Voinko muistaa väärin, vai oliko Parolan panssarimuseossa ulkoalueella siellä rinteessä 1960-luvun lopulla FAMO-puolitelavaunu? Väittäisin kyllä muistavani oikein, koska pikkupoikana muistan kiivenneeni tuon valtavan kokoisen kolossin avonaiseen hyttiin ja muistini varmentamiseksi löysin yhden vanhan muuttolaatikon pohjalta rakeisen mustavalkovalokuvan, jossa tämä FAMO selkeästi on näkyvissä. Se oli rinteessä suunnilleen niillä kohdin missä nykyisin se yksi pst-tykki "valvoo" liikennettä siinä museon vieressä kulkevan tien suuntaan.
Herääkin kysymys että mihinkähän tämä komea puolitelavaunu sieltä hävisi? Tietäisikö joku palstan kalustoguru tästä jotakin, esim. Esko Koskinen ??
Etusivu
Keskustelut
Sotilaskalusto
FAMO-puolitelavaunu Parolassa?
Kyseinen puolitela löytyy nykyisellään panssarimuseon pajalta. Erinäisten museokierrosten jälkeen se tosin on jo suhteellisen surkeassa kunnossa…
Pajallahan se, pressun alla odottelemassa aikoja parempia.
Oliko nyt niin että Famo kävi jossain museossa jossa sitä "yritettiin" restauroida mutta onnistuivat sitten ainoastaan tärvelemään hienoa laitetta?
Oliko nyt niin että Famo kävi jossain museossa jossa sitä "yritettiin" restauroida mutta onnistuivat sitten ainoastaan tärvelemään hienoa laitetta?
Samoin muistelen itsekkin.
TOSIN…
Yksi kesä Famoa kävi katsomassa joku ulkomaalainen asiantuntija ja sanoi ettei lähtökohta olisi ollenkaan huono entisöinnille. Sikäli jos näin jostain kohtalon oikusta tapahtuisi, uskoakseni Famo saisi suomalaiset värit…
TOSIN…
Yksi kesä Famoa kävi katsomassa joku ulkomaalainen asiantuntija ja sanoi ettei lähtökohta olisi ollenkaan huono entisöinnille. Sikäli jos näin jostain kohtalon oikusta tapahtuisi, uskoakseni Famo saisi suomalaiset värit…
Lähtökohtahan on todella hyvä jos vertaa siihen millaisista lähtökohdista ulkomailla tehdään toimivia vaunuja. Päivänä muutamana katselin joltain kaapelikanavalta "Tank Workshop" -dokumenttia missä tehtiin toimivaa Pantheria jostain puolalaisesta joesta löydetystä rikkiammutusta ruosteläjästä. Kysehän on viime kädessä ainoastaan rahasta, ulkomaan elävillä (nämä vaununrakentajat taisivat olla amerikkalaisia) sitä tuntuu olevan vaikka yksityisen panssarimuseon pitoon.. :(
Viesti on poistettu moderaattorien toimesta.
Tosiaan on sääli että ei ole varaa entisöidä maailmanlaajuisestikin harvinaista ja merkittävää kalustoa museoihin. Yhteiskunta ei taida tukea museoita juurikaan. Haluaako Suomi erottua muusta Euroopasta sillä että täällä ei arvosteta menneisyyden vaalimista siinä määrin kuin muualla?
Aivan ensimmäiseksi, en ole minkään sortin ekspertti sen paremmin entisöinnin kuin museon pyörittämisen suhteenkaan. Ainoa menopeli, jota olen entisöinyt vaihtelevalla menestyksellä on vanha ruosteensyömä kolmivaihteinen Helkama.
Muikku ja JJ puhuvat asiaa. Itselläni oikein sielua vääntää kun jossainpäin näkee kulttuuri- ja sotahistoriallisesti arvokkaan tykin tai panssarivaunun ruostumassa taivasalla hiljakseen puruksi. Onneksi sentään ainakin jossainpäin tätä kotomaata ollaan yksityisten ja valtion rahoituksella toimivien tahojen toimesta ryhdytty vaalimaan tuota kulttuuriperintöä, ettei kaikki mene sulattoihin tai ulkomaisiin museoihin ja ulkomaanelävien yksityisiin kokoelmiin.
Sotilaskaluston osalta en tiedä miten asia on, mutta kyllähän vanhojen autojen osalta kaluston säilyttämisessä, entisöimisessä ja museoinnissa yksityisillä keräilijöillä on huomattava rooli. Useammassa automuseossa on esillä yksityisessä omistuksessa olevaa kalustoa. Usein törmää tilanteisiin, jossa ollaan tukkanuottasilla siitä, pitäisikö vanhan tavaran olla yksityisessä vai julkisessa omistuksessa. Omistuspohjaa tärkeämpää on hoitaa entisöinti ammattitaitoisesti ja tavaran historiaa kunnioittaen, sekä mielessä selkeä tavoite säästää se jälkipolvien ihailtavaksi ja suuren yleisön tutustuttavaksi.
