Mielenkiintoista. En ole testannut, mutta täytyypä kokeilla.Petri Lyy kirjoitti:No mä käytin puoli iltaa ja kuvasin mitään liikuttamatta samaa mallia samasta kohdasta samalla valaistuksella kaikilla aukoilla niin, että kamera sai arpoa ajan. Ja 22:n jälkeen kuvat rupesivat olemaan oudon utuisia kun niitä Photoshopilla katseli. Ainakaan ei tullut mitään lisäarvoa. Voi olla mutua, mutta villi arvasu, että dataa tulee silloin liikaa. Teit saman testin ja totesit mitä?
Etusivu
Keskustelut
Yleinen pienoismallikeskustelu
Mallien kuvaaminen järjestelmäkameroilla
Kiitos tästä tiedonmurusesta!Juha Stenberg kirjoitti:Runko, jossa on täyskoon kenno, saadaan tarkinta kuvaa aukoilla f13-16 ja kroppikennoisilla vastaavasti aukoilla f8-11. Pienestä aukosta aiheutuva diffraktio pehmentää kuvaa.
Älkääpäs nyt kiivastelko hyvät herrat tärkeän asian tiimoilta!
Tässä keskusteluketjussa on tullut paljon hyviä kuvaustekniikkavinkkejä erityisesti aloitteleville mallareille ja myös vähän varttuneemmeillekkin.
Kunhan joku koostaisi yhteenvedon, jossa on ohjeet miten markettijärkkärillä saataisiin mahdollisimman hyviä kuvia.
Sillä saataisiin edistettyä sivuston mallien tasoa. Sehän lienee kaikkien tavoite?
Tässä keskusteluketjussa on tullut paljon hyviä kuvaustekniikkavinkkejä erityisesti aloitteleville mallareille ja myös vähän varttuneemmeillekkin.
Kunhan joku koostaisi yhteenvedon, jossa on ohjeet miten markettijärkkärillä saataisiin mahdollisimman hyviä kuvia.
Sillä saataisiin edistettyä sivuston mallien tasoa. Sehän lienee kaikkien tavoite?
Mutta eikös kuitenkin syväterävyysalue ole parhaimmillaan pienimmällä aukolla, esim juuri näiden makrolasien aukolla 32?Juha Stenberg kirjoitti:Rungosta, jossa on täyskoon kenno, saadaan tarkinta kuvaa aukoilla f13-16 ja kroppikennoisista vastaavasti aukoilla f8-11. Pienestä aukosta johtuva diffraktio pehmentää kuvaa.
Ja Petrille kysymys: Miten olet toteuttanut tuon neulanreikäobjektiivin? Olis kiva kokeilla josko tuo mun Canon taipuis sen käyttämiseen.
Juu, syvyysterävyys on suurimmillaan pienimmillä aukoilla mutta kuvan terävyys ei olekaan, kuten Petri oli huomannut. Valonsäteet eivät osu samaan tasoon kaikilla aukoilla, objektiivin suunnittelu on kuitenkin kompromissien summa…
Ei kai tässä kukaan ole vielä kiivastunutkaan. Paljon hyviä ideoita ja taustatietoa kuvan laatuun vaikuttavista seikoista.Mika Kauranen kirjoitti:Älkääpäs nyt kiivastelko hyvät herrat tärkeän asian tiimoilta!
Tässä keskusteluketjussa on tullut paljon hyviä kuvaustekniikkavinkkejä erityisesti aloitteleville mallareille ja myös vähän varttuneemmeillekkin.
Kunhan joku koostaisi yhteenvedon, jossa on ohjeet miten markettijärkkärillä saataisiin mahdollisimman hyviä kuvia.
Sillä saataisiin edistettyä sivuston mallien tasoa. Sehän lienee kaikkien tavoite?
Näiden kuvien laadun kanssa on vähän sama juttu kuin tuloksiin tähtäävissä urheilulajeissa. Koko ajan haluaa parempia tuloksia.
Mutta tuo neulansilmäaukko kyllä hivenen alkoi kiinnostaa. Mitä kameran rungolta a objektiivilta tällöin vaaditaan, jne.?
Tämän rajoituksen voi kiertää "focus stacking"-tekniikalla, jossa samasta kohteesta otetaan kymmeniä tai satoja kuvia siten että tarkennuspiste vaihtuu koko halutun syvyysterävyysalueen läpi ja kuvat yhdistetään sopivalla ohjelmalla. Vaatii viitseliäisyyttä, mutta parhaassa tapauksessa tuloksena on kuvia joita ei oikein saa millään muulla keinolla.pekka t nieminen kirjoitti:Juu, syvyysterävyys on suurimmillaan pienimmillä aukoilla mutta kuvan terävyys ei olekaan--
en.wikipedia.org/wiki/Focus_stacking
Canonin 18-55mm "kittilinssistä" saa muuten suhteellisen edullisen supermakron, kun siitä askartelee pois etulinssiasetelman. Pienoismallikäytössä ehkä jo liiankin makro, mutta johonkin kärpäskuvaukseen tms. aika metka peli.
