Pienoismallit.net

Etusivu > Keskustelut > Lentokoneet

Eduard 1/48 Bf-109G-6 tuunausketju

Ora Lassila 9.6.2014 20:53  
AJ,
AJ kirjoitti:
Yleensä kirjallisuudessa vertailuna käytettävät mitat ovat mitattu tyhjäpainolla. Ne ovat jo edellä mainitut peruspäämitat, pituus, siipien kärkiväli ja korkeus. Mitat otetaan myös täydellä painolla, laskutelineet ylhäällä, keskilinjan mukaan, eri kulmien mukaan jne…Pelkästään ns. Physical Data eli lekon perusmittoja on noin 61 - 62 kpl:tta, joten ymmärrettävästä syystä en ala käydä niitä tässä läpi. Nuo peruspäämitat Wing Span siipien kärkiväli, Overall length pituus ja Height korkeus riittävät.

Ongelma korkeuden suhteen on se, että onko korkeusmitta päätelineiden pyörien pohjasta ohjaamon kattoon (ulkopuolelle) vaiko päätelineiden pyörien pohjasta peräsimen kärkeen.

Toivottavasti auttoi. Parhain terveisin, AJ
Kuten voimme huomata on mittaaminen (tai erityisesti mittojen yhteensopiva kommunikointi) vaikeaa. Erityisesti se, että mallarin kannalta monet mitat ovat tarpeettomia tai ainakin vaikeita käyttää (esimerkiksi on monasti vaikeaa tietää mihin asentoon kone asettuisi jos sitä painopisteen yläpuolelta roikotettaisiin).

Sitten on vielä se että piirrokset ova projektioita tasoon, joten siipien v-kulmakin voi aiheuttaa hankaluuksia/mittavirheitä (OK, tosin pieniä).

No niin, minähän varoitin että saattaa mennä akateemiseksi… ;-)
E-P Sinkkonen 9.6.2014 22:00  
Tervehdys kaikille ketjua seuranneille!

Maustanpa minäkin vähän tätä mittasoppaa. Flugzeug Profile: Messerschmitt Bf-109 G/K (saksankielinen opus) kirjasesta löytyy sivuprofiilipiirros K-4 mallista. Kone on esitetty siten, että rungon keskiakseli on vaakasuorassa. Tekstin mukaan kuva on peräisin Heinkelin tehtailta. Kyseessä on sikäli harvinainen piirros, että siinä on esitetty myös joitakin mittoja. Pituudeksi on annettu ~9020. Eli noin 9020. Että se siitä saksalaisesta "absoluuttisesta" tarkkuudesta ;) Sitten taas mittoja on annettu millin tarkkuudella. Kuten etäisyys laskutelineen renkaan keskiöstä rungon keskilinjaan (1483). Ollessaan kolmella pyörällä rungonkeskilinja on 11,9 asteen kulmassa. (Löytyihän sitä perisaksalaista tarkkuuttakin).

Toinen mielenkiintoinen piirros löytyy K.A. Merrickin Luftwaffe Camuflage and markings kirjan ykkösosasta. Sama piirros löytyy myös Military Aircraft Monthly lehden numerosta 10/2009, jossa Michael Ullmann käsittelee Bf-109 Gn maalauksia. Ullmannin mukaan kuva on peräisin Messerschmittin Augsburgin tehtailta ja olisi piirretty vuoden 1943 puolivälissä. Yläpuolen maalauskaaviossa on annettu myös siipien kärkiväli. Kuvan mukaan se olisi 9980mm eli hieman suurempi kuin yleensä kirjallisuudessa on mainittu. Mittaluvun perässä on suluissa pientä saksankielistä pränttiä josta en saa selvää edes suurennuslasilla. Olisikohan kärkiväli annettu siivet oikaistuna ilman V-kulmaa.

