käyttöönsä annettu. Joskus jopa suurimpaan uhriin asti. Heitä ei ole unohdettu. Mallari tekee mielestäni hyvän työn: veteraanit, ja heidän käymänsä sota, muistetaan. Olemme paljosta velkaa veteraaneillemme.
Koen henkilökohtaisesti mallauksen historian tallentamisena omalla tavallani. Ystäväni ovat kyselleet kyläillessään yksityiskohtia joistain malleistani, ja olen voinut kertoa heille historiaa miksi juuri tämä tämä malli on esillä.
Tämmöisiä ajatuksia
C
Mutta mallin valmistuminen on aina ylen tyydyttävää. "Sainpas tuonkin palasen historiaa talletettua hyllyyni." Lekoissa lentäjän nimen tietäminen ja hänen lentämänsä koneen "ikuistaminen" ja mallin esillelaitto tuottaa ainakin minulle syvää tyydytystä. Hänen tekonsa muistetaan, hän ei ole ole unohdettu.
Arvostan suuresti vaunumallareita heidän tarkkuudessaan esim. Suomisturmien, no käytän nyt tätä termiä, ikuistamisessa. Vaunujen numerot, lempinimet, miehistön nimet ja kohtalot ovat tiedossa, tarkka vaunukohtaisen varustuksen rakentaminen ja vaunun tarkka maalaus. Tällaisia malleja kun tarkastelee, suorastaan tuntee, miten miehistö kovassa taistelussa on tehnyt kaikkensa sillä teknisellä välineellä, joka on heidän käyttöönsä annettu. Joskus jopa suurimpaan uhriin asti. Heitä ei ole unohdettu. Mallari tekee mielestäni hyvän työn: veteraanit, ja heidän käymänsä sota, muistetaan. Olemme paljosta velkaa veteraaneillemme.
Koen henkilökohtaisesti mallauksen historian tallentamisena omalla tavallani. Ystäväni ovat kyselleet kyläillessään yksityiskohtia joistain malleistani, ja olen voinut kertoa heille historiaa miksi juuri tämä tämä malli on esillä.
Tämmöisiä ajatuksia
C
Miksi?
hmm hyvä kysymys..10 vanhana se kiinnosti jonkin aikaa kunnes mallit tuhoutuivat erään uudenvuoden jälki-ammunnoissa.Kunnes ne olivat kevääseen 2005 asti pienoinen ajatus pienessä päässä.
Kunnes eräänä kauppareissun aikana aatellin, että aletaas uudestaan tekeen noita malleja.Siitä se sitten hieman hitaasti, mutta varmasti alkoi houkuttaan.Kunnes se lopullisesti eräänä syksyisenä lauantai päivänä lopullisesti tärähti päähän kun poikkesin tyttöystävän koululla ja kuuli, että sitä voi koulussakin opiskella(tai ainakin syventää kunnolla)…
Siitähän tuli kunnon potku hommaan ja tuloksena oli, että johan sitä tässä työelämässä aika koittaa jotain muuta.
Paperit vetään heti kun mahdollista ja sitte odottaan tuleeko kutsua pääsykokeisiin..Ja tulihan sieltä..
Niin, tosta ny aiheesta heti eksyin.Enimmäkseen homma on nyt rentoutumista työstä,aivan loistavaa ajannvietettä, suuresta halusta näperrellä pikkuasioita, halu oppia samalla jotain uutta ja mikä parasta siinä näkee oman kätesi jäljet.Samalla kun noita tekee sitä tulee haettua malleista hieman tietoja ja aina löytyy jotain uutta mitä ei ole tiennyt.
Enimmäkseen noi mallit on pysyneet toisen maailmansodan puolella tankit,lentokoneet, figuurit ym.., kyseinen aihe kiinnostaa erittäin paljon eritoten itärintama.
hmm hyvä kysymys..10 vanhana se kiinnosti jonkin aikaa kunnes mallit tuhoutuivat erään uudenvuoden jälki-ammunnoissa.Kunnes ne olivat kevääseen 2005 asti pienoinen ajatus pienessä päässä.
