Eduard 1/48 Bf-109G-6 tuunausketju

Moi Kari,

Kari Lumppio kirjoitti:

Jos halutaan nillittää niin siipiväli tarkoitaa pikemmin kaksitasoisen koneen siipien välistä mittaa. Siiven kärkiväli on siiven kärkiväli. ystävällisesti, Kari

Minulle voi aivan oikeutetusti ja syystäkin nillittää tuon siipiväli-termin käytöstä. Pääsyy ko. termin käyttöön oli ettei oikea termi siipien kärkiväli olisi välttämättä mahtunut postaamassani viestissä - AJ7.6.2014 15:07 - mittojen listauksessa yhdelle riville ja halusin tekstin varmasti yhdelle riville jne…Toinen syy oli se, että asiayhteydestä ymmärretään tarkoitus vallan mainiosti, kuten on käynyt jo ilmi, eikä kukaan sekoita sitä kaksitasoisen koneen siipien väliseen mittaan, koska Bf 109 oli yksitasoinen leko.

Mutta olet joka tapauksessa oikeassa, että oikeiden termien käyttö on suotavaa ja että minun olisi pitänyt käyttää oikeaa termiä siipien kärkiväli mittojen listauksessani ja myöhemminkin. Pahoittelen asiaa omalta osaltani. Käytetään tästä eteenpäin oikeaa termiä.

Kiitos Kimmo lisädatasta. Se vain vahvistaa kaikkea jo edellä sanottua Bf 109G-6 lekon mitoista:

Siipien kärkiväli 9,92m, pituus 9,02m & korkeus noin pääsääntoisesti 2,52m & 3,40m (todellisuudessa korkeus varmaankin välillä 2,45-2,60m & 3,20-3,40m; kts. spekuloitavat perusteet edeltä)

1/48 skaalassa vastaavat mitat millimetreissä:

siipien kärkiväli n. 207, pituus n. 188 ja korkeus n. 53 & n. 71

Vertailun vuoksi yhä edelleen.

Mitkä ovat Hasegawan 1/48 skaalan Bf 109G-6:n ja Eduardin 1/48 skaalan Bf 109G-6:n siipien kärkivälin, pituuden ja korkeuksien mitat?

Kiitokset vastauksista jo etukäteen.

Toivottavasti ylläoleva selvensi asiat ja siitä on jotain apua. Parhain terveisin, AJ

Asiahan ei tietysti mitenkään minulle kuulu, mutta olisi kyllä todella hienoa … tai vähintäänkin hupaisaa, jos joku taho joskus/jossakin/jotenkin pystyisi välittämään KOKO tämän viestiketjun Eduardille tsekin kielelle käännettynä. Toki kyseisen puljun sähköpostifiltteri lienee kärähtänyt monta kertaa tämän Mersun takia jo muutenkin ilman Suomi-osaston "rynnäkköä" …

edit: nyt minullakin on käsissäni hypisteltävänä tämä viestiketjun aiheena oleva "onneton" mallisarja - taidan ihan piruuttani jopa rakentaa sen.

Saattaa mennä vähän akateemiseksi, mutta minua on aina vaivannut se että lentokoneiden osalta suureet "pituus" ja "korkeus" eivät ehkä ole aivan yksikäsitteisesti tulkittavissa ("kärkiväli" sen sijaan on jotakuinkin yksikäsitteinen).

Pituus on (ainakin useimmiten) mitattu jotakin mielikuvituksellista suoraa pitkin joka jollakin tavalla korreloi lentokoneen neutraaliin lentoasentoon, mutta tulkinnanvaraa saattaa olla.

Korkeus on mielestäni vielä paljon hämärämpi suure: Otetaanko laskutelineet huomioon (tyhjänä vai täydessä lastissa) ja mittaus pystysuoraan maata vasten, vai pitkin suoraa joka on suorassa kulmassa em. neutraalin lentoasennon osoittavaa suoraa vasten, vai jotakin muuta?