Mielenkiintoinen mitta on myös sivuprofiilissa esitetty rungon pituus, 7190. Tulkitsin kuvaa niin, että mitta on annettu nokasta (heti spinnerin takaa) runkokaareen No 9 (likimain korkeusvakaajan johtoreunan kohdalla). Sinänsä ihan looginen mitoitus jos pyrstöosat tulivat valmiiksi kasattuina alihankkijalta. Jos (iso JOS) tämä mitta pitää paikkansa, niin se saattaisi olla parempi tarkistuskohde kuin kokonaispituus. Sikäli kun ja jos joku pituuksia haluaa tarkistaa.

Kokonaispituuteen vaikuttaa varmasti jo aikaisemmin keskusteluketjussa mainittu pyrstön muoto. Tietääkseni G-mallissa käytettiin ainakin kolmea erilaista pyrstöä. Normaali matala malli, korotettu metallinen pyrstö ja korotettu puinen pyrstö. Korotetut metalli- ja puupyrstöt olivat kaiken lisäksi hieman erilaisia profiililtaan.

Ilmeisesti spinnerit olivat likimain saman kokoisia moottorista riippumatta. Muuttuivatkohan pakoaukkojen pinta-alat moottorin ja tehon muuttuessa.. Eipä taida tällä olla kuitenkaan merkitystä yleisimmissä leko mittakaavoissa.

Tämä nyt oli tämmöistä yleistä pohdiskelua eikä suoranaisesti liittynyt Eduardin G-malliin, mutta sivusi yleistä mittatarkkuuskeskustelua kuitenkin.

E-P
AJ 9.6.2014 23:19  
Moi,
Kaikista WWII lekoista oli ne sitten britti-, saku-, jenkki-, venäläis- yms…ja jne…lekoja oli alkuperäiset NACA standardien mukaiset mitat, joiden mukaan ne valmistettiin, kunkin maan itse määrittämien toleranssien mukaan. Huom! En ota kantaa valmistustoleransseihin, koska ne vaihtelivat maakohtaisesti. Mutta käytännössä kaikki maat noudattivat NACA standardeja mitoissaan.

E-P,
Tuo Merrickin kirjan mitta lienee siivet täysin flattinä eli oikaistuna; kts. edellä yhdessä jo listaamassani Merrickin kirjassa on ilmeisesti samat kuvat ilman mittoja. Noissa edellä listaamissani sakudokkareissa mm. Flugzeug-Handbookit on hyvin yksinkertaistetut NACA mittapiirustukset, mutta en usko niiden olevan täysin aitoja NACA mittoja, koska ne ovat liiankin yksinkertaistettuja verrattuna aitoihin NACA mittoihin. Mersun siipien kärkiväli oli aina V-kulmassa kun siipien kärkiväli mitattiin, koska siivet olivat kiinni rungossa.

Erinomainen huomio on nuo kolme erilaista pyrstöä: Normaali matala malli, korotettu metallinen pyrstö ja korotettu puinen pyrstö. Hyvä huomio tämäkin: Korotetut metalli- ja puupyrstöt olivat kaiken lisäksi hieman erilaisia profiililtaan.

Spinnerien koosta en tiedä. Oliko niitä erilaisia Mersuissa?

Toivottavasti auttoi ja selvensi hieman. Parhain terveisin, AJ
Viimeksi muokattu 11.6.2014 22:59 +
  • turhat pois AJ
Michael von Bell 9.6.2014 23:23  
Kaivoin juuri esille tuon Flugzeug-Handbuch vuodelta 1944 koskien versiota bf 109 G-AS koskee koneita jotka on modifioitu G-5, G-6 tai G-14 koneesta. Varustettu isolla peräsimellä.
Siinä on anettu mitoiksi 9.924m kärkiväli, korkeus 2.500m (piiroksen mukkan mitattu kun kone on kolmella pyörällä maantasosta moottoripellityksen etuosaan joka on koneen korkein kohta ilman potkurinlapoja ja radiomastoa) ja pituudeksi 8.940m. Korkeusvakaajan kärkiväliksi anettu 3.000m ja päätelineiden renkaiden keskikohdan välinen etäisyys 2.062m

Mittasin Hasegawan sarjasta tuon korkeusvakaanjan jännevälin ja se on 62,5mm joka tekee tarkalleen 3.000m kun kerrotaan 48:lla

