Kyse on siis Utin mersusta. Milloin tämä hangar 5 rapsutukset on tehty? Silloin kun olin nuorena ylikessuna Utissa, 1982 keväällä, otettiin mersu välihuoltoon. Irroitettiin siivet, potkuri, moottori ja poistettiin kaikki maalit pinnasta. Kun kone oli putsattu, rakenteet suojaöljytty sekä kasattu ja maalattu… niin maalattu uudestaan. Joten MT-452:n maalikerroksiin ei ole luottamista vaikka kuinka alkuperäisennäköisesti olisikin tehty.Jari B. Miettinen kirjoitti:No kuten kirjoitin MT-452 palkkiristit oli maalattu yli harmaalla. Aivan selvästi näkyvissä kun aloitettiin valmistelu uudelleenmaalaamista varten Finnairin hangaari numero 5:ssä. Koneessa ei missään kohtaa olllut oliivinvihreää. Rapsutin skalpellilla kaikki maalikerrokset muutamasta kohdasta aina paljaaseen peltiin saakka. Toinen seikka joka kiinnitti huomioni oli se että RLM 02 ei ollut ensinkään spesifikaation mukainen sävyltään, Sävy oli hyvin lähellä jenkkien interrior greeniä, tämä sävy oli koneen MT-452 kainalopeltien alla ja siiven sisärakenteissa. Takarungon sisusta oli maalaamatonta eloksoitua alumiinia (kellertävää).
Etusivu 
Keskustelut Lentokoneet
Bf 109G-6, Suomi, maalaus
Nyt pitää sitten kysyä että miksi maalasitte koneeseen palkkiristit takaisin ja vielä ne piiloon harmaalla ? Mikä siihen oli syynä. Tämä on mielenkiintoista tietää.
Entisöity vähän tarkemmin kuin toisella kierroksella?
MT-452. Tuon koneen näin ensi kerran livenä kun kävin sitä Santahaminassa talvella 1967 pari kertaa katsomassa. Siellä se ulkosalla seisoi yksinänsä, alkutalvesta lumenpeitossa ja keväämmällä lumitaakasta vapautuneena. Kone oli maalattu aivan mielikuvitusvärein; sen yläpinnat kokonaan harmaalla jonka pinnalla epämääräisesti ruiskutettuja mustia juovia ja kiehkuroita. Siinä oli kokarditunnukset. Tässä samassa maalauksessa se oli seisonut aikaisemmin Sotamuseon pihassa (1950-luvun lopusta lähtien?).
Olin vuonna 1970 suorittamassa varusmiespalvelustani Utissa. Pvm:llä 16.9.70 ollessamme ruokailemassa nyt jo puretussa ruokalassa Mersu-muistomerkin lähellä, näin ikkunasta kun armeijan kuorma-auton vetämänä (kannus lavalla) tuodaan MT-452 kivikorokkeen luokse. Se oli maalattu suomalaistunnuksin sota-ajan saksalaiseen värityskaavioon, ja oli todella upea ilmestys - silloin.
Alkuperäisen saksalaispinnan päälle on varmasti maalattu tuo mainitsemani mielikuvitusväritys ilman että alkuperäiselle on tehty mitään, mutta sen jälkeen kone on raavittu vanhasta maalista kunnostuksissa 1969-70 ja Pentin mukaan myös 1982. Mielestäni "MT-452-kortti" on nyt käytetty. Kone seisoi ulkosalla paljaan taivaan alla vuodet 1970-1982.
Olin vuonna 1970 suorittamassa varusmiespalvelustani Utissa. Pvm:llä 16.9.70 ollessamme ruokailemassa nyt jo puretussa ruokalassa Mersu-muistomerkin lähellä, näin ikkunasta kun armeijan kuorma-auton vetämänä (kannus lavalla) tuodaan MT-452 kivikorokkeen luokse. Se oli maalattu suomalaistunnuksin sota-ajan saksalaiseen värityskaavioon, ja oli todella upea ilmestys - silloin.