Meistä tasavallan kansalaisistahan se riippuu, miten valtio jakaa rajallisia resurssejaan, myös museotoimen alalla. Siitä vaan aktivoitumaan ja lobbaamaan lisää varoja arvokkaalle työlle, mikäli asia on niinkuin Esa mainitsi, eli että arvokkaan sotilaskaluston säästäminen jälkipolville riippuu yksinomaan toiminnalle allokoiduista resursseista. Tärkeää on myös tuon yllämainitun talkoohengen luominen ja ylläpito, sekä rikas yhteistyö yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä.
Muikku ja JJ puhuvat asiaa. Itselläni oikein sielua vääntää kun jossainpäin näkee kulttuuri- ja sotahistoriallisesti arvokkaan tykin tai panssarivaunun ruostumassa taivasalla hiljakseen puruksi. Onneksi sentään ainakin jossainpäin tätä kotomaata ollaan yksityisten ja valtion rahoituksella toimivien tahojen toimesta ryhdytty vaalimaan tuota kulttuuriperintöä, ettei kaikki mene sulattoihin tai ulkomaisiin museoihin ja ulkomaanelävien yksityisiin kokoelmiin.
Sotilaskaluston osalta en tiedä miten asia on, mutta kyllähän vanhojen autojen osalta kaluston säilyttämisessä, entisöimisessä ja museoinnissa yksityisillä keräilijöillä on huomattava rooli. Useammassa automuseossa on esillä yksityisessä omistuksessa olevaa kalustoa. Usein törmää tilanteisiin, jossa ollaan tukkanuottasilla siitä, pitäisikö vanhan tavaran olla yksityisessä vai julkisessa omistuksessa. Omistuspohjaa tärkeämpää on hoitaa entisöinti ammattitaitoisesti ja tavaran historiaa kunnioittaen, sekä mielessä selkeä tavoite säästää se jälkipolvien ihailtavaksi ja suuren yleisön tutustuttavaksi.
Meistä tasavallan kansalaisistahan se riippuu, miten valtio jakaa rajallisia resurssejaan, myös museotoimen alalla. Siitä vaan aktivoitumaan ja lobbaamaan lisää varoja arvokkaalle työlle, mikäli asia on niinkuin Esa mainitsi, eli että arvokkaan sotilaskaluston säästäminen jälkipolville riippuu yksinomaan toiminnalle allokoiduista resursseista. Tärkeää on myös tuon yllämainitun talkoohengen luominen ja ylläpito, sekä rikas yhteistyö yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä.
Sama juttu täällä. Haluaisin, että suurin osa Suomen viime sodissa olleet vaunut rempattaisi - jos ei kokonaan liikkuviksi - niin edes kiinteiksi muistomerkeiksi. Mutta. Tämä ei nyt yksinkertaisesti tule toteutumaan. Ei tänään, ei huomenna, eikä myöskään syyskuun 25. päivä kun PV myy huutokaupalla vaunujaan. Resursseja kun ei vaan ole.Timo Nyyssönen kirjoitti:Itselläni oikein sielua vääntää kun jossainpäin näkee kulttuuri- ja sotahistoriallisesti arvokkaan tykin tai panssarivaunun ruostumassa taivasalla hiljakseen puruksi.
Olen viime päivinä miettinyt aika paljon näitä maailmalla olevia Littlefieldejä ja Wheatcrofteja. Ja olen tullut siihen tulokseen, että jos vaihtoehtona on jonkun Sturmin hidas maatuminen Hätilän ampumakentällä, tai vaunun ostaminen ulkomaille rempattavaksi, on remppavaihtoehto kuitenkin paras. Vaikkakin vaunut tuskin rempataan Suomiväreihin, ja vaikkakin ne siitä lähtien ovat jonkun yksityisessä kokoelmassa.
PS. Myymisestä puheenollen - myytävät vaunut lienevät kaikki PV:n omaisuutta - onko julkisuudessa ollut mitään puheita siitä, mihin PV meinaa käyttää myyntitulot? Meinaan, loogisesti ajatellen olisi järkevää käyttää museopanssarivaunujen myynnistä tulleita rahoja muiden museopanssarivaunujen ylläpitoon ja hoitoon…
Juupa juu…Andreas Lärka kirjoitti:PS. Myymisestä puheenollen - myytävät vaunut lienevät kaikki PV:n omaisuutta - onko julkisuudessa ollut mitään puheita siitä, mihin PV meinaa käyttää myyntitulot? Meinaan, loogisesti ajatellen olisi järkevää käyttää museopanssarivaunujen myynnistä tulleita rahoja muiden museopanssarivaunujen ylläpitoon ja hoitoon…
Tämän(kin) ihmeen kun näkis…
Kirjaudu sisään osallistuaksesi keskusteluun
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.
