Lentokonemallin saumojen kittaus?

Saumojen kittaukseen löytyi yllättäen vinkkejä hakusanoilla sauma kittaus. :)

www.pienoismallit.net/keskustelut/9282_saumat-umpeen/
www.pienoismallit.net/keskustelut/1472_hankalien-paikkojen-kittaus-ja-hionta/

Yksi mahdollisuus on käyttää pikaliimaa + ruokasoodaa (löytynee joka kämpästä): pikaliimaa vaikkapa pullon suusta suoraan saumaan, sitten ruokasoodaa miedosti kostutetulla sormenpäällä päälle - ja kas: pitävä sauma muutamassa sekunnissa. Kannattaa huomata, että tuollaisen liitoksen paksuuden määrää, enemminkin pikaliiman määrä kuin siihen lisätyn ruokasoodan määrä. Lisäksi ylimääräistä materiaalia voi myös hiukan veistellä tarvittaessa ennen hiontaa. Sopii hiukan leveämpiinkin saumoihin. Lisänä tulee takuulla parempi sauman kestävyys kuin tavallisilla kiteillä.

Kannattaa myös valmistella liitosta etukäteen niin, että osat sopivat muuten toisiinsa eli osien väliin ei jää kovin suurta porrasta. Pikaliima + ruokasooda kittausta voi siloitella vielä esim. joko mallauskiteillä tai vaikka Mastonin vesiliukoisella Tasoitteella. Tasoite sopii paremmin aika pienten kolojen ja saumojen täytteeksi.

Saattaa olla, että niittikuviota menettää saumakohdassa. Senkin voi huomioida niin, että pyrkii saamaan molemmin puolin runkoa samanlaisen kittaukseen, eli niittikuviokin on valmiissa mallissa samanlainen samoissa saumoissa. Näin valmis malli on mukavamman näköinen.

Ruokasooda ja pikaliima kombo on vaarallinen. Jos saumaan kondensoituu vettä kyseinen saumaa alkaa kiehua vielä vuosienkin päästä ja hapettaa kaiken metallihiukkasia sisältävän maalipinnan. Jos sekoitus/mittasuhteet sattuvat vielä menemään hieman pieleen niin sauma alkaa hikoilla jos malli joutuu erilaisien lämpötilojen vaikutuksen alle. Suosittelen normaaleja pienosimallikittejä tai isommissa saumoissa tai muotoiluissa niihin tarkoitettuja ns. skulptausmassoja tai Plastik Padding 100 kaksikomponentti kittiä.

Mites nämä micro balloons -pulverit, niiden luulisi olevan soodaa stabiilimpia? Onko kellä käytännön kokemusta noista? Joku aika sitten tuli ostettua puteli, mutta ei ole vielä tullut mallissa käytettyä. Kartongilla tehdyn testailun perusteella kovettuu melkolailla heti pikaliiman lisäyksen jälkeen aika kovaksi tavaraksi.

Eikös mikropallot ole lasia? Eli pitäisi kai olla stabiilimpaa?

Niinpä taitavat olla. Pienen googlailun perusteella yleensä joko lasia tai fenolihartsia (phenolic resin).

Aeroscalen foorumilta löytyy hyvä ketju aiheesta, lontooksi tosin (pelkät kuvatkin kyllä kertovat paljon): Reading the seams.

Nuo saumat voivat olla lekomallailun haastavimpia osa-alueita. Ainakin silloin kun sattuvat kohoniittien tms. detaljien keskelle, tai erityisesti silloin kun huonosti istuvan sauman kohdalla pitäisi saada paneelilinja.

Luulisin, että ketjun aloittajan ongelmaa voisi koettaa ratkoa seuraavalla tavalla:

Geelimäinen pikaliima, jota levittää veitsen kärjellä saumakohtaan. Tarvittaessa sauman voi rajata maskiteipillä. Kun liima on kuivunut, mutta ei vielä täysin kovettunut (about 20-50 min lisäämisestä), raaputtaa sauman ja ylimääräiset liimat varovasti tasaiseksi pyöreän askarteluveitsen kärjellä. Näin sauman saa varsin siistiksi ja pystyy samalla varomaan ympäröiviä detaljeja, kun malttaa olla kärsivällinen. Lopuksi voi vielä viimeistellä kapeaksi taitellulla hiekkapaperin suikaleella. Hionnan aikana voi ympäröiviä pintoja suojata myös maskiteipillä.

Archer Fine Transfers dekaalifirmalla on kohoniittejä ja -viivaa joilla saa hiotut niitiit ja viivat tehtyä uusiks.

Pengotaas hieman lisää kokemuksia tämän teeman ympäriltä. Kyllähän kaikki leko-mallarit sen tietävät, että saumojen kittaus ja hionta on yksi isommista vaihteista jokaisessa projektissa - vaikkei tokikaan se mukavin - ei missään nimessä. Tuntuu, että olen kääntänyt koko netin pariinkin kertaan ylösalaisin löytääkseni hyviä keinoja tämän työvaiheen helpottamiseksi, ja monenmoista on tullut kokeiltuakin. Mitään yksiselitteistä viisastenkiveä ei kuitenkaan ole tullut vastaan. Yleinen mielikuva taitaa olla, että prosessi on niin simppeli ettei sitä tarvitse sen kummemmin märehtiä (mitä se pohjimmiltaan onkin), tai sitten ne jotka ovat viisastenkiven löytäneet, pitävät sen visusti itsellään.

Oma kokemukseni on, että saumojen kohtuukuntoon saaminen edellyttää vähintään kaksi kittaus/hiontakertaa. Valitettavasti melko usein kolmannellekin käsittelylle ilmenee tarvetta. Saumat ovat joskus kyllä ärsyttäviä. Omalla kohdallani on usein käynyt niin, että sitten kun kahden käsittelyn jälkeen sauma tuntuu sormenpäällä sileältä ja päivänvalossa myös näyttää siltä - että sitten iltahämärässä, työvalon alla, paljastuu sauman kohdalla sen epätasaisuudesta johtuva varjo…hieman ärsyttävää.

Suoraan sanottuna hämmästyttää, että vaikka omassakin käytössä on jo jos minkämoista vesihiontatyynyä hienoillakin karkeuksilla, niin ei siltikään tahdo saada todellisuudessa saumaa niin piiloon etteikö se missään valaistusolosuhteissa kertoisi olemassaolostaan. Ehkä minusta on tullut pikkumainen, mutta kyllä se harmittaa.

Käytän pääasiassa Tikkurilan lakkakittiä hieman ohennettuna, mutta aina se ei tunnu olevan riittävän hienojakoista pienimpienkin epätasaisuuksien paikkaamisessa. Itseasiassa, ellei ole tarkkana hionnan kanssa, lakkakitillä vaan saattaa aiheuttaa lisää epätaisuuksia. Joskus taas hioessa lohkeaa liian isoja kiteitä saumasta ja koloista, jonka seurauksena ollaan taas lähinnä lähtöpisteessä. Kitti ei siis ole mikään ihmeaine, joka sellaisenaan pelastaisi mallisi. Tamiyan White Puttyä olen myös käyttänyt, mutta tökötti painuu kuivuessaan kasaan huomattavasti ja on paljon työläämpää hioa kuin lakkakitti.

Hiomiseen käytän ensin karkeampiä tyynyjä ja viiloja (about 240-400). Sitten vesihionta 800-1000 karkeuksisella paperilla. Tarvittaessa sitkeisiin kittikertymiin Micromeshin 1200:sta hiontatyynyä.

Mites muut?