Hyviä ja asiallisia vinkkejä, enkä rupea niitä toistamaan.
Valolla on iso merkitys, kun kerran valokuvauksesta puhutaan. Itsellä on koko askartelu- ja kuvaustilassa vain valaisimia, joiden värilämpötila vastaa luonnonvaloa. Tarkoittaa sitä, ettei sävyjä tarvitse jälkikäteen säätää, varsinkin kun on säätänyt kameran valkotasapainon huoneen mukaan. Tärkeintä ei valon määrä vaan valon laatu.
Jos valoa on vähän, kannnattaa ISO-asetuksista hakea vaikkapa tuo 100. Tarkoittaa, että valotusaika pitenee eli kamera saa enemmän irti siitä vähästä valosta.
Filmiaikana muotokuvauksessa suosittiin 85-105-millisiä linssejä. Digiaikana kamerasetissä tuleva 18-55-millinen on pisimmillään aika lähellä tuota. Laajakulmaa en käyttäisi vääristymien välttämiseksi. Ns. normaaliobjektiivi on lievästi laaja.
Käytän puoliautomaattia, eli valitsen aukon ja kamera valitsee ajan. 32 on osoittautunut vähän liioitteluksi. 22 rupeaa olemaan passeli, ei sen alle kuitenkaan ellei sitten tarkoituksella hae lyhyttä terävyysaluetta. Ja jalusta on välttämätön, koska valotusajaksi muodostuu sekunteja. Kun ei ole lanka- eikä kaukolaukaisinta, käytän ajastinta, jolloin jalusta ehtii "rauhoittua".
Omassa galleriassa alkupään kuvat on otettu Olympuksen pokkarilla ja loppupään kuvat Nikonin 3100D:llä kitin mukana tulevalla linssillä. Milloin muutos tapahtui, eron kyllä huomaa katsomalla.
Mielestäni Jaakon ei ole pakko mennä Rajala ProShoppiin, mutta siitä vaan jos polttelee. Ei siitä vahinkoakaan ole.
Etusivu
Keskustelut
Yleinen pienoismallikeskustelu
Mallien kuvaaminen järjestelmäkameroilla
Ottakaa muuten keskustelussa huomioon että objektiivin millimetrit ovat eri kokoisilla kennoilla "eri juttu". Puhutaan siis täysikokoisista tai pienemmistä kennoista kameroissa. Tällä on sama merkitys kuin filmikoolla ennen vanhaan. Kameran normaaliobjektiivi on kennon tai filmiruudun lävistäjä millimetreinä.
Täysin totta. Oma kirjoitukseni edellä koskee ns. market-kameroita eli muutaman satasen kameroita, jotka ovat puolikkaan kennon vehkeitä.Jukka Purhonen kirjoitti:Ottakaa muuten keskustelussa huomioon että objektiivin millimetrit ovat eri kokoisilla kennoilla "eri juttu". Puhutaan siis täysikokoisista tai pienemmistä kennoista kameroissa. Tällä on sama merkitys kuin filmikoolla ennen vanhaan. Kameran normaaliobjektiivi on kennon tai filmiruudun lävistäjä millimetreinä.
Syväterävyysalue f32-aukolla on valitettavan lyhyt mikäli mielii kuvata malleja esikuvanmukaisesta perspektiivistä. Oheiset kuvat on otettu neulanreikäkameralla aukolla f94 — kakkula on 28-millinen (mallit ovat 1:87-mittakaavassa). Kamera makaa radalla kuvauksen aikana. Tällä tavalla päästään jo melkoiseen syväterävyyteen — tosin valon tarve on melkoinen ja valotusajat ovat valtavan pitkiä. Yli satasen aukoilla kuvat alkavat myös "pehmetä". Paljon postikorttia suurempia vedoksia ei näistä kuvista kannata tehdä. Tilt+Shiftillä saadaan tältä osin parempia, mutta syväteräsyysalue ei ole yhtä hyvä.


Kiinteän polttovälin laajakulmamakro on laadultaan hyvä — vääristymiä syntyy lähinnä halpojen zoom-kakkuloidan laajakulmapäässä. Dioraama- ja pienoismallimaisemakuvauksessa laajakulma antaa ehdottomasti luonnollisimman fiiliksen, myös silloin kun kuvataan vaakatasosta malleja.
Canon 5D on siitä hyvä runko, että siinä on täyskokoinen kenno, joten polttovälimuutosta ei ole . Pienikoisilla kennoilla varustetuissa järkkäreissä polttovälimuutos taitaa olla nykyisin luokkaa 1,3-1,4.
Sanoisin, että 50-millinen makro on erinomainen yleistyökalu kaikenlaiseen pienoismallikuvaukseen — tosin ei ihan halpa. Sitä voi ryydittää loittorenkailla. Myöhemmn kaveriksi voi hankkia laajakulmamakron.


Kiinteän polttovälin laajakulmamakro on laadultaan hyvä — vääristymiä syntyy lähinnä halpojen zoom-kakkuloidan laajakulmapäässä. Dioraama- ja pienoismallimaisemakuvauksessa laajakulma antaa ehdottomasti luonnollisimman fiiliksen, myös silloin kun kuvataan vaakatasosta malleja.
