Avataanpas tälle asialle ihan oma ketju - olin tätä tosin kysellyt jo aikaisemminkin tämän Taukohuone-osion Opas-ketjussa, mutta ilmeisesti juttua ei ole huomattu.
Siispä kysyn, että onkohan totta vai tarua, että Suomessakin sodan aikana käytössä olleen Brewster Buffalo-hävittäjälentokoneen siivet oli Yhdysvalloissa kokoonpanovaiheessa täytetty PINGISPALLOILLA koneen kelluntaominaisuuksien lisäämiseksi?
Kun asia ei näytä edes googlettamalla selviävän, niin uskon vankasti sen kuitenkin selviävän täältä Pienoismallit.netistä.
Etusivu
Keskustelut
Taukohuone
Totta vai tarua, osa 4
Kirjallisuudessa en ainakaan ole törmännyt moiseen tietoon, vaikka usein on mainittukin siitä että Brewsterin pitäisi kellua suht hyvin, mikäli sillä onnistuu sopivasti veteen laskeutumaan.
Brewsterin lentopaino on n. 2400kg, joten palloja pitäs olla n. 2400 litraa (pallojen sisällön tilavuus) että ne pitäis koneen pinnan tuntumassa. Sellasenaan siipien tilavuus vois piisatakkin, mutta palloilla täytettynä hukkatilaa tulis aika paljon. Joten mahtuisko niitä tarpeeks?
Asiasta itestään en tiedä mitään.
Pelastusveneiden oikeinpäin kääntämiseen palloja on kyllä käytetty.
Rosmo
Asiasta itestään en tiedä mitään.
Pelastusveneiden oikeinpäin kääntämiseen palloja on kyllä käytetty.
Rosmo
Teoriassahan tuo pingispallo- juttu on mahdollista, mutta siinä pallojen täytyisi olla tiiviisti pakattuna ja eriytettynä hallintalaitteista. Olisi ihmettelemistä kun ohjausvirheen syyksi osoittautuisi siivekkeen ohjaustangon väliin jumiutunut pingispallo… Jos taas siiven sisällä on tavaraa irrallaan voivat vauriot olla aikamoiset (on nähtykin), kun se tavara pääsee liikkeelle g-voimien liikuttelemana kaartotilanteissa. Se, että voiko tämä tapahtua pingispalloilla on toinen juttu…
Pitäisi varmaan ottaa yhteyttä Myytinmurtajiin, rakentasivat BW -replikan ja täyttäisivät siivet pingispalloilla. Sitten vaan vesille.
Pitäisi varmaan ottaa yhteyttä Myytinmurtajiin, rakentasivat BW -replikan ja täyttäisivät siivet pingispalloilla. Sitten vaan vesille.
Eikös Peurin kone mennyt ympäri ja siksi uponnut? Ainakin tämän jutun perusteella: heninen.net/brewster/suomeksi.htm Eipä tuolta sivulta löytyvissä kuvissa joissa BW-372:sta nostetaan järvestä mitään pingispalloja näy siivistä putoilevan.fi661 pertti kirjoitti:Olisiko muutamassa siipikotelossa täytteenä olevilla palloilla mitään kelluttavaa merkitystä, että muuten veden täyttämä kone niiden varassa pysyisi pinnalla…ei pysynyt ainakaan se Pekurin kone…
fi661pertti
Olen Pertin kanssa samaa mieltä, tuskin koskaan on ko palloja ollut (edes) suomalaisissa koneissa. Olisi todennäköisesti edes yksikin arkistoviite asiaan jos edes yhdessä koneessa olisi ollut pallot siivissä. Tuntematta tarkemmin pingispallon painoa, kai se pallon kuoren painokin olisi vaikuttanut… Ainakin Suomessa pallot olisi poistettu ASAP, Tyynellä Merellä hyötyä palloista olisi ehkä ollut olemassa. Kuinkahan moni Brewster pystyi asialliseen pakkolaskuun Tyynellä Merellä?
…
Viimeksi muokattu 13.1.2009 22:03
Miksi umpinaisiin tiloihin tarvitsee laittaa pingispalloja kelluvuuden parantamiseksi? Vertaa tyhjän vesitiiviiksi suljetun tynnyrin ja pingispalloilla täytetyn tynnyrin kelluntaominaisuuksia.
2400 litraa pingispalloja tuo lisäpainoa ja eivät täytä 2400 litran tilaa läheskään kokonaan, koska pallojen väliin jää ilmaa. Jos tila ei ole tiivis, ainoastaan pallojen kellumisominaisuuksilla on merkitystä, ei niidän välissä olevalla hukkatilalla. Jos taas tila on tiivis, niin pallot tuovat vain lisäpainoa. Jotta pelkkien pallojen aiheuttama noste olisi 2400 kiloa, niin pallojen vaatima tila olisi varmaankin 3-kuution tuntumassa. Samainen 3 kuutiota antaa 3000 kilon nosteen, kun siitä tehdään täysin umpinainen ja tiivis. Palloratkaisu on huono siinäkin tapauksessa, että umpinainen tilan kelluttamisominaisuudet haluttaisiin varmistaa vuodon varalta täyttämällä se palloilla.
2400 litraa pingispalloja tuo lisäpainoa ja eivät täytä 2400 litran tilaa läheskään kokonaan, koska pallojen väliin jää ilmaa. Jos tila ei ole tiivis, ainoastaan pallojen kellumisominaisuuksilla on merkitystä, ei niidän välissä olevalla hukkatilalla. Jos taas tila on tiivis, niin pallot tuovat vain lisäpainoa. Jotta pelkkien pallojen aiheuttama noste olisi 2400 kiloa, niin pallojen vaatima tila olisi varmaankin 3-kuution tuntumassa. Samainen 3 kuutiota antaa 3000 kilon nosteen, kun siitä tehdään täysin umpinainen ja tiivis. Palloratkaisu on huono siinäkin tapauksessa, että umpinainen tilan kelluttamisominaisuudet haluttaisiin varmistaa vuodon varalta täyttämällä se palloilla.
Asiasta (noiden pallojen olemassaolosta) tietämättä, pikku kommentti kuitenkin tähän. Paljonko se vihollisen ilmatorjunnan seulaksi ampuma (muka umpinainen) siipi kannattaa. Ja montako pingispalloa tuolla samalla torjuntatuella saadaan puhki. Umpinainen tila on syytä jakaa pienempiin osiin, jos ton tilan noste halutaan säilyttää myös vahingoittuneena.Juho Mella kirjoitti:Miksi umpinaisiin tiloihin tarvitsee laittaa pingispalloja kelluvuuden parantamiseksi? Vertaa tyhjän vesitiiviiksi suljetun tynnyrin ja pingispalloilla täytetyn tynnyrin kelluntaominaisuuksia.
Totta, mutta pallo ei ole ehkä paras mahdollinen muoto tähän. Huono hukkatila/noste suhde. Toisaalta tyypillinen ratkaisu ongelmaan, missä tarvitaan nopeasti ja halvalla toimiva ratkaisu. Helpompi täyttää kone vain pingispalloilla, joita sattuu olemaan tukkuvarastossa 40-kuutiota, kuin laittaa insinööri suunnittelemaan hunajakennomaiseen kotelointiin perustuvaa kelluketta. Jos lisäkelluvuutta hätätilanteessa tarvitaan, niin luulisi Paineilmasäiliö-kellutussäkki-yhdistelmän olevan käyttökelpoisin.
Kirjaudu sisään osallistuaksesi keskusteluun
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.


