Pienoismallit.net

Mallari kulttuuririennoissa?

Niklas Öhman kirjoitti:
Vaimoke raahasi minut eilen kesäteatteriin katsomaan jotain mukamas komediaa. Huh huh… Ei oo kyllä mua varten noi hommat. 2 tuntii kovalla penkillä istumista perse puuduksissa, koita siinä sitten esittää edes vähän kiinnostunutta. Päivä parani huomattavasti esityksen jälkeen kun kurvattiin ravintolaan, olutta, pippuripihvi ja lisää olutta…
Noh, en minäkään kesäteatterista yleensä pidä. Ne on just sellasta väkisin väännettyä komediaa, et ne ennemmin itkettää kuin naurattaa.
Minun täytyy kertoa aika mielenkiintoinen kulttuurielämys joka oli sieltä paremmasta päästä. Eli meidän kylällä on aktiivinen teatteriharrastajaryhmä joka toteutti oikeasti jännän idean. Mentiin vaimon kanssa katsomaan elokuvaa vanhaan latoon, johon oli tuotu kangas ja vidotykki. No ei siinä mitään mutta luonnon keskellä pimeässä narisevassa ladossa on aika mielenkiintoista katsella Blair Witch Project!
Mika Vuori kirjoitti:
Minun täytyy kertoa aika mielenkiintoinen kulttuurielämys joka oli sieltä paremmasta päästä. Eli meidän kylällä on aktiivinen teatteriharrastajaryhmä joka toteutti oikeasti jännän idean. Mentiin vaimon kanssa katsomaan elokuvaa vanhaan latoon, johon oli tuotu kangas ja vidotykki. No ei siinä mitään mutta luonnon keskellä pimeässä narisevassa ladossa on aika mielenkiintoista katsella Blair Witch Project!
Aika makee idea. Ei ihan joka päivä törmää tollaseen. Parempi leffa olis voinut tietysti olla:P
Erikoisin elokuvakokemus oli pari vuotta sitten Hyrylässä, -20 C asteen pakkasessa ulkona.
Elokuvana " Etulinjan edessä".
Erikoistehosteet alà Hyrylän varuskunta. Pimeässä illassa tykistökeskitykset kirjaimellisesti tuntuivat, vaikka eivät mitään jätti paukkuja olleetkaan.
Mikäli konsertit, keikat, elokuvat ja näyttämöesitykset kaikki tähän lasketaan, niin tulee itseasiassa hyvinkin paljon kulutettua kulttuuritapahtumissa aikaa.

Viime viikonloppuna kävin Helsingin Taiteiden yössä ja sitä ennen pari viikkoa sitten DocPoint-tapahtumassa katsomassa Tarkovskin elokuvan Peili, ja tänään oli tarkoitus mennä tyttöystävän kanssa Kiasman teatteriin katsomaan esitys Oblivia: Everything You Say Will Become Dust Anyway, mutta valitettavasti flunssa iski ja juon nyt sitten kotona kaakaota ja niistän nenää samalla kun tyttöystävä lähti esitykseen jonkun kaverinsa kanssa. Ajattelin myös käväistä nyt Juhlaviikoilla tsekkaamassa Joseph Conradin Pimeyden sydämestä (johon myös elokuva Apocalypse Now perustuu) sovitetun teatteriesityksen, mutta ohi taisi nyt mennä, osittain tämän flunssan takia.

Seuraava suurempi nurkan takana väijyvä kulttuuritapahtuma lienee Rakkautta & Anarkiaa elokuvafestivaalit.
Viimeksi muokattu 30.8.2007 22:00
Taivuin sitten ennakkoasenteistani huolimatta lähtemään tänään teatteriin. Käytiin katsomassa Luolamies. Martti Suosalo teki kyllä aivan loistavan esityksen. Enpä olekaan aikoihin nauranut vedet silmissä. Suosittelen ainakin kaikille parisuhteessa eläville.
Tää säije kun alkaa baletilla, niin ei voi todeta muuta kun että persaukisuudesta on joskus hyötyäkin :) :)

Oon muuten aina miettinny, minkälaisia tolloja ne tyypit on jotka niitä balettitanssijoita palkkaa? Siis järestään joka roolissa 10-15cm liian lyhyt tanssija. Joutuuvat raukat hillumaan varpaillaan siellä lavalla.

Ammattiliitonhan pitäs puuttua tollaseen vääryyteen;)
Petri Manninen kirjoitti:
Taivuin sitten ennakkoasenteistani huolimatta lähtemään tänään teatteriin. Käytiin katsomassa Luolamies. Martti Suosalo teki kyllä aivan loistavan esityksen. Enpä olekaan aikoihin nauranut vedet silmissä. Suosittelen ainakin kaikille parisuhteessa eläville.
Suosittelu nro2.
Hyvä pätkä juu! ko. esitys helpottaa kummasti elämää naisen kanssa. Selvisi syyt miksi puoliskot eivät aina ymmärrä toisiaan:-)
Night Visions kiinnostais, mut ei taida työssäkäyvä ihminen keretä.
Tuli sitten käytyä muotinäytöksessä. Oli pieni pakko mennä, kun eräs sukulaistyttö on nyt "uransa huipulla" mannekiinina ja hän oli nyt ensimmäisen kerran mukana oikein isossa näytöksessä.

Sanoisin että oli aika erikoinen kokemus. En kylläkään suosittele rehevistä naisista tykkääville, sillä suurin osa näytöksen daameista muistutti ikävästi lähinnä keskitysleirivankeja ulkomuodoiltaan. Olihan siellä seassa kyllä muutama "muotovaliokin", mutta turhaa oli lavalle odotella pyörähtelemään mitään tyypillisiä suomalaisugrilaisia persjalkaisia matalia mammoja. Kiinnitin huomiota erityisesti siihen, että jokaisella naisella oli aivan tajuttoman pitkät jalat, niin pitkät, että ne ulottuivat ihan ylös asti.
En minä kuitenkaan siellä ihan "ihmisiksi" osannut olla, sillä tuollaisen näytöksen pääidea kai on esitellä vaatteita, mutta en minä niitä kuteita edes huomannut, minä katselin lähinnä sitä osastoa mikä sieltä vaatteiden alta näkyi. Ja joissakin tapauksissa näkyi jopa vaatteiden läpi - selvisi sitten sekin, että rintaliivit eivät taida olla enää muodissa ollenkaan?

Joten käsitin mitä ilmeisimmin täysin väärin tuollaisen näytöksen tarkoituksen. Noh, minulla nyt tunnetusti ei muutenkaan ole ihan kaikki inkkarit kanootissa, joten yllä oleva raportti ei liene ylläri kenellekkään.

Menisin kyllä uudestaankin…