Rk 62 tai 95

Jakovin vastaus "suomennettuna":
Jotta harjoituksissa ei tarvitsisi ampua nallipyssyillä, vaan voidaan käyttää oikeita aseita, pitää kovien patruunoiden sijasta luonnollisesti käyttää harjoituspatruunoita. Kotoisessa rynäkkökiväärissämme käytetään puuluodilla varustettuja paukkupatruunoita. Luoti on hyvin pehmeää puuta ja lisäksi osittain ontto. Patruuna on ulkoisesti samanlainen kuin kovakin, mutta painaa noin puolet kovasta (n.9-10g/n.18g) ja luoti on värjätty siniseksi. Räkäpää nimitys johtuu, riippuen keneltä kysytään, joko heppoisesta puuluodista tai sen sinivihreästä väristä.

Jotta itselataava ase toimisi niin kuin on tarkoitettu, pitää patruunasta tulla muutakin kuin pauketta. Turvallisuussyistä paukkupatruunassa on huomattavasti vähemmän ruutia kuin kovissa patruunoissa, joten jotta kaasumäntäase toimisi kunnolla, pitää painetta saada kasvatettua. Tässä tapauksessa se tehdään supistamalla piipunsuuta sysäyksenvahvistajalla. Eli se siis kirjaimellisesti "vahvistaa sysäystä". Paukkupatruunat eivät aina jaksa ladata asetta, van niillä tulee huomattavasti enemmän häiriöitä kuin kovilla. Sarjatuli on myös selkeästi hitaampaa paukkupatruunoilla.

Sysäyksenvahvistajassa (sysäri, patinraiskaaja) on kiväärin piippuun sopiva tappi, jossa on huomattavasti kiväärin kaliiperia pienempi aukko. Eipä ole nyt tässä ko värkkiä käsillä, mutta muistaakseni RK:n sysärissä noin 3-4 mm eli noin puolet alkuperäisestä 7,62mm:stä. Kun ase laukaistaan, puuluoti iskeytyy kaliiperiaan pienempään aukkoon tukkien sen hetkeksi. Paine piipussa pääsee nousemaa tarpeeksi jotta kaasumäntä jaksaa perääntyä ja työntää luistin ja lukon taakse, heittää hylsyn ulos ja työntää uuden patruunan pesään. Luoti ei todellakaan jää sysärin reikään, vaan pirstoutuu silpuksi ja jatkaa matkaansa ulos. Tästä alkaa sysärin toinen tehtävä.

Sysärin toinen tehtävä ei ole lainkaan vähäisempi. Vanhoissa 62:n sysäreissä oli edessä U:n muotoinen kaari joka viimeistään pysäytti ja ohjasi sivulle ulostuloreiän silpoman puuluodin. Tämä