Ja Hasen korkeus on pöydällä mitattu 52mm joka tekee 2.496m (mitattuna samasta kohdast mistä käsikirja käskee mitata.
Eetu Tahvonen 10.6.2014 00:42  
Antti Pentikäinen kirjoitti:
^Hyvää settiä Eetu. Aiotko ottaa vielä nokan tarkempaan tutkiskeluun, että mitä sille voi tehdä?
Kiitosta. Juu, itse asiassa tutkailinkin tässä juuri sarjan nokkaa. Tarkoitatko tätä ilmiötä? Eli nokan alareuna ei säilytä pyöreyttään nokan etureunasta taaksepäin.


Teippailin vertailua varten kasaan Zvezdan F:n nokkaa. Ymmärtääkseni pellityksen muodot olivat pääosin samat kuin G:ssä, ainakin siis ennen kuin alkoi voimakkaampien moottorien seurauksena mennä muhkumpaan suuntaan myöhäisissä G-versioissa?

Vertaa valokuviin oikeasta koneesta: MT-452, W.Nr. 160756

Tuohon veikkaisin auttavan ihan perinteinen viila ja/tai hiekkapaperi. Pintadetaljejahan tuon operaation jäljiltä kyllä joutuu tekemään uusiksi.

Rungon pituuden suhteen en ole oikein keksinyt vielä kätevää kikkakuutosta. Aeroscalen puolella yksi jannu pitää rakennusketjua jossa esittää yhtä vaihtoehtoa siipien ja rungon fiksaamiseen: runko 2. runkokaaren takaa ja vaakasuoraan kahtia ja hiotaan takarungon etureuna lyhyemmäksi.
Näkyy joutuvan tuolla metodilla säätämään myös ohjaamon ja sen takayläreunan kanssa. Samoin 2. ja 3. runkokaaren väli, joka on suoraan laatikosta aavistuksen liian leveä, menee sitten liian kapeaksi.

Takarungon runkokaarijaossa vaikuttaa olevan vähän samaa oiretta kuin siipien urituksessa. Pääosin "tarpeeksi sinne päin" omasta mielestäni (etenkin kun ottaa huomioon yhtään suuremmista pintadetaljoinnin restauroinnoista aiheutuvan riesan), mutta yhdessä kohtaa selvästi enemmän killissä kuin muualla. Aero Detail 5:n piirrosten perusteella takarungossa tämä olisi 6. ja 7. runkokaaren väli. Tuosta voisi hyvin ottaa sitä ylimääräistä pituutta pois, mutta lyhentämisoperaation tekeminen - tai siis lähinnä sen jälkityöt - tuossa kohtaa suht voimakkaasti kapenevaan runkoon vaikuttaisi aika hankalalta… :|
AJ 10.6.2014 00:42  
Moi,

Ohessa kuvat Mersun Bf 109G-6/U4:n mitoista DB 605A moottorilla, jotka ovat kirjasta Flugzeug Handbuch Bf 109G-6/U4 Stand Dezember 1943, Ausgabe 22. Februar 1944. Aiemmin laiton jo nuo mitat, mutta valitettavasti unohdin, että alatyyppi U4 oli annettu, sorry en ole Mersu-asiantuntija; no anyway tässä kuvat:


Bf 109G-6/U4 NACA tyyppiset mitat Flugzeug Handbuch Bf 109G-6/U4 Stand Dezember 1943, Ausgabe 22. Februar 1944

Bf 109G-6/U4 NACA tyyppiset mitat Flugzeug Handbuch Bf 109G-6/U4 Stand Dezember 1943, Ausgabe 22. Februar 1944 Pic2

Bf 109G-6/U4 NACA tyyppiset mitat Flugzeug Handbuch Bf 109G-6/U4 Stand Dezember 1943, Ausgabe 22. Februar 1944 Pic3

Nämä Flugzeug Handbuchin mitat (kuten muidenkin Flugzeug Handbuchien mitat) ovat melko yksinkertaisia verrattuna yllä oleviin varmasti aitoihin NACA mittoihin jenkkikoneista. Samoin Focke-Wulfin NACA mitat ovat verrannollisia amerikkalaiskoneiden mittoihin. Siksi en täysin usko Flugzeug Handbuchien mittojen olevan aitoja, voin toki olla väärässäkin ja mitat ovat aitoja. Yksinkertaisuuden voisi selittää kiire…mutta jo joulukuun 1943 ja helmikuun 1944 aikana, kenties…

Michael laittoi vastaavat mitat Bf 109 G-AS versiosta DB 605AS moottorilla.