petapixel.com/2010/06/21/making-a-super-macro-lens-from-a-canon-18-55mm/
Syväterävyyden hallinta on ongelmallista kaikkien pitkänomaisten mallien osalta — kyse ei ole pelkästään pienoisrautatiemallien kuvaamisesta pienoismallimaisemassa, jossa aihe erityisesti korostuu. Oheisessa kuvassa näkyy rautatievaunu, joka on hyvin ongelmallinen kuvattava syväterävyyden kannalta, vaikka terävyyden kannalta taustasta on tehty täysin neutraali. Syväterävyysalue supistuu melkoisesti, kun yritetään kuvata mallia etuviistosta — tällä tavallahan oikeita junia kuvataan, kun hemmo seisoo asemalaiturilla. Jo tässä kuvakulmassa vaunun oikea pää ei ole enää täysin terävä. Sama ongelma lienee esimerkiksi kuvattaessa laivamallia, jos sitä halutaan kuvata perspektiivitasosta keulan suunnasta.
Jos haluat kuvata tällaisen mallin kauttaaltaan täysin terävänä etuviistosta, niin se johtaa Photoshop-kikkailuun — otetaan samoilla asetuksilla samasta kuvakulmasta kymmenkunta kuvaa, jossa jokaisessa tarkennuspiste on eri kohdassa. Tämän jälkeen kuvankäsittelyssä yhdistetään jokaisen kuvan terävät alueet toisiinsa.

Kuvan pehmeneminen eli diffraktio on totta, mutta jos haluat kasvattaa kuvan syväterävyyttä, niin siihen ei ole muuta keinoa kuin käyttää pienempää aukkoa. Pehmenemisen vaikutusta voi jossain määrin korjata kuvankäsittelyssä. Mielestäni pienoismallikuvauksessa kapea syväterävyys alue on suurempi ongelma kuin kuvan lievä pehmeneminen. Diffraktion voimakkuuteen vaikuttaa myös käytetty kakkula. Hyvä kakkula piirtää ylipäätään kaikissa oloissa paremmin kuin huono. Kiinteän polttovälin makroputkeen investoiminen on harkinnanarvoinen asia, jos panostaa vähänkin enemmän pienoismallikuvaukseen. Tilt+Shift on jo tolkuttoman kallis vempele.
Jos haluat kuvata tällaisen mallin kauttaaltaan täysin terävänä etuviistosta, niin se johtaa Photoshop-kikkailuun — otetaan samoilla asetuksilla samasta kuvakulmasta kymmenkunta kuvaa, jossa jokaisessa tarkennuspiste on eri kohdassa. Tämän jälkeen kuvankäsittelyssä yhdistetään jokaisen kuvan terävät alueet toisiinsa.

Kuvan pehmeneminen eli diffraktio on totta, mutta jos haluat kasvattaa kuvan syväterävyyttä, niin siihen ei ole muuta keinoa kuin käyttää pienempää aukkoa. Pehmenemisen vaikutusta voi jossain määrin korjata kuvankäsittelyssä. Mielestäni pienoismallikuvauksessa kapea syväterävyys alue on suurempi ongelma kuin kuvan lievä pehmeneminen. Diffraktion voimakkuuteen vaikuttaa myös käytetty kakkula. Hyvä kakkula piirtää ylipäätään kaikissa oloissa paremmin kuin huono. Kiinteän polttovälin makroputkeen investoiminen on harkinnanarvoinen asia, jos panostaa vähänkin enemmän pienoismallikuvaukseen. Tilt+Shift on jo tolkuttoman kallis vempele.
Ottaisin ehkä Canon EF-S 60mm f/2.8 USM Macron, jos taskussa polttelisi ylimääräistä rahaa jota ei millään saisi enää laitettua parempiin studiovalaisimiin, -tarvikkeisiin tai jalustaan :)Jaakko Pihlaja kirjoitti:Itse olen uusimmat kuvat ottanut Canon 500D rungolla ja useimmiten on kiinni ollut aloituspaketin mukana tullut Canonin EF-S 18-55mm 1:35-5.6 putki. Toinen putkikin löytyy mutta se onkin sitten pitempi EF-S 55-250mm 1:4-5.6 putki.
Yleensä olen pienoismallien kuvat ottanut kannettavassa studiossa erillisten lamppujen kanssa. Perusasiat siis ovat jotenkin hallussa
Sillä tätä nyt aloin kyselemään, kun on ajatuksissa ollut hankkia "tuote kuvaamiseen" sopiva putki. Haastavaksi asiasta tekee se runsauden pula ja vaihtoehtojen määrä johon äkkiä hukkuu.
Toisaalta en ole itse löytänyt mitään syytä päivittää noita samoja Canonin perusobjektiiveja pienoismallien kuvauksen takia.
Itselläni on tuo Canonin EF-S Macro ja otan kaikki kuvat sillä- mielestäni tuo oli paras investointi mallikuvaukseen, jota olen tehnyt. Runko on Canon 450D joka ehkä joskus kaipaisi päivittämistä. Tekniikka on kuitenkin varmasti paremmassa kunnossa kuin kuvaustaitoni, joten ehkä noilla vielä pärjää.
Kirjaudu sisään osallistuaksesi keskusteluun
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.

