Terve taasen,
Toda noinn, tuo Gato-juttu on kyllä High. Lainaan itseäni: "Jopa sukeltavan pystyy tekemään, mutta se on tietenkin jo vaikeampaa" ja tämä kertoo, miten vaikeaa…Tarjoan oluen/siiderin/limpparin ja toisenkin, jos joku tuo tällaisen model-expoon…
PeteU: Hienoa, jos ei ryhdy aloittamaan, ei koskaan tule valmistakaan!
Hieman kuitenkin haluaisin kommentoida, että 400-luokan koneet ovat tällaiseen malliin ison puoleiset. Tehojen puolesta IPS:t tai servomoottorit riittävät…Tuo IPS on itse asiassa tosi sisukas pikkumoottori, ja sopivalla vaihteella (2:1 - 4:1?) se vie tuota 7C:tä vauhdilla ja pienellä virralla, jolloin myös akku voi olla pieni. Myös 280- kokoluokan halpiskoneita voi harkita, samoilla edellytyksillä. Nämä sähkölennokit ovat tuoneet myös meille laivamallareille kiitettävästi vaihtoehtoja motorisointiin.
Yksi karkea realiteetti näihin suhteellisesti ottaen pienien muovimallien uivaksi tekemiseen on mittakaavapaino. Jos tiedämme esikuvan painon (= uppouma): M, voimme laskea mallin uppouman jakamalla M:n mittakaavan kuutiolla.
VII C:n uppouma pinnalla ensimmäisen vastaantulleen googletuslähteen mukaan on 761 tonnia. Kun jaamme tämän mittakaavan (1:72) kuutiolla eli kolmannella potenssilla (72x72x72), saamme laskutoimitukseksi 761 000 kg / 373248 = 2,04 kg.
Tähän kahteen kiloon pitää mahtua kaikki, eli itse malli, kaikki moottorit, servot, säätimet, akut, vastaanotin, tiivistykset, akselit sun muut. Mielellään pitäisi tähdätä alle 1,5 kg:n painoon, että tasapainotukselle jää varaa. Pelkään nimittäin, että tämmöinen sukkula voi vaatia aika paljon painotuksia. Kuitenkin kaikki paino pitaisi laittaa mahdollisimman lähelle painopistettä eli keskilaivaan (ja tietenkin mahdollisimman alas), ettei malli ala heijaamaan pituussuunnassa vedessä, toisin sanoen ensin sukeltaa hieman keula, sitten perä, sitten keula hieman enemmän jne…Ei suinkaan mahdotonta, jokahan on meille mallinrakentajille muutenkin aivan tuntematon sana, mutta jonkinmoista tarkkuutta ja etukäteissuunnittelua siis tarvitaan.
Nuo gsitrekin rupelit näyttää kyllä mainioilta. Mutta on mahdollista, että mallin mukana tulevia voisi myös käyttää, en ole niitä tosin luonnossa nähnyt. Jos ne ovat tukevaa valua ja niissä on kunnon profiili, kannattaa kokeilla, etuna on keveys, messinkiset vaativat parempaa tasapainoa koko systeemiltä, kuin muoviset. Mutta jos alkuperäiset tuntuvat yhtään haurailta, täytyy varautua potkurin vaihto-optioon.
Herby:
Kun puhutaan siis näistä uivista laivamalleista, tietenkin siirtokuvat pitää lakata huolellisesti (ettei vesi vie niitä mennessään…). Sattuneista syistä johtuen en voi suositella muuta kuin alkydilakkoja, ja siis Humbrol/Revell/Xtracolor käyvät. Oikeiden veneiden venelakoissa en näe muuta etua, kuin halvemman hinnan per tuotemäärä. Esim. Hempelin himmeää venelakkaa olen itsekin kokeillut, ja se kyllä toimi OK, mutta kuivuu hitaammin kuin esim. Humbrol. Mikäli halutaan täysin mattaa pintaa, nämä pienoismallilakat ovat parempia. Venelakat ovat parhaimmillankin puolihimmeitä.
Puumateriaalien pohjustus uivissa malleissa on hieman monimutkaisempi juttu, tsekkaa
www.sulara.fi -> Artikkelit jne. mutta näin karkealla tasolla sanoisin, että uivan laivamallin puuosat tulee lakata aina hyvin (ja myös sisäpinnan puolelta) jo ennen mitään pintakäsittelyjä, kuten pohjamaalia, kittausta tms. Pohjalakkauksessa tulee vielä lakkaa ohentaa hieman, 20-40%. Ja levitys kannttaa tehdä siveltimellä, kerrankin näin päin.
Tämän lisäksi olen lakannut valmiin pinnan, jos se on aluksen pohja tai olen käyttänyt siirtokuvia, ja tietenkin joissain tapauksissa oikean kiiltoasteen saavuttamiseen. Pohjalakkana voi käyttää halvempia vene- tms-lakkoja, jos on kärsivällinen kuivumisajan suhteen, nyrkkisääntö about 1 viikko ennen hiomisia tai kittauksia. Venelakat ovat tosin ehkä parempia pohjalakkoina, kuin pienoismallilakat, ne ovat sitkeämpiä ja lujempia.
Lakkaukseen kuitenkin sisältyy yksi haitta: useat/useimmat? lakat kellastuvat ajan myötä, jolloin värinsävy muuttuu. Ongelma on todellinen puhtaan valkeissa malleissa, mutta lähes epärelevantti tummemmissa sävyissä, jos lakkapinta on järkevän paksuinen.
Jos paatti on aina asuinhuoneessa vitriinissä suojattuna auringonvalolta, voi olla, että ilman pohjalakkaustakin pärjää…
Mutta tästä se lähtee. Olen tehnytkin jo lähes valmiiksi artikkelin akselistoista Sularan saitille, ja lisäksi voi vakoilla juttuani Pienoismalli 6/2006:sta Italerin LCM:n marinoinnista.
Tulipa pitkä tarina…toivottavasti siitä on apua.
T: Ville H