Erilaisista styreeni ym. levyistä rakentelua??

Tuossa olen nyt löytänyt 3 millistä läpinäkyvää polystyreenilevyä, josta olisi tarkoitus tehdä 'vitriinit' laajarunkoisille 1:144 skaalan lekomalleille. Milläs ja ennenkaikkia millä työkaluilla tuollaista levyä kannattaa alkaa pätkimään haluttuun muotoon? Kestääkö sahausta?

Styreeniä voi sahata mutta jo pieni kitka saa sen sulamaan. Käsin sahattaessa tämä tarkoittaa, että sahausliikkeen pitää olla hyvin rauhallinen. Ajattelemaasi tarkoitukseen vastaava kirkas arkyyli olisi parempi vaihtoehto koska se on styreeniä kirkkaampaa ja vähemmän herkkää naarmuuntumiselle. Sahatut reunat on myös helpompi kiillottaa vesihiomapaperin avulla. Akryylin liimaaminen toisn on hankalampaa ja vaatii oman liimansa.

Minulla on Proxxonin isomman pöytäsirkkelin vanhempi malli FKS/E, jossa on kierrosluvun säätö 4400 - 6800. Sen uudempi malli on FET, jossa etuna on halkaisuohjaimen hienosäätö. Hintaluokka Suomesta 400, saksasta halvempi.
Olen hieman modannut sahaa, mm. hyvin suuri terän aukko on pitänyt tehdä pienemmäksi, tekemällä uusi suojalevy? mahdollisimman kapealla teränaukolla.

Olen sahannut sillä useita metrejä 1, 1,5, 2 ja 3.0 mm styreeniä, myös ohuiksi soiroiksi (1 x 1,5 mm). Sahausjälki on kuitenkin hieman karua, ja vaatii jatkotyöstön. Sulamista en ole havainnut, mutta materiaalia pitää syöttää tasaisesti ja kohtalaisella nopeudella. Syntyvä styreenipuru on hauskaa, sähköisenä se takertuu kaikkialle…
Teränä käytän hienompaa 36 hampaista kovametalliterää, minulla on myös hyvin hienohampainen maxicut-terä, jota en ole vielä kokeillut styreeniin.

Proxxonilla on myös pienempi halpissaha, KS230 www.profimix.fi/product_details.php?p=44 jonka kyvyt riittänevät 3 mm styreeniin, satunnaisiin sahailuihin? Voisiko joku jolla sellainen on, kommentoida asiaa.

T:Ville H

Kysymyshän on viime kädessä siitä, voiko sirkkelin kierrousnopeutta säätää ilman, että kierrosnopeuden laskeminen vaikuttaa vääntövoimaan. Proxxonin ja vastaavien pöytäsirkkeleiden ongelmana on se, että ne tarkoitettu puun sahaamiseen, jolloin kierrosnopeudet saavat olla suurempia kuin polystyreenillä. Proxonin halpismalli on niillä rajoilla, onko kierroksia liikaa polystyreenille — olen kyllä käyttänyt kyseistä pikku-Proxonia 0,7 mm:n muovin sahaamiseen. Kovan pyörimisnopeuden aiheuttaman hankauskitkan ongelmaa voi vähentää terävalinnoilla: valitsee sellaisen teräs, joka on hammastuksen kohdalta leveämpi kuin muu terää. Tällöin vain hampaiden reuna ottaa kiinni sahattavaan osaan — ei koko kiekko.

Meikäläisellä on 1960-luvulta peräisin oleva Unimat SL sahauspuuhia varten. Hihnoja vaihtamalla välityssuhdetta voi muuttaa, eli kierrosnopeutta voi laskea ja samalla voidaan optivoima kuitenkin vääntövoima. Tällä voidaan leikata hyvin styreeniä, kun on oikea terä. Syöttöpöytä ei tarkkuuden osalta ole paras mahdollinen, mutta sen kanssa oppii kyllä elämään.

Tuo Unimat SL oli kyllä mainio kone. Sillä tuli sorvattua monta tykinputkea, ja kuten
Petrikin, sahattua paljon erityyppisiä materiaaleja. Joskus 80 luvulla piti kuitenkin luopua koneesta, kun johtoruuvin kierre kului liian väljäksi, ja teräkelkkaan muodostui liikaa klappia. Tämä ei kuitenkaan sahaustoimintoa häirinnyt, koska pöydän voi lukita tukevasti johteisiin.
Jälkikäteen olen useasti katunut että luovuin koneesta, ei nämä uudemmat Proxxonit ym. vastaa juurikaan tuota Unimatin pienten kierrosten hyvää vääntömomenttia.
Olen yrittänyt löytää Ebaystä kohtuuhintaista SL:ää taikka uudempaa Unimat 3:sta, mutta ovat hinnat aivan tähtitieteellisiä. Joten te joilla kone vielä on tallella, pitäkää siitä hyvää huolta.
Onhan näitä remmivetoisia koneita toki muitakin, mm. Sherline ja Taig, mutta niihin ei taida saada hyvää sahauspöytää, ja muutenkin ovat hinnat karanneet ainakin tällaisen eläkevaarin ulottumattomiin.