Pienoismallit.net

F4U Corsairin eroavaisuudet

Kun tuo Tamiya on nyt luvannut tuon 1/32 F4U-1A-version niin kysynkin, että mitkä ovat -1A:n ja -1D:n lähinnä näkyvät erot?

Jostakin luin, että -1D tehtiin hävittäjäpommittajaksi eli siipiripustimet asennettiin, että se olisi ainakin näkyvä ero, mutta onko muita?
Viimeksi muokattu 19.9.2014 13:16
-1D:ssä on putkitus kahdelle mahanalustankille ja yksiosainen kuomu.
Samoin D:ssä on askelmakolo oikean puoleisessa laskusiivekkeessä. Jotain antennieroakin on. Juurikin jouduin rakentamaan TAmiyan 72-skaalan 1A:sta 1D:n kun Airesin laskusiivekkeet ovat D-versiolle. Onneksi sarjassa tulee osat kumpaankin versioon :)
Moi Antti,

Ohessa pähkinäkuoressa F4U-1A ja F4U-1D pääerot:

1) Suojaamattomat sisäiset siipitankit poistettiin -1D:stä.
2) -1D:n asennettiin kaksi kiinnikettä (pylons) 1000 lbs pommeille tai 154 US gallon lisätankeille tai Tiny Tim raketeille tai napalmikanistereille keskisiipen (center wings) alapuolelle (yksi per siipi), jotka nimellisesti "korvaavat" rungon keskikiinnikkeen (A Lappalaisen viittaama putkitus mahanalustankeille). Periaatteessa mahdollisuus käyttää rungon keskikiinnikettä säilytettiin 170 US gallonan lisätankille tai kolmannelle 1000 lbs pommille.
3) -1D:ssä oli mahdollisuus asentaa kahdeksan ns. zero length rakettikiinnikettä 5-tuuman raketeille siipiin (neljä kiinnikettä per siipi).
4) -1D:ssä asennettiin tärinän poistava laite takapyörään.
5) -1D:ssä pidennetty takapyörä tuli standardiksi.
6) -1D:ssä laskutelineiden iskunvaimentimet (oleot) oli modifikuitu; tukialukselle laskeutuessa eli tapahtunut enää pomppua (bounce).
7) Ensimmäisissä yli 800 kpl:ssa valmistetussa -1D:ssä oli sama kuomu ns. "semi-bubble" canopy kuin -1A:ssa; näiden 800+ valmistettujen -1D lekojen jälkeen kuomuksi tuli ns. "full-bubble" canopy.
8) -1D:ssä ns. siipispoileri tuli standardiksi.
9) -1D:ssä ei ollut pohjaikkunaa, kuten -1A:ssa.
10) -1D:ssä oli Pratt & Whitneyn R-2800-8W tähtimoottorit (vesi-metanooli boostilla) standardina; -1A:ssa oli pääosin Pratt & Whitneyn R-2800-8 tähtimoottorit (ilman vesi-metanooli boostia) standardina - vasta viimeiset valmistetut Voughtin -1A:t ja Goodyearin FG-1A:t saivat Pratt & Whitneyn R-2800-8W tähtimoottorit.
11) -1D:ssä oli Hamilton Standardin leveät (paddle-blade) 13 jalan ja 1 tuuman potkurit vs -1A:n kapeat 13 jalan ja 4 tuuman potkurit.
12) -1D:n ja -1A:n korotetut ohjaamot olivat hieman erilaisia; mm. -1D:ssä oli toinen kytkinlaatikko (switch box), panssarointia parannettu jne…
13) -1D:ssä ei ollut askelmakoloa oikean puoleisessa laskusiivekkeessä; askelmakolo oli sodanjälkeinen keksintö/asennus vasta -4:ssa.

Plus joitakin muitakin pieniä eroja -1A:n ja -1D:n välillä, mutta eiköhän yllä ole ne oleellisimmat.

Muuten -1A oli Voughtin käyttämä nimike, jolla ei ollut Naval Bureau of Aeronautics hyväksyntää, joten se oli epävirallinen alatyyppinimike (jota erityisesti ilmailuhistoroitsijat käyttävät osoittamaan muutoksia ja parannuksia -1:een).