Kiitos Hasen mitoista, mikä on Hasen siipien kärkiväli?

Toivottavasti auttoi taas eteenpäin. Parhain terveisin, AJ
Eetu Tahvonen 10.6.2014 00:51  
AJ kirjoitti:
Moi,

Ohessa kuvat Mersun Bf 109G-6/U4:n mitoista DB 605A moottorilla, jotka ovat kirjasta Flugzeug Handbuch Bf 109G-6/U4 Stand Dezember 1943, Ausgabe 22. Februar 1944. Aiemmin laiton jo nuo mitat, mutta valitettavasti unohdin, että alatyyppi U4 oli annettu, sorry en ole Mersu-asiantuntija; no anyway tässä kuvat:
Ei huolta, U4-varustesarjatunnus tarkoittaa sitä että runkotykkinä on MK-108. Eli ei vaikuta koneen pituuteen.
AJ 10.6.2014 10:28  
Moi,
En laita noiden muiden Flugzeug Handbuchien mittakuvia, koska ne ovat vastaavanlaisia 1:100 skaalassa olevia mitta-arvojen kera. Uskoisin Flugzeug Handbuchien mittakuvien olevan kuitenkin aitoja valmistajien NACA mittakuvia. Niistä on vain joko jostain syystä karsittu keskeistä dataa pois (en tiedä miksi) tai ne on alunperinkin tehty yksinkertaiseksi nimenomaan Flugzeug Handbucheja varten, koska lentäjät eivät tarvitse kaikkea dataa ja se vain monimutkaistaisi lentäjien tehtävää ja tarvitsemaa tietoa. Uskon tähän jälkimmäiseen asiaan. Vastaavanlaisia yksinkertaistettuja aitoja valmistajien NACA mittakuvia löytyy myös jenkkikoneista. Joten olen melko varmasti ollut väärässä epäillessäni Flugzeug Handbuchien mittakuvien aitoutta; toki myönnän olevani yhä hieman skeptinen niiden suhteen. Mutta lähtökohtana on, että ne ovat aitoja.

Myöskin universaali tapa mitata tiettyä lekon korkeutta on tuo yllä olevissa Bf 109G-6/U4:n kuvissa näkyvä päätelineiden pyörän pohjan ja moottoripellityksen välinen korkeusmittaus. Samoin kuin muissakin mittauksissa leko nostettiin täysin suoraan vatupassimaiseen vaakatasoon (kannuspyörä oli tällöin tietysti ilmassa ja laskutelineet olivat alhaalla ja päätelineiden pyörät koskettivat maata). Kannuspyörän pohjan ja päätelineiden pyörän pohjan välille vedetään suora viiva, suoran viivan ja päätelineiden pyörän pohjan leikkauspisteestä maasta (pyörä koskettaa leikkauspisteessä maata eli ns. ground linea) vedetään suorassa 90 asteen kulmassa viiva lekon eturunkoon mihin tahansa kohtaan moottoripellitystä se osuukin; tärkeää on vain viivan 90 asteen kulma päätelineiden pyörän leikkauspisteestä maasta moottoripellityksen mittauspisteeseen. Mitataan tämä viiva, jolloin mitaksi saadaan yksi rungon korkeusmitta.

Michael kuvasi edellä lyhyesti tämän mittauksen ja Bf 109 G-AS version DB 605AS moottorilla ko. korkeuden mitta-arvo on 2,50m. Samoin Bf 109G-6/U4:n korkeuden mitta-arvo on sama 2,50m mitattaessa em. tavalla.

