Miten vaikuttanee mallisuoja ja muut sen kaltaiset asiat? Vanhaa hävittäjälentokonetta tai panssarivaunua ehkä voisikin päästä mittailemaan museoon, mutta miten suhtautunevat vaikka Airbus-tehtaalla asiaan? Minulla ei ole harmainta aavistusta Revellin ja Airbusin välisistä suhteista, mutta tässä kirjoituspöydän ääressä filosofiaa harrastaessani näen kaksi vaihtoehtoa: 1) yksityiskohdat halutaan pitää salassa, vaikka periaatteessa kuka tahansa, jolla on pääsy näiden koneiden pariin, voi tutkia ja mittailla tai 2) pienoismallit ovat hyvää mainosta ja tietoa kannattaa antaa mallifirmalle kohtuullisessa määrin.
Muodot ovat kiintoisa ilmiö ylipäätään. Jos mallin tosiaan joutuu tekemään kuvien perusteella, niin kuinkahan kokenut mallin suunnittelijan pitää olla, että esimerkiksi kuvaustekniikasta aiheutuvat perspektiivin muutokset saadaan huomioitua. Asia menee myös toisin päin. Kun me arvioimme esikuvan ja mallin välistä muotojen suhdetta, ei mielestäni ole syytä esittää arviota yhden kuvan perusteella. Edelleen tulee mieleeni, että olisiko jonkinlaiset harkitut mittavirheet jopa tarpeen, jotta malli antaisi jotensakin samanaisen vaikutelman kuin esikuvan katsomisen? En siis tiedä, mutta… Ja kaiken tämän pähkäilyni päätteeksi yhdyn silti alkuperäiseen kummasteluun: lähes mistä tahansa ajateltavissa olevasta asiasta on nykyään kuvia vaikka kuinka. Lähes mitä tahansa asiaa harrastaa jokin porukka, jolta voi myös kysyä neuvoa.
Etusivu 
Keskustelut Yleinen pienoismallikeskustelu
Uusien muovimallisarjojen valmistamisen vaikeus?
^ Todella hienoa pohdintaa sinulla - kiitos!
Kiinnostava aihe.
Selkeät muotovirheet ovat käsittämättömiä. Niitäkin löytyy malleista pilvin pimein. Uppoviivojen suhteen taas itsellä tulee sellainen käsitys, että Airfixilla ajatellaan, että suuri osa marketmalleista menee kuitenkin lapsille, ja heille on aika sama onko mallissa liian syvät ojat vaiko ei, kunhan sen saa nopeasti kasaan ja sillä on kiva leikkiä. Vai leikkivätkö nykylapset enää muulla kuin tietokoneilla?
Toisaalta itsellekkin tuli mieleen tuo, että kun muotia on ylikorostaa jokaista mahdollista ja mahdotonta asiaa malleissa, niin ehkä tuo liian syvien paneeliurien arvoitus on vain sitä samaa muodin seuraamista. Toisaalta siinä tapauksessa edesmennyt Matcbox oli edelläkävijä tuolla saralla.
Mitä tulee laivojen kansilaudoituksiin, niin itse näen asian niin, että haetaan enemmän vaikutelmaa kuin mittakaavanmukaisuutta. Mittakaavaan laitettuna laudoitus voisi olla aika hentoa ja hävitä maalauksessa jos maalari ei ole tarkkana. Kun hyväksytään se, että mittakaavasta poiketaan, saadaan aikaan pinta joka luo vaikutelman aidosta lautakannesta vaikka ei olekkaan aivan oikein. Sileä kansi ei suuressa osassa tapauksia kyllä ajaisi samaa asiaa. Sellaiselle joka haluaa itse kaivertaa laudoituksen, se tietty olisi parempi vaihtoehto. Mutta moniko haluaa?
Ja lopuksi yleinen totuus: Vaikka joku mallinvalmistaja kutistaisi museossa olevan lentokoneen 1/72 mittakaavaan, niin aina joku löytäisi siitäkin vikoja. Täydellistä mallia ei ole, eikä tule. Sitäkin voisi pohtia tässä yksityiskohtien tulvassa joita malleihin nykyään laitetaan, että minkä kokoisiä detaljeja oikeasti kannattaisi lisätä esim. 1/72 tai 1/48 malleihin? Eli kuinka hyvin yksityiskohdat näkyisivät oikeasta koneesta sellaiselta etäisyydeltä katsottaessa jota mallin mittakaava vastaa. (Skaalataanhan värisävyjäkin mittakaavaan).
Selkeät muotovirheet ovat käsittämättömiä. Niitäkin löytyy malleista pilvin pimein. Uppoviivojen suhteen taas itsellä tulee sellainen käsitys, että Airfixilla ajatellaan, että suuri osa marketmalleista menee kuitenkin lapsille, ja heille on aika sama onko mallissa liian syvät ojat vaiko ei, kunhan sen saa nopeasti kasaan ja sillä on kiva leikkiä. Vai leikkivätkö nykylapset enää muulla kuin tietokoneilla?