Toivottavasti auttoi. Parhain terveisin, AJ
AJ kirjoitti:
Moi Antti,

Ohessa pähkinäkuoressa F4U-1A ja F4U-1D pääerot:

2) -1D:n asennettiin kaksi kiinnikettä (pylons) 1000 lbs pommeille tai 154 US gallon lisätankeille tai Tiny Tim raketeille tai napalmikanistereille keskisiipen (center wings) alapuolelle (yksi per siipi), jotka nimellisesti "korvaavat" rungon keskikiinnikkeen (A Lappalaisen viittaama putkitus mahanalustankeille). Periaatteessa mahdollisuus käyttää rungon keskikiinnikettä säilytettiin 170 US gallonan lisätankille tai kolmannelle 1000 lbs pommille.
3) -1D:ssä oli mahdollisuus asentaa kahdeksan ns. zero length rakettikiinnikettä 5-tuuman raketeille siipiin (neljä kiinnikettä per siipi).
7) Ensimmäisissä yli 800 kpl:ssa valmistetussa -1D:ssä oli sama kuomu ns. "semi-bubble" canopy kuin -1A:ssa; näiden 800+ valmistettujen -1D lekojen jälkeen kuomuksi tuli ns. "full-bubble" canopy.
9) -1D:ssä ei ollut pohjaikkunaa, kuten -1A:ssa.
11) -1D:ssä oli Hamilton Standardin leveät (paddle-blade) 13 jalan ja 1 tuuman potkurit vs -1A:n kapeat 13 jalan ja 4 tuuman potkurit.
13) -1D:ssä ei ollut askelmakoloa oikean puoleisessa laskusiivekkeessä; askelmakolo oli sodanjälkeinen keksintö/asennus vasta -4:ssa.
Ja nuo muutokset siis otin käyttöön tuossa mallissa :D Enpä vain sitten muistanut niitä. Sarjassa tulevat siis vaihtoehtoina osat kohtiin 2, 3, 7, 9, 11 ja 13. Vielä tuosta askelmakolosta: kirjoissa joita minulla on, mainitaan tuo askelmakolo -1D -malliin, myöhäiseen versioon. Sitä en tiedä mikä on myöhäinen versio :D
Kiitos vastauksista!

Ja nyt olellinen kysymys: Kannattaako lähteä Tamiyan tulevasta 1/32 -1A:sta muuttamaan -1D? Tietysti jos saa nuo pylonit/tankit niin se auttais jo kans paljon.
Moi,
Jälkikäteen askelmakoloja on asennettu -1D:hin mm. museoissa ja yksityishenkilöiden omistamissa; kaikki nämä siis WWII jälkeen. -1D tuotanto loppui 2. helmikuuta 1945 eli sodan aikana. En muuten ole nähnyt yhtään valokuvaa -1D:stä WWII:ssa, jossa olisi askelmakolot…

Ei kannata lähteä muuttamaan Tamiyan tulevasta 1/32 -1A:sta -1D:tä - erittäin työläs muutos ja sitäpaitsi Tamiya tödennäköisesti julkaisee parin vuoden sisällä 1/32 -1D:n. Niitä pikkuerojakin, joita en listannut on kohtuullisen paljon ja 1/32 skaalan koneessa ne jo näkyvät. Ei yksinkertaisesti maksa vaivaa.

Toivottavasti auttoi lisää. Parhain terveisin, AJ
Viimeksi muokattu 16.10.2014 10:29 +
  • turhat pois AJ
AJ kirjoitti:
Ei kannata lähteä muuttamaan Tamiyan tulevasta 1/32 -1A:sta -1D:tä - erittäin työläs muutos ja sitäpaitsi Tamiya tödennäköisesti julkaisee parin vuoden sisällä 1/32 -1D:n. Niitä pikkuerojakin, joita en listannut on kohtuullisen paljon ja 1/32 skaalan koneessa ne jo näkyvät. Ei yksinkertaisesti maksa vaivaa.

Toivottavasti auttoi lisää. Parhain terveisin, AJ
Ehkä niin on parasta. Jääkäämme siis odottamaan F4U-1D:tä.
Täällä on nyt Corsair-tietäjiä liikkeellä niin heitän kysymyksen (,jota olen joskus ennenkin ihmetellyt saamatta vastausta) taas ilmaan:

Onko joku syy tai tekninen tai historiallinen peruste sille, että (valokuvista ja AJ:n mainitsemista askelmakoloista päätellen) Corsairin ohjaamoon kiivettiin oikealta puolelta vastoin vallitsevaa käytäntöä, jonka mukaan lentokoneen ohjaamoon kiivetään samalta puolelta kuin hevosen selkään?

Mikko
Moi Mikko,
Näin ulkomuistista syyt oikealta puolelta koneeseen nousuun lienevät olleen ohjaamon rakenne eli layout ja lattian puute (ohjaamon lattia tuli vasta -4:ssa), moottorin vääntö, suunnitelijoiden - lähinnä Rex B. Beiselin ideat - ja koneen suunniteltu tukialuskäyttö.

Mainittakoon vielä, että askelmakohdat (eivät askelmakolot eli cutout stepit) olivat jo (-1), -1A ja -1D versioissa oikean puoleisessa laskusiivekkeessä eli tässä suhteessa ne pysyivät pitkään muuttamattomina, sillä vasta -4:ssä tuli askelmakolot eli cutout stepit.

Toivottavasti auttoi edes vähän. Parhain terveisin, AJ
Viimeksi muokattu 19.9.2014 20:53