Canon 5D on siitä hyvä runko, että siinä on täyskokoinen kenno, joten polttovälimuutosta ei ole . Pienikoisilla kennoilla varustetuissa järkkäreissä polttovälimuutos taitaa olla nykyisin luokkaa 1,3-1,4.
Sanoisin, että 50-millinen makro on erinomainen yleistyökalu kaikenlaiseen pienoismallikuvaukseen — tosin ei ihan halpa. Sitä voi ryydittää loittorenkailla. Myöhemmn kaveriksi voi hankkia laajakulmamakron.
Viimeksi muokattu 2.2.2016 14:29
Pienoisjunamaailmojen kuvaaminen ja kalustomallin kuvaaminen on vähän eri juttuja. Tankiin kuin tankkiin 1/35 riittää aukko 22 muuten kameran puolikaskenno saa liikaa dataa. Kalustodioraamat myös harvoin on neliömetrien kokokoisia toisin kuin pienoisrautatiet.
Marketti-kameraan hintaluokassa max 500-700 euroa voi toki ostaa tonnilla parilla linssejä, mutta kannattaako kun rungon ominaisuudet loppuu sitten kesken. Töissä käytän mm Canon 5D:tä, jos paremmat on varattuja. Kotikäytössä mainitsemani halpis-Nikon 3100D. Mulla ei ole todellista tarvetta 3 000 euron rungolle.
Ostoksia miettiessä voi myös pohtia, onko kuva tarkoitus suurentaa jäähallin päädyn kokoiseksi vai onko kuvan loppukäyttö joku muu. Tommosen normaalikuvan lehti- tai nettikäyttöön saa huokeammallakin kalustolla. Erot huomaa käytännössä vasta joku Fotofinladia-raati.
Ja nuo pienoisrautatiekuvat tuossa yläpuolella ovat upeita.
PS. Jaakolla taisi viimeksi nähdessäni olla Nikon 5100D ? joten olen sovitellut vastaustani myös tämä huomoiden.
Marketti-kameraan hintaluokassa max 500-700 euroa voi toki ostaa tonnilla parilla linssejä, mutta kannattaako kun rungon ominaisuudet loppuu sitten kesken. Töissä käytän mm Canon 5D:tä, jos paremmat on varattuja. Kotikäytössä mainitsemani halpis-Nikon 3100D. Mulla ei ole todellista tarvetta 3 000 euron rungolle.
Ostoksia miettiessä voi myös pohtia, onko kuva tarkoitus suurentaa jäähallin päädyn kokoiseksi vai onko kuvan loppukäyttö joku muu. Tommosen normaalikuvan lehti- tai nettikäyttöön saa huokeammallakin kalustolla. Erot huomaa käytännössä vasta joku Fotofinladia-raati.
Ja nuo pienoisrautatiekuvat tuossa yläpuolella ovat upeita.
PS. Jaakolla taisi viimeksi nähdessäni olla Nikon 5100D ? joten olen sovitellut vastaustani myös tämä huomoiden.
Tuossa aiemmasta viestistä…Lainaus:Itse olen uusimmat kuvat ottanut Canon 500D rungolla ja useimmiten on kiinni ollut aloituspaketin mukana tullut Canonin EF-S 18-55mm 1:35-5.6 putki. Toinen putkikin löytyy mutta se onkin sitten pitempi EF-S 55-250mm 1:4-5.6 putki.
No ei sitten mitään. Kiitos ja anteeksi. Mutta asiasisältöön ei vaikuta.Jaakko Pihlaja kirjoitti:Tuossa aiemmasta viestistä…Lainaus:Itse olen uusimmat kuvat ottanut Canon 500D rungolla ja useimmiten on kiinni ollut aloituspaketin mukana tullut Canonin EF-S 18-55mm 1:35-5.6 putki. Toinen putkikin löytyy mutta se onkin sitten pitempi EF-S 55-250mm 1:4-5.6 putki.
Kuinka tämä näkyy otetussa kuvassa?Petri Lyy kirjoitti:Tankiin kuin tankkiin 1/35 riittää aukko 22 muuten kameran puolikaskenno saa liikaa dataa.
No mä käytin puoli iltaa ja kuvasin mitään liikuttamatta samaa mallia samasta kohdasta samalla valaistuksella kaikilla aukoilla niin, että kamera sai arpoa ajan. Ja 22:n jälkeen kuvat rupesivat olemaan oudon utuisia kun niitä Photoshopilla katseli. Ainakaan ei tullut mitään lisäarvoa. Voi olla mutua, mutta villi arvasu, että dataa tulee silloin liikaa. Teit saman testin ja totesit mitä?Antti Lappalainen kirjoitti:Kuinka tämä näkyy otetussa kuvassa?Petri Lyy kirjoitti:Tankiin kuin tankkiin 1/35 riittää aukko 22 muuten kameran puolikaskenno saa liikaa dataa.
Rungosta, jossa on täyskoon kenno, saadaan tarkinta kuvaa aukoilla f13-16 ja kroppikennoisista vastaavasti aukoilla f8-11. Pienestä aukosta johtuva diffraktio pehmentää kuvaa.
Viimeksi muokattu 2.2.2016 23:58
Kirjaudu sisään osallistuaksesi keskusteluun
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.