Toisaalta itsellekkin tuli mieleen tuo, että kun muotia on ylikorostaa jokaista mahdollista ja mahdotonta asiaa malleissa, niin ehkä tuo liian syvien paneeliurien arvoitus on vain sitä samaa muodin seuraamista. Toisaalta siinä tapauksessa edesmennyt Matcbox oli edelläkävijä tuolla saralla.
Mitä tulee laivojen kansilaudoituksiin, niin itse näen asian niin, että haetaan enemmän vaikutelmaa kuin mittakaavanmukaisuutta. Mittakaavaan laitettuna laudoitus voisi olla aika hentoa ja hävitä maalauksessa jos maalari ei ole tarkkana. Kun hyväksytään se, että mittakaavasta poiketaan, saadaan aikaan pinta joka luo vaikutelman aidosta lautakannesta vaikka ei olekkaan aivan oikein. Sileä kansi ei suuressa osassa tapauksia kyllä ajaisi samaa asiaa. Sellaiselle joka haluaa itse kaivertaa laudoituksen, se tietty olisi parempi vaihtoehto. Mutta moniko haluaa?
Ja lopuksi yleinen totuus: Vaikka joku mallinvalmistaja kutistaisi museossa olevan lentokoneen 1/72 mittakaavaan, niin aina joku löytäisi siitäkin vikoja. Täydellistä mallia ei ole, eikä tule. Sitäkin voisi pohtia tässä yksityiskohtien tulvassa joita malleihin nykyään laitetaan, että minkä kokoisiä detaljeja oikeasti kannattaisi lisätä esim. 1/72 tai 1/48 malleihin? Eli kuinka hyvin yksityiskohdat näkyisivät oikeasta koneesta sellaiselta etäisyydeltä katsottaessa jota mallin mittakaava vastaa. (Skaalataanhan värisävyjäkin mittakaavaan).
Totuudenmukaisinta kai olisi piirtää lankunrajat hennosti kuvaamaan saumoja. Eihän nuo upposaumat toisaalta pistä silmään kuin lähikuvissa. Sama juttu vähän muovipurjelaivojen puunsyykuvioissa, joista en erityisemmin pidä. Airfix ei harrastanut niitä mutta esim. Revell kylläkin. Antavat vaikutelman puujäljitelmästä eikä niinkään puusta. Vaan voisihan ne kokeilla hio pois, vetää vaalean pohjamaalin ja "petsata" samaan tapaan kui lentokoneiden muoviset "puupotkurit".Timo Rasimus kirjoitti:Mitä tulee laivojen kansilaudoituksiin, niin itse näen asian niin, että haetaan enemmän vaikutelmaa kuin mittakaavanmukaisuutta. Mittakaavaan laitettuna laudoitus voisi olla aika hentoa ja hävitä maalauksessa jos maalari ei ole tarkkana. Kun hyväksytään se, että mittakaavasta poiketaan, saadaan aikaan pinta joka luo vaikutelman aidosta lautakannesta vaikka ei olekkaan aivan oikein. Sileä kansi ei suuressa osassa tapauksia kyllä ajaisi samaa asiaa. Sellaiselle joka haluaa itse kaivertaa laudoituksen, se tietty olisi parempi vaihtoehto. Mutta moniko haluaa?
Tuossa puujäljitelmässä lankun pintaan mennään juuri siihen, että kuinka pieniä yksityiskohtia on järkevää mallintaa. Oikeaa alusta jonkun matkan päästä katsoessa ei kyseisiä yksityiskohtia huomaa.
Juuri näin ja siksi reliefimäiset puukuviot näyttävät ainakin omaan silmääni liian järeiltä.Timo Rasimus kirjoitti:Tuossa puujäljitelmässä lankun pintaan mennään juuri siihen, että kuinka pieniä yksityiskohtia on järkevää mallintaa. Oikeaa alusta jonkun matkan päästä katsoessa ei kyseisiä yksityiskohtia huomaa.
Taitaa olla valmistajien NS "aasiantuntijoilla vaihtelevaa ammattitaitoa ja kauneus on katsojan silmissaä tuossa paneliura syvyydessä .Paneliurat tehdään varmaan silmä määräisesti miten kukin valmistaja näkee tuonkin asian. ja tietty ottavat huomioon runsaan lisäosa valikoiman ja tietty ovat kompuksessa niitten kanssa he myyvät vailinaisia malleja ja muut oikeita lisäosia…
Mallisarjojen myymisessä vallitsee varmasti ihan samat säännöt, kuin muussakin kaupallisessa liiketoiminnassa. Menekki saadaan muodostettua riittävän alhaisella myyntihinnalla ja myyntihintahan syntyy valmistamiseen menevistä kustannuksista sekä katteesta. Jos suunnittelu ja tarkkuuden määrää nostaa, niin nousee myyntihintakin ja todennäköisesti laskee menekki. Esimerkkinä Zoukei Muran lentokonemallit, jotka ovat mielestäni tällä hetkellä markkinoiden parhaimmistoa tarkkuuden suhteen. Yksi heidän tuotteistaan maksaa n. 200 euroa kappale, mutta kuinka moni mallari on valmis ostamaan vuodessa kovin montaa tuon hintaista mallia. En kuitenkaan usko, että valmistajat haluavat tehdä malleja hyväntekeväisyys mielessä.