Moi Ora,
Aihealueesta voisi kirjoittaa helposti kirjan, pari ja itse asiassa niin on tehtykin. Kyse on ennenkaikkea profiileista ja mm. siipien osalta on käytetty NACA-, Göttentigen ja Tsagi-profiileja. Käytännössä NACA:n siipi- ja runkoprofiilit ovat hallitsevia, etenkin WWII aikaisissa lekoissa.

Käytännössä niin amerikkalaisia, saksalaisia, britti, venäläisiä yms…ja jne… lekoja mitataan NACA:n profiilien mukaan, koska ne ovat tarkkaan standardisoituja. Mittaukset suoritetaan universaalilla tavalla NACA standardit täyttäen, jotta mitattavat suureet ovat vertailukelpoisia.

Leko nostettiin täysin suoraan vatupassimaiseen vaakatasoon (kannuspyörä oli tällöin tietysti ilmassa ja laskutelineet olivat alhaalla ja pyörät koskettivat maata) ja mitattiin
A) pituus lekon nokasta, käytännössä spinnerin tai potkurinkeskittimen päästä, peräsimen päähän
B) siipien kärkiväli vasemman siiven kärjestä oikean siiven kärkeen tai päinvastoin ja
C) korkeus päätelineiden pyörien pohjasta ohjaamon kattoon (ulkopuolelle) ja päätelineiden pyörien pohjasta peräsimen kärkeen

WWII lentokoneilla oli yllä mainittu vaaka-asento, kun aseet tarkkuutettiin tietylle etäisyydelle; kuvia vastaavista tilanteista löytyy pilvin pimein.

Nämä olivat ne päämitat: Pituus, siipien kärkiväli ja korkeus.

Se imaginaarinen suora pitkin koneen kylkeä, josta mainitsit on ns. thrust line, keskilinja, joka kuvaa sekä veto-, että työntövoiman liikkeen linjaa lekon ollessa herisontaalissa suorassa asennossa.

Yleensä kirjallisuudessa vertailuna käytettävät mitat ovat mitattu tyhjäpainolla. Ne ovat jo edellä mainitut peruspäämitat, pituus, siipien kärkiväli ja korkeus. Mitat otetaan myös täydellä painolla, laskutelineet ylhäällä, keskilinjan mukaan, eri kulmien mukaan jne…Pelkästään ns. Physical Data eli lekon perusmittoja on noin 61 - 62 kpl:tta, joten ymmärrettävästä syystä en ala käydä niitä tässä läpi. Nuo peruspäämitat Wing Span siipien kärkiväli, Overall length pituus ja Height korkeus riittävät.

Ongelma korkeuden suhteen on se, että onko korkeusmitta päätelineiden pyörien pohjasta ohjaamon kattoon (ulkopuolelle) vaiko päätelineiden pyörien pohjasta peräsimen kärkeen.

Toivottavasti auttoi. Parhain terveisin, AJ

Raimo Leino kirjoitti:

Asiahan ei tietysti mitenkään minulle kuulu, mutta olisi kyllä todella hienoa … tai vähintäänkin hupaisaa, jos joku taho joskus/jossakin/jotenkin pystyisi välittämään KOKO tämän viestiketjun Eduardille tsekin kielelle käännettynä. Toki kyseisen puljun sähköpostifiltteri lienee kärähtänyt monta kertaa tämän Mersun takia jo muutenkin ilman Suomi-osaston "rynnäkköä" …

Kuulemma sarjan suunnitteluvaiheessa saivat referenssi ym. avuntarjouksia, mutta kieltäytyivät kohteliaasti kaikesta ulkopuolisesta kontribuutiosta.

Tatu H kirjoitti:

Tuskin mitään leikkaa-liimaa-konversiosettiä on tulossa, vaan uusilla muoteilla tehty sarja. Ei Eduard tässä myllerryksessä kuitenkaan tappiota tee; ensin myydään iso kasa tätä Profipackia, sitten Royal Classia, sitten päivitettyä Profipackia ja Royal Classia.