Kunnes eräänä kauppareissun aikana aatellin, että aletaas uudestaan tekeen noita malleja.Siitä se sitten hieman hitaasti, mutta varmasti alkoi houkuttaan.Kunnes se lopullisesti eräänä syksyisenä lauantai päivänä lopullisesti tärähti päähän kun poikkesin tyttöystävän koululla ja kuuli, että sitä voi koulussakin opiskella(tai ainakin syventää kunnolla)…
Siitähän tuli kunnon potku hommaan ja tuloksena oli, että johan sitä tässä työelämässä aika koittaa jotain muuta.
Paperit vetään heti kun mahdollista ja sitte odottaan tuleeko kutsua pääsykokeisiin..Ja tulihan sieltä..
Niin, tosta ny aiheesta heti eksyin.Enimmäkseen homma on nyt rentoutumista työstä,aivan loistavaa ajannvietettä, suuresta halusta näperrellä pikkuasioita, halu oppia samalla jotain uutta ja mikä parasta siinä näkee oman kätesi jäljet.Samalla kun noita tekee sitä tulee haettua malleista hieman tietoja ja aina löytyy jotain uutta mitä ei ole tiennyt.
Enimmäkseen noi mallit on pysyneet toisen maailmansodan puolella tankit,lentokoneet, figuurit ym.., kyseinen aihe kiinnostaa erittäin paljon eritoten itärintama.
Hullun kirjoihinhan sitä on jo joutunut, iso mies ja tekee leluja. Vaan eivät kaikki taida edes ymmärtää millaisen työn ja tuskan takana 'säädyllisen' mallin tekeminen voi olla. Ainakin ukkomiehellä jolla on myös muita harrastuksia ja velvollisuuksia. Itse asiaan sanoisin että vanhat 60-luvun Korkeajännitykset, Siivet yms lehdet yhdessä yleisempien Frog ja Airfix sarjojen kanssa loivat perustan nykyiselle mallailulle Suomessa, eikä pidä unohtaa edesmenneen Börje Hielmin palstaa Ilmailussa. Varmasti moni vanhempi nykymallari sai alkukipinän Bögen jutuista.
Itse en keskity mininkään aikakauteen pelkästään, kaikista löytyy hyviä mielenkiintoisia kohteita mallarille. Kausivaihtelua kylläkin esiintyy, joskus WW1 lekot on tapetilla, toisinaan WW2 lekot, sitten vanhat (=antiikin aikaiset) sotilaat, laivat, panssaritkin joskus jne. Ehkä enemmänkin kohteen tekniset ominaisuudet tai sotilaiden (miksei myös siviileiden) aikakauden erikoisuudet herättävät mielenkiinnon, kuin aikakausi sinänsä tai aihepiiri (saksalaiset ww2 panssarit tms)…
Noh, jokainen tekee mieleisiään malleja, kaikkia valmiita malleja katselen mielelläni.
Itse en keskity mininkään aikakauteen pelkästään, kaikista löytyy hyviä mielenkiintoisia kohteita mallarille. Kausivaihtelua kylläkin esiintyy, joskus WW1 lekot on tapetilla, toisinaan WW2 lekot, sitten vanhat (=antiikin aikaiset) sotilaat, laivat, panssaritkin joskus jne. Ehkä enemmänkin kohteen tekniset ominaisuudet tai sotilaiden (miksei myös siviileiden) aikakauden erikoisuudet herättävät mielenkiinnon, kuin aikakausi sinänsä tai aihepiiri (saksalaiset ww2 panssarit tms)…
Noh, jokainen tekee mieleisiään malleja, kaikkia valmiita malleja katselen mielelläni.
Kirjaudu sisään osallistuaksesi keskusteluun
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.