Itse en odotakkaan, että ostamani malli olisi täydellinen. Minun osalta mallailu tarkoittaa mallin parantamista, joka on etsiosien ja siirtokuvien suunnittelua sekä teettämistä. Lisäksi erilaisten parannusosien etsimistä ja tilaamista. Jotta nämä edellä mainitut asiat luonnistuu, täytyy työnalla olevasta mallista penkoa kaikki mahdollinen tieto ja kuva-aineisto. Juuri tämä onkin mielestäni yksi isoimmista asioista, joka pitää mielenkiintoa omassa mallailussa yllä.
Kaikesta tästä tietenkin kärsii sekä kokoamiseen menevä aika että mallieni kasaaja, mutta lopputulos on ollut aina sen arvoista. Kun pakkauksen mallin pystyy valmistamaan aloitteleva mallari, niin kokenut mallari voi sitten itse päättää kuinka paljon haluaa parantaa sitä. Itse en ole pitänyt vaikeana löytää tasokkaita malleja markkinoilta. Olen viime vuodet harrastanut lähinnä Wingnut Wingsin malleja, jotka ovat n. 100 euron hintaluokkaa, mikä näkyy myös mallin laadussa. Näihin ei kovin paljoa ole tarvinnut etsejä tehdä itse. Esimerkiksi Special Hobbyn Brewsteristä, joka oli muistaakseni n. 40 euron luokkaa, on ollut mallin kokoajalle järjettömän paljon tuskaa muutosten vuoksi. Siinä meni lähinnä runkoa ja siipiä lukuunottamatta kaikki uusiksi. Eli hinta näkyy laadussa, mutta jokainen voi itse päättää mitä hankkii.
Itse en odotakkaan, että ostamani malli olisi täydellinen. Minun osalta mallailu tarkoittaa mallin parantamista, joka on etsiosien ja siirtokuvien suunnittelua sekä teettämistä. Lisäksi erilaisten parannusosien etsimistä ja tilaamista. Jotta nämä edellä mainitut asiat luonnistuu, täytyy työnalla olevasta mallista penkoa kaikki mahdollinen tieto ja kuva-aineisto. Juuri tämä onkin mielestäni yksi isoimmista asioista, joka pitää mielenkiintoa omassa mallailussa yllä.
Kaikesta tästä tietenkin kärsii sekä kokoamiseen menevä aika että mallieni kasaaja, mutta lopputulos on ollut aina sen arvoista. Kun pakkauksen mallin pystyy valmistamaan aloitteleva mallari, niin kokenut mallari voi sitten itse päättää kuinka paljon haluaa parantaa sitä. Itse en ole pitänyt vaikeana löytää tasokkaita malleja markkinoilta. Olen viime vuodet harrastanut lähinnä Wingnut Wingsin malleja, jotka ovat n. 100 euron hintaluokkaa, mikä näkyy myös mallin laadussa. Näihin ei kovin paljoa ole tarvinnut etsejä tehdä itse. Esimerkiksi Special Hobbyn Brewsteristä, joka oli muistaakseni n. 40 euron luokkaa, on ollut mallin kokoajalle järjettömän paljon tuskaa muutosten vuoksi. Siinä meni lähinnä runkoa ja siipiä lukuunottamatta kaikki uusiksi. Eli hinta näkyy laadussa, mutta jokainen voi itse päättää mitä hankkii.
Jos mittakaavavahvuudesta puhutaan, niin paneeliurathan pitäisi jättää kokonaan pois (ainakin pikkuskaaloissa). Sikäli keskustelu urista ei varsinaisesti kuulu lainkaan keskusteluun sarjojen virheistä. Ne ovat olemassa vain koska paneelien korostaminen tekee mallista mielenkiintoisemman näköisen.
Ja tulipahan myös mieleen, että on olemassa mittavirheitä joita tosiaan on vaikea ymmärtää. Muodot ja muut sikseen, mutta miten esimerkiksi MiG-15:n pituudesta voi olla niin valtava erimielisyys kuin Airfixin ja muiden valmistajien välillä on? Jos oikein muistan, niin ero olisi oikeassa koneessa yli puoli metriä. Kai edes pituusmitan voisi tarkistaa suunnilleen oikeaksi?
Ja tulipahan myös mieleen, että on olemassa mittavirheitä joita tosiaan on vaikea ymmärtää. Muodot ja muut sikseen, mutta miten esimerkiksi MiG-15:n pituudesta voi olla niin valtava erimielisyys kuin Airfixin ja muiden valmistajien välillä on? Jos oikein muistan, niin ero olisi oikeassa koneessa yli puoli metriä. Kai edes pituusmitan voisi tarkistaa suunnilleen oikeaksi?
Niinhän sitä luulisi, ja sitten lukee etteivät edes tarvikeosien valmistajat osaa tehdä oikea kokoisia renkaitaKalle Rantanen kirjoitti:Kai edes pituusmitan voisi tarkistaa suunnilleen oikeaksi?
Kirjaudu sisään osallistuaksesi keskusteluun
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.