Tosiaan mielenkiintoista nähdä miten ratkaisevat ongelmat, uusien muottien teko kun ei ole mitään halpaa lystiä. Uudet runko- ja siipivalurungot lienevät selviö. Saa nähdä änkevätkö muita uusittuja osia noille kahdelle rungolle vai tekevätkö ihan uuden lisärungon.
Toivottavasti korjaavat siivestä samalla myös laskutelineen kiinnityskohdan. Suoraan laatikosta rakennettuna pääteline jää kuulemma liian pystyyn.

Ja ettei meni ihan aiheen ohi kaikki omat viestit tähän ketjuun, niin nyt siitä tuunauksestakin vähän. Rungon ja siipien pääosat olen irrotellut rangoista ja vertaillut mittakaavapiirroksiin. Rungon käsittelyn suhteen en ole vielä varma, mutta siipien lyhentäminen alkaa olla selvillä.

Kuvissa Aero Detail -kirjan Shigeru Noharan käsialaa olevat piirrokset. Hyvin epätieteellistä ja läheltä otettujen kuvien takia lähinnä vain suuntaa antavia, mutta toivottavasti näistä ajatus välittyy.
Siiven yläpuolisko on selkeä, ylimääräistä pituutta vain päästä pois:


Alapuoliskon paneelijaossa on Noharan piirroksiin verratessa vaihtelevaa heittoa useammassa kohtaa, valtaosa onneksi toiseksi uloimmassa segmentissä. Koska yhtään ylimääräistä leikkelyä ja pintadetaljoinnin uusiksi tekemistä ei huvittaisi tehdä, ajattelin ottaa ylimääräisen pituuden pois juuri tuosta osiosta. Muuten saakoon olla, tarpeeksi sinne päin minulle.


Vaikka sitä paperi+lyijykynä-metodia ilkuttiinkin, tuntuvat siivenkärjet olevan ihan mukavasti mitoissaan.

Moi,

Kaipailen yhä niitä Hasegawan 1/48 skaalan Bf 109G-6:n ja Eduardin 1/48 skaalan Bf 109G-6:n siipien kärkivälin, pituuden ja korkeuksien mittoja?

Kiitokset vastauksista jo etukäteen. Parhain terveisin, AJ

^

Hyvää settiä Eetu. Aiotko ottaa vielä nokan tarkempaan tutkiskeluun, että mitä sille voi tehdä?

Noista siipipiirustuksista tuli mieleen, kuinka moni ottaa huomioon koneen siiven mahdollisen V-kulman aiheuttaman kärkivälin muutoksen ylätahopiirustuksissa, kun asettaa siiven piirustuksen päälle. Ero on toki minimaalinen, mutta kun kerta viilataan sitä pilkkua ;)
Jos ylätahokuva on perspektiivissä, koko siipi on mitoiltaan aivan eri, kuin kuvattuna itse siipi yläkuvannosta.
Lieneekö tästä mitään virallista ohjeistusta? Deskriptiivisessä geometriassa voidaan käyttää erilaisia perspektiivejä ja projektioita.

Antti Lappalainen kirjoitti:

Noista siipipiirustuksista tuli mieleen, kuinka moni ottaa huomioon koneen siiven mahdollisen V-kulman aiheuttaman kärkivälin muutoksen ylätahopiirustuksissa, kun asettaa siiven piirustuksen päälle. Ero on toki minimaalinen, mutta kun kerta viilataan sitä pilkkua ;)
Jos ylätahokuva on perspektiivissä, koko siipi on mitoiltaan aivan eri, kuin kuvattuna itse siipi yläkuvannosta.
Lieneekö tästä mitään virallista ohjeistusta? Deskriptiivisessä geometriassa voidaan käyttää erilaisia perspektiivejä ja projektioita.

Hyvä pointti!