Huolimatta siitä, että ko. myös universaali tapa mitata tiettyä lekon korkeutta - lähinnä koneen korkeinta korkeutta kannuspyörän ollessa alhaalla ja ilman potkuria - , sillä hyvin harvoin mitattiin lekon korkeutta WWII:n aikana. Ko. olevaa korkeusmittatapaa käytettiin yleensä ennen WWII:ta, mm. Brewster F2A-3 Buffalon yksi peruskorkeuksista määriteltiin juuri siten; päätelineiden pyörän pohjan leikkauspisteestä maasta mitattiin moottoripellitykseen korkeus (mittapiste osui nippa nappa moottoripellityksen etureunaan) 8 jalkaa ja 8 tuumaa. Tosin F2A-3:n pääkorkeusmitta mitattiin päätelineiden pyörän pohjasta peräsimen kärkeen 11 jalkaa ja 11 7/8 tuumaa.

Kuten jo yllä olevasta kirjoituksesta huomaa päätelineiden pyörän pohjan ja moottoripellityksen välinen korkeusmittaus on melko hankalaa ja jopa arbitraarista johtuen epämääräisestä mittauspisteestä moottoripelllityksessä. Tämän takia tästä mittamenetelmästä pääosin luovuttiinkin WWII:n aikana.

Kuten edellä on jo useasti tuotu esille, WWII aikana korkeus mitattiin pääsääntöisesti päätelineiden pyörien pohjasta ohjaamon kattoon (ulkopuolelle) ja päätelineiden pyörien pohjasta peräsimen kärkeen - näitä ko. korkeusmittoja kutsutaan myös ns. Level A/C Height mitoiksi, vaakatasossa olevan lekon korkeuksiksi eli korkeusperuspäämitoksi.

Tulkitsin Bf 109G-6/U4:n yllä olevista mittakuvista, että mitta päätelineiden pyörien pohjasta ohjaamon kattoon (ulkopuolelle) on myös 2,50m; nyt en ole enää täysin varma siitä, se näyttäisi olevan 2,50m, mutta voi olla jopa 2,60m. Who knows…

Pituuserot voinevat johtua erityyppisistä pyrstöistä, kuten E.P. toi hienosti esille. Tosiaan, jos on kolmea eri tyyppiä pyrstöä eri profiileilla ja korkeuksilla (normaali matala malli, korotettu metallinen pyrstö ja korotettu puinen pyrstö), niin on varmaan kolmea eri pituutta ja korkeuttakin. Spinnerit jäivät auki, mutta ilmeisesti oletuksena on, että ne kaikki olivat samanlaisia ja samaa kokoa, en tiedä.

Jätän nyt Mersu-mitat Mersu-asiantuntijoiden tulkintaan. Toivottavasti noista mittaustapamenetelmä jorinoista oli apua ja että ne avasivat edes jonkin verran asiaa. Enpä usko, että voin tuoda enempää lisä-arvoa tähän keskusteluun, kun en todellakaan ole Mersu-asiantuntija.

Michael ystävällisesti antoikin jo muutamia 1/48 skaalan Hasegawan Bf 109G-6:n mittoja, siipien kärkivälimitta puuttuu yhä, samoin Eduardin 1/48 skaalan Bf 109G-6:n siipien kärkivälin, pituuden ja korkeuksien mittoja kaivataan yhä. Kiitokset mitoista jo etukäteen.

Toivottavasti auttoi taas eteenpäin edes jonkin verran. Parhain terveisin, AJ
Viimeksi muokattu 11.6.2014 23:09 +
  • turhat pois AJ
E-P Sinkkonen 13.6.2014 19:29  
Kylläpä AJn pohjattomalta vaikuttavasta arkistosta taas paljastui mielenkiintoisia piirustuksia. Omasta mielestäni ne ovat mitta/tyyppipiirustuksia, josta käy ilmi tietyt päämitat. Arvelisin, että yleisen tyyppikuvan mitoituksen määrää tai laatua ei ole sen kummemmin standartoitu vaan kukin tehdas tekee kuhunkin tarpeeseen erikseen sopivaksi katsomansa piirustuksen.

