Totta vai tarua, osa 3

(Lähde HS 12.1.2007)

Brittiläisistä arkistoista on paljastunut, että toisen maailmansodan aikana pohdittiin, pitäisikö Saksan johtaja Adolf Hitler murhata itsemurhaiskulla. Teon tarjoutui tekemään seikkailija, ammattirikollinen ja menestyksekäs kaksoisagentti Edward Chapman. Hän halusi ujuttaa pommin Hitlerin luo natsipuolueen tilaisuudessa. Brittiläinen tiedusteluvirkailija huomautti Chapmanille, että tämä merkitsisi varmaa kuolemaa.
"Niin mutta mikä tapa lähteä täältä!" oli Chapman vastannut.

Viranomaiset uskoivat, että Chapman oli tosissaan. Hän oli ilmeisen isänmaallinen - konna, mutta isänmaallinen sellainen - ja olisi halunnut nimensä historiankirjoihin. Tiedustelupalvelu torjui silti tarjouksen.

Murtomies Chapman istui vankilassa Jerseyn saarella, kun saksalaiset valtasivat saaren kesäkuussa 1940.
Saksan sotilastiedustelu värväsi vangin. Charmikas rikollinen onnistui voittamaan kuulustelijoidensa ja valmentajiensa luottamuksen. Hän kehitti lämpimät välit vakoiluvirkailijaan "Tohtori Graumanniin" eli Stephan von Göringiin.

Chapman pudotettiin laskuvarjolla Englantiin ja hänen ensimmäinen tehtävänsä oli tuhota pommilla de Havillandin lentokonetehdas Lontoon lähistöllä.
Chapman hakeutui oitis brittien tiedustelupalvelun puheille. Britit värväsivät hänet kaksoisagentiksi ja antoivat hänelle petenimen agentti Zigzag (saksalaisten antama peitenimi oli ollut lyhyesti ja ytimekkäästi Fritz).

Zigzag päätettiin lähettää takaisin Saksaan, mutta sitä ennen hänelle piti saada kehitettyä uskottavuutta. Lentokonetehtaan olisi pitänyt tuhoutua.
Apuun tuli ammattilaistaikuri nimeltä Jasper Maskelyne. Hän ja hänen seurueensa Magic Gang olivat ennenkin hämänneet saksalaisia.
Maskelyne naamioi tehtaan siten, että se näytti ilmasta katsoen tuhoutuneelta. Niinpä Zigzag saatiin matkaan.

Saksassa hänet otettiin lämpimästi vastaan. Hitler myönsi hänelle rautaristin. Chapman on ainoa britti, joka on saanut tämän natsien suuresti arvostaman kunniamerkin.

Saksalaiset lennättivät hänet takaisin Englantiin.
Myöhemmin hän sai sotaa edeltävät rikoksensa anteeksi. Hän kuoli vuonna 1977.

Varmaa tietoa ei ole, miksi brittivirkailijat torjuivat Chapmanin tarjouksen murhata Hitler. Chapman selitti, että saksalaiset pitivät häntä kiihkomielisenä natsina ja luottivat häneen niin täysin, että hän olisi saanut ensimmäisen tai toisen rivin paikan tilaisuudessa jossa Hitler esiintyi.
Yksi syy tarjouksesta kieltäytymiseen oli ilmeisesti se, että britit eivät luottaneet vankilassa istuneeseen rikolliseen - "kerran venkula, aina venkula?".
Lisäksi Chapman oli antautumuksellinen naistenmies. Tällainenkin saattoi vaikuttaa konservatiivisessa Britanniassa.

Siis tämän jätkän elämähän on kuin suoraan jostakin Alistair MacLeanin tai Jack Higginsin romaanista. Jos ei muuta, niin kyllähän tuosta saisi aikaiseksi ainakin hyvän elokuvan…