Alkuperäisen saksalaispinnan päälle on varmasti maalattu tuo mainitsemani mielikuvitusväritys ilman että alkuperäiselle on tehty mitään, mutta sen jälkeen kone on raavittu vanhasta maalista kunnostuksissa 1969-70 ja Pentin mukaan myös 1982. Mielestäni "MT-452-kortti" on nyt käytetty. Kone seisoi ulkosalla paljaan taivaan alla vuodet 1970-1982.
Suomen Ilmavoimat väreissä opuksessa (Keskinen & Stenman, Apali 2001) on varsin mainioita sodan jälkeen otettuja värikuvia Mersuista ja tähän keskusteluun liittyen onneksi kaikki kuvissa esiintyvät yksilöt sattuvat olemaa alkuperäisessä saksalaisessa (kuvien ottohetkellä hyvin kuluneessa) kaaviossa. Kuvissa näkyvät tunnistettavasti koneyksilöt MT-456 MT-503 ja MT-507, kuvat on otettu keväällä/kesällä 1953.
Kuvissa ei erotu mielestäni mitään uutta ja mullistavaa, vaan lähinnä sellaista, joka vahvistaa vakiintunutta käsitystä. Ylimaalaukset harmailla ja suomalaisten merkintöjen alla normaalit saksalaiset kansallisuustunnukset. Sota-aikaiset merkinnät alkavat yhdeksän vuoden käytön jälkeen tulla uudestaan näkyville, erityisen hyvin nähtävissä MT-456:n kuvassa.
Esipuheen mukaan kirjassa käytetty kuvamateriaali on ”autenttisuudeltaan harvinaista ja laadultaan hyvätasoista”, eli materiaalia ei ole jouduttu ratkaisevasti peukaloimaan julkaisukuntoon saattamista varten.
Kirja kannattaa etsiä jostain käsiinsä jos aihe vähänkin enemmän kiinnostaa, kaikkiaan yli sata sodan aikaista, tai pian sen jälkeen otettua värikuvaa, joista monia ei ole muissa kirjoissa nähty.
Se mitä harmaata näiden koneyksilöiden ylimaalauksissa on tarkalleen käytetty jää tietysti näiden kuvien perusteella arvoitukseksi. Todennäköisimpinä vaihtoehtoina ovat luonnollisesti joko saksalaiset värit, tai kotimaisista lekoväreistä tehty sekoitus tai ”lähin vastine”. Ja miksipä sitä kotimaista vihreääkin ei olisi mahdollisesti joissain tapauksissa käytetty, onhan mm. K-SIM museon HC-452 koneessa nähtävissä vihreällä töpöteltyjä paikkamaalauksia jopa alapinnan sinisillä ja siivenkärkien keltaisilla alueilla.
Kuvissa ei erotu mielestäni mitään uutta ja mullistavaa, vaan lähinnä sellaista, joka vahvistaa vakiintunutta käsitystä. Ylimaalaukset harmailla ja suomalaisten merkintöjen alla normaalit saksalaiset kansallisuustunnukset. Sota-aikaiset merkinnät alkavat yhdeksän vuoden käytön jälkeen tulla uudestaan näkyville, erityisen hyvin nähtävissä MT-456:n kuvassa.
Esipuheen mukaan kirjassa käytetty kuvamateriaali on ”autenttisuudeltaan harvinaista ja laadultaan hyvätasoista”, eli materiaalia ei ole jouduttu ratkaisevasti peukaloimaan julkaisukuntoon saattamista varten.
Kirja kannattaa etsiä jostain käsiinsä jos aihe vähänkin enemmän kiinnostaa, kaikkiaan yli sata sodan aikaista, tai pian sen jälkeen otettua värikuvaa, joista monia ei ole muissa kirjoissa nähty.
Se mitä harmaata näiden koneyksilöiden ylimaalauksissa on tarkalleen käytetty jää tietysti näiden kuvien perusteella arvoitukseksi. Todennäköisimpinä vaihtoehtoina ovat luonnollisesti joko saksalaiset värit, tai kotimaisista lekoväreistä tehty sekoitus tai ”lähin vastine”. Ja miksipä sitä kotimaista vihreääkin ei olisi mahdollisesti joissain tapauksissa käytetty, onhan mm. K-SIM museon HC-452 koneessa nähtävissä vihreällä töpöteltyjä paikkamaalauksia jopa alapinnan sinisillä ja siivenkärkien keltaisilla alueilla.
Harrin mainitsemat värikuvat ovat mielestäni parhaimpia referenssejä, joita tähän ylimaalausasiaan on saatavilla. Nämä toimivat referenssinä muun muassa Antti Lappalaisen 1:32 MT-507:n maalauksessa. Suurimmat ylimaalaukset koneisiin tehtiin ymmärtääkseni runkoon, koska palkkiristien lisäksi käsittääkseni suurimmassa osassa koneissa oli saksalaiset laivue/runkotunnukset sekä hakaristi sivuvakaimessa, jotka piti ylimaalata. Tämän vuoksi lähtisin rungon perusteella tutkimaan ylimaalausten värisävyeroja alkuperäiseen väritykseen. Kun valokuvia katselee, ei nopealla silmäyksellä juurikaan erota useasta eri yksilöstä missä on Suomessa tehtyä peittoväritystä- ja missä alkuperäistä saksalaista "suttu" kaaviota. Siksi itse kallistun Harrin ajatuksiin noista käytetyistä maaleista.
Viimeksi muokattu 18.2.2015 23:08
Olen nähnyt kirjan. Varsinkin MT-456:n siivessä näkyvä peiteväri ei jätä tulkinnalle varaa, se on selvä harmaa. Omasta puolestani kiitän keskusteluun osallistuneita.
No hitto, jos tästä päästiin konsensukseen, niin heitetään kehiin uutta:
Onko kukaan nähnyt suomalaisissa mersuissa Erlan sahalaitaista naamioväriä (ja pahoittelut jos jatkuva uteleminen visoo, mutta lähdemateriaalini on olematonta)? Yksi harkitsemistani vaihtoehdoista, MT-408, on Erlan tehtaalta ja mietin, että siihen todennäköisesti pitäisi maalata tuo sahalaitainen naamioväri. Ilmeisesti kaikissa Erlankaan koneissa ei ollut tuota sahalaitaa, mutta oheinen kuva, jossa täpärästi näkyy pala sahalaitaista naamioväriä, esittää konetta, jonka valmistusnumero on hyvin lähellä MT-408:n valmistusnumeroa (411777 - 411728).
schwarze 15 "Quex"
Onko kukaan nähnyt suomalaisissa mersuissa Erlan sahalaitaista naamioväriä (ja pahoittelut jos jatkuva uteleminen visoo, mutta lähdemateriaalini on olematonta)? Yksi harkitsemistani vaihtoehdoista, MT-408, on Erlan tehtaalta ja mietin, että siihen todennäköisesti pitäisi maalata tuo sahalaitainen naamioväri. Ilmeisesti kaikissa Erlankaan koneissa ei ollut tuota sahalaitaa, mutta oheinen kuva, jossa täpärästi näkyy pala sahalaitaista naamioväriä, esittää konetta, jonka valmistusnumero on hyvin lähellä MT-408:n valmistusnumeroa (411777 - 411728).
schwarze 15 "Quex"
En ole Suomimersua itse vielä kertaakaan rakentanut, eli ei ole tullut aivan suurimalla tarkuudella käytyä läpi naamiokuvioiden yksityiskohtia. Suoraa vastausta en siis osaa antaa sahalaitakuvion osalta.
Suosittelen lämpimästi, että hommaat vaikka kirjaston kautta käsiisi seuraavat kirjat:
Keskinen & Stenman, Suomen Ilmavoimien historia osa 6b Bf-109 G-6, Hobby kustannus 2004
Keskinen & Stenman, Suomen Ilmavoimat VI 1944
Stenman, Mersulaivue. Lentolaivue 34 sodassa
Hannu Valtonen, Bf-109 ja Saksan sotatalous. K-SIM julkaisuja 1999
Prien & Rodeike Bf-109 F, G, & K Series. Schiffer 1995 (varmaan vaikea löytää kirjastosta)
Paljon muitakin hyviä löytyy, mutta nämä aihetta sivuavat löytyvät itseltäni ja voin suositella.
Kirjastoa puoltaa sekin, että ilmaisen tutustumisen jälkeen voi tehdä ostopäätöksen, jos huomaa ettei voi elää ilman kyseisiä opuksia :)
Kolmesta ensin mainitusta löytyy sellainen määrä laadukkaita kuvia Suomimersuista että mallailtavissa olevien yksilöiden osalta alkaa vallita suorastaan runsaudenpula.
Kahdessa viimeksi mainitussa taas käydään läpi suurella tarkkuudella eri versioiden yksityiskohdat ja sarjanumeroblokit valmistajatehtaineen ja tuotantoajankohtineen. Prienin ja Rodeiken kirjassa on lisäksi suuri määrä hyvillä taustatiedoilla varustettuja ja olettettavasti keskimääräistä suuremmalla tarkkuudella tunnistettuja Mersun kuvia, joka taas helpottaa huomattavasti vaikkapa erilaisten maalaustyylien yhdistämistä tiettyihin sarjanumeroblokkeihin tai tehtaisiin.
Suosittelen lämpimästi, että hommaat vaikka kirjaston kautta käsiisi seuraavat kirjat:
Keskinen & Stenman, Suomen Ilmavoimien historia osa 6b Bf-109 G-6, Hobby kustannus 2004
Keskinen & Stenman, Suomen Ilmavoimat VI 1944
Stenman, Mersulaivue. Lentolaivue 34 sodassa
Hannu Valtonen, Bf-109 ja Saksan sotatalous. K-SIM julkaisuja 1999
Prien & Rodeike Bf-109 F, G, & K Series. Schiffer 1995 (varmaan vaikea löytää kirjastosta)
Paljon muitakin hyviä löytyy, mutta nämä aihetta sivuavat löytyvät itseltäni ja voin suositella.
Kirjastoa puoltaa sekin, että ilmaisen tutustumisen jälkeen voi tehdä ostopäätöksen, jos huomaa ettei voi elää ilman kyseisiä opuksia :)
Kolmesta ensin mainitusta löytyy sellainen määrä laadukkaita kuvia Suomimersuista että mallailtavissa olevien yksilöiden osalta alkaa vallita suorastaan runsaudenpula.
Kahdessa viimeksi mainitussa taas käydään läpi suurella tarkkuudella eri versioiden yksityiskohdat ja sarjanumeroblokit valmistajatehtaineen ja tuotantoajankohtineen. Prienin ja Rodeiken kirjassa on lisäksi suuri määrä hyvillä taustatiedoilla varustettuja ja olettettavasti keskimääräistä suuremmalla tarkkuudella tunnistettuja Mersun kuvia, joka taas helpottaa huomattavasti vaikkapa erilaisten maalaustyylien yhdistämistä tiettyihin sarjanumeroblokkeihin tai tehtaisiin.
Kiitos vinkistä noiden kirjojen suhteen! Tuo SIH 6b on ainakin välttämättömyys, sitä näyttäisi olevan saatavillakin, mutta täytyy tsekata nuo muutkin. Itse olen tehnyt salapoliisityötä parin saitin tietoja yhdistelemällä.
Mersujen tehdasnumerovälejä ja yksittäisiä tehdasnumeroita löytyy osoitteesta:
Falcon's Messerschmitt Bf 109 Hangar
Näitä olen sitten yrittänyt yhdistellä tämän saitin valokuviin tai etsinyt lähelle osuvia tehdasnumeroita:
Linkki
Tuo jälkimmäinen on melkoisen mielenkiintoinen kokoelma yksiköiden, sijoituspaikkojen ja valmistuspaikkojen mukaan jaoteltuna.
Mersujen tehdasnumerovälejä ja yksittäisiä tehdasnumeroita löytyy osoitteesta:
Falcon's Messerschmitt Bf 109 Hangar
Näitä olen sitten yrittänyt yhdistellä tämän saitin valokuviin tai etsinyt lähelle osuvia tehdasnumeroita:
Linkki
Tuo jälkimmäinen on melkoisen mielenkiintoinen kokoelma yksiköiden, sijoituspaikkojen ja valmistuspaikkojen mukaan jaoteltuna.
Kirjaudu sisään osallistuaksesi keskusteluun
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.