Minulla oli sellainen mielikuva, että NACA (National Advisiry Committee for Aeronautics) keskittyi lähinnä siipiprofiileihin ja niiden mitta- ja muotosuhteisiin. Eri valmistajat sitten käyttivät näitä omissa suunnitelmissaan ja koneista sitten tuli millaisia tuli. Voin olla tietysti väärässäkin.

Alempana on henkilökohtaisia mielipiteitä ja jorinaa piirustuksista ja niiden ”autuaaksi” tekevästä vaikutuksesta. Pistin sen off-topiciksi koska se ei liity Eduardin Mersuun millään lailla. Lukekoon ja kommentoikoon ken haluaa. Oikeastaan tästä ”Osamillien viilaamis nillityksestä” voisi vaikka perustaa oman yleisentason keskusteluketjunsa.

Juhannusta odotellessa…

E-P
Aiheeseen liittymätöntä. Klikkaa tästä nähdäksesi tekstin.
Huom! Pysythän aiheessa etkä ota tätä käyttäjän offtopiciksi merkitsemää sisältöä mukaan keskusteluun.
Koneenrakennuksessa käytetyt piirustukset voi jakaa karkeasti kolmeen eri ryhmään: Mittapiirustukset, Kokoonpanopiirustukset ja osa/valmistuspiirustukset. Erilaiset kytkentäkaaviot, putkistoisometrit yms jääkööt tämän höpinän ulkopuolelle.

Mittapiirustukset (myös tyyppi/laitepiirustus):
Tärkeimmät mitat ja mahdollisesti muut tarpeellisiksi katsotut suureet (paino, painopiste, pinta-ala, tilavuus, yms.) on näytetty. Kuvat on yleensä piirretty mittakaavaan ja mitat on esitetty mittaluvuin. Näkisin, että maalauskaaviopiirustus on myös eräänlainen mittapiirustus.

Kokoonpanopiirustukset (myös asennus/rakennepiirustus tms):
Yleensä pääkokoonpano ja yksi tai useampia alikokoonpanoja. Näissä näytetään, miten osista muodostetaan kokonaisuuksia ja miten ne liittyvät ja liitetään toisiinsa. Osakokoonpanojen päämitat on yleensä näytetty. Kokoonpanoissa on näytetty osanumerointi minkä perusteella tarvittavat osat löytyvät osaluettelosta.

Valmistuspiirustus (myös osa/työpiirustus):
Mittakaavaan piirretty yksittäinen osa kaikkine mitta-, valmistustoleranssi- ja raaka-aine tietoineen.

Laitemanuaaleissa esitetyt kuvat ja piirustukset sitten voivat olla yhdistelmä edellä mainittuja tai sitten erikseen manuaalia varten tehtyjä kuten ns, räjäytyskuvat.

Mallailukirjojen mittakaavapiirustukset:
Yleensä nämä on esitetty jossakin yleisessä mittakaavassa (1/72, 1/48, 1/32, jne,), joka on ilmoitettu piirustuksen kulmassa. Normaalisti edes päämittoja ei ole esitetty. Ainut madollinen tarkistuspiste on mittajana, jossa on piirretty kolmen metrin pätkä kuvan esittämässä mittakaavassa. Joskus mukana on myös jalkamitat. Onhan ne kieltämättä hienon ja teknisen näköisiä.

Mallin valuosia verrataan näihin mittakaavapiirroksiin asettamalla osa piirustuksen päälle ja katsomalla syntyykö eroja. No, ainakaan minä en lähtisi pelkästään yhden kuvasarjan perusteella mallin osia suuremmin viilailemaan tai muutenkaan muotoilemaan. Yleensäkään en ole tekeillä olevan mallin mittoja suuremmin tarkistellut. Jonkun selkeästi oudolta näyttävän kohdan olen pyrkinyt valokuvista katsomaan mutta kun en lue itseäni Guruksi minkään mallin kohdalla, niin aika vähiin tämäkin on jäänyt.

