Oletko mieluimmin rakentaja vai maalari?

Maalari. Pelkästään mallin rakentamisessa suoraan laatikosta ei tunnu olevan aina riittävästi haastetta. Kaikki menee siististi kasaan, jos ei muuten niin ajan kanssa, oli sitten vaikka kuinka hirveä tsekkiläinen valujäte kyseessä. Ainahan saa tietysti lisättyä detaljitasoa, mutta itteäni ei ainakaan mahdollisimman paljon detaljoitu malli niinkään kiinnosta. Tärkein on se mallin lopullinen ilme, eli vasta maalaaminen ja vanhentaminen on mulle se todellinen työvaihe. Siinä tuntuu olevan aina parannuksen varaa.

Rakentaminen! Mutta kun uhkaa mennä niin fanaattiseksi, että ei edes rakennussarja meinaa riittää. Senhän voi ostaa kuka tahansa ja rakentaa hyvin tai vähemmän hyvin, ja yksilöllisyys tulee esiin melkein vain maalauksessa. Suurimman osan rakentamisesta on kuitenkin tehnyt Tamiya, Hasegawa jne. Tarttis aina rakentaa jotain, mitä kellään muulla ei ole. Lyhyemmin sanottuna scratch, scratch, scratch.

En ole mieluiten rakentaja tai maalari vaan vanhentaja.
Mallin vanhentamiseen ja säistämiseen menee enemmän aikaa kuin maalaamiseen. Rakentaminen on mukavaa, maalaaminen taas on ihan ok(eli ei siihen kuole), mutta vanhentaminen on minulle se kerma tässä kakussa. Vanhennuskäsittelyillä voi innostuessaan tai muuten mokatessaan helposti tehdä peruuttamatonta vahinkoa lopputulokselle, mutta pitäähän hommassa ollakin vähän jännitystä ja yllätysmomentteja.

Asia vähän riippuu..toisinaan rakastan maalaamista ja toisinaan taas rakentaminen on se mukavampi juttu,varmasti ihan kuten Raimollakin.On välistä hermoja lepuuttavan virkeää rakentaa malli joka rakentuu kuin itsestään.

Ehkäpä olen erillainen harrastaja kuin te koskapa tapanani on esimaalata mallin osaset valurunkoissa vielä kiinni olevana tai ainakin ne palikat joita on vaikeata maalata jälkikäteen kun malli on jo koottu ja liimattu ja tässäpä sitten tuleekin se juttu eli tullee maalattua koko malli valurankoissa kiinni yhä olevana liki kokonaan.
Toki rakennettuani korjausmaalaan hiontajäljet ja kittauskohdat jälkikäteen ja muutenkin parantelen maalausta-toivottavasti ymmärtänette mitä selittelen kovasti.

No nyt vain näinä talviaikoina ei ole tullut niinkään rakennettua vaan on tullut tilattua malleja joita rakennan sitten joskus kaukaisessa tulevaisuudessa.
En varmaankaan koskaan tule esittämään täällä kaikkia tekemiäni malleja nyt tai tulevaisuudessakaan mutta kuitenkin joitain harhaisia teoksiani.

Valokuvausta minun tulisi yhä parannella ja harjoitella koska kuvistani tapaa tulla tummia,vaaleita,kohinaisia tai muuten vain rumia ja kehnoja…näistähän olen saanutkin paljon palautetta teiltä ja se on hyvä asia,näin opitaan ja kehitytään.

Parhaita rakenteluhetkiä sinulle ja teille
-aika parantaa mallitkin

Rakentaminen,vaikka ei maalauskaan mitään "myrkkyä" ole. Kakstaso koneen onnistuneesta takiloinnista saa hyvät fiilikset. Siirtokuvat ovat myös mukavia,silloin malli on loppusuoralla.

Riippuu mielialasta, mallista ja kuinka paljon nippelinappula osia joita ei aina jaksa näpertää…
Mut maalaaminen on iha kivaa sit ku sen hallitsee kunnol.

Mielummin rakentaja. Pakko ne mallit on kuitenkin pintakäsitellä, etteivät olisi muovimalleja.

Kyllä se maalaus on mieluisinta hommaa, malli "alkaa elämään" ja ainakin minusta vasta tuossa maalaus vaiheessa alkaa se käden jälki erottumaan. Kyllähän se rakentamisvaihe on myöskin mukavaa varsinkin referenssien tutkaileminen joka ainakin minulla yleensä johtaa sivupoluille aiheesta kun uppoutuu historiaan.

Sehän se aika joka on kortilla rajoittaa ja joskus olisi mukava jos malli olisi helposti suoraan laatikosta rakennettavissa niin ettei siihen hiomiseen ja kittaamiseen kuluisi tolkuttomasti aikaa, ainakin itsestäni tuntuu että siihen hiomiseen menee 70 % yhden mallin rakentamis ajasta.

Sittenhän on nämä yhtä klönttiä olevat mallit, kuten jotkin figuurit joita ei edes voi rakentaa. Maali päälle ja se on siinä.