Näissä mittakaavapiirroksissa en ole kertaakaan nähnyt tietoa siitä, mihin mittakaavaan ne on alun perin tehty ja miten ja montako kertaa kuvia on jouduttu skaalaamaan jotta haluttu lopputulos on saatu. Jokainen muokkauskerta kun periaatteessa lisää virhettä pikkuisen. Toinen hämärän peittoon jäävä asia on se, mihin lähtötietoihin kuvan tekijän mitat ja muodot perustuvat. Eli miten luotettavia kuvat yleensäkään on.

Etenkin siipien muodot on haasteellinen paikka. Keskustelussa on jo mainittu V-kulma. Ollakseen todella tarkkoja, niin siiven yläpinta ja alapinta pitäisi kumpikin piirtää omaan tasokuvaansa. Tämä siksi, että yleensä niissä on hieman erilaiset V-kulmat. Siiven tyviosa on paksumpi ja ohenee siiven kärkeä kohti mentäessä. Tämä asia näkyy hyvin AJn postaamissa piirustuksissa. Oman mausteensa soppaan tuo vielä siipiprofiilin muoto joka sekään ei ole tasainen eikä välttämättä edes symmetrinen. Eipä näillä asioilla taida kuitenkaan mallailun kannalta olla kriittistä merkitystä mutta viilataan nyt pilkkua vähän joka kantilta kun hommaan ryhdyttiin.

Puhetta oli myös valmistuskuvasarjoista. Tämäkään asia ei ole aivan ongelmaton. Yleensä piirustukset on varustettu seuraavan sisältöisellä ilmoituksella: ”Tämä piirustus on Firma ZYX omaisuutta eikä sitä saa näyttää tai luovuttaa muille osapuolille ilman erillistä sopimusta”. Teksti voi vaihdella, mutta ajatus on sama. Täytyy pitää vielä mielessä, että myös sodan hävinneen osapuolen valmistusdokumentit ovat jonkun omaisuutta. Jos kyseisiä dokumentteja hyödynnetään ilman omistajan lupaa, niin se voi poikia suuriakin korvausvaatimuksia. Vaikka kohteena olisikin pienoismallit. Ja virallinen lupa maksaa nykypäivänä aivan varmasti. Jos ei aivan maltaita niin mansikoita kuitenkin.

Ja sitten vielä se 3D-skannaus. Suvaitsen epäillä, että edes 109 Mersun kokoisen kohteen skannaaminen sujuisi kuten CSIssä. Saatikka jonkin suuremman. Millä tarkkuudella homma sitten tehtäisiin. Riittääkö pelkät ulkopinnan muodot vai pitääkö päästä käsiksi myös sisuskaluihin. Jotkut mallarit kun haluavat rakentaa mallinsa kaikki mahdolliset pellit auki ja räppänät levällään jotta sisäosatkin näkyisivät. Oman työnsä vaatisi myös datan muokkaaminen siihen muotoon, että siitä saa tehtyä valumuotit ja rakentamiskelpoisen mallin. Ei taida yksi tai kaksi hiiren klikkausta tai napin painallusta ihan riittää. :)

Ja se mittatarkkuuskin on sitten suhteellista. Absoluuttinen kahden millin heitto 1/144 mallissa erottuu varmasti selvemmin kuin saman suuruinen (2mm) virhe samassa kohdassa samaa konetta esittävässä 1/24 mallissa.

No joo, tulipa taas vuodatettua. Nyt saa turhat pohdiskelut jäädä. Pitää saada se omalta osaltani viimeinen ryhmärakenteluun osallistuva Mersunkuvatus valmiiksi.
Raimo Leino 13.6.2014 19:41  
Pienoismallilehden tuotantopäällikkö Matti Valli-Jaakola myös osallistuu omalla tavallaan tähän asiaan lehden pääkirjoituksessa "Suurennuslasin alla" - jutun saa halutessaan lukea lehden sivulta nro 4.

Etusivu > Keskustelut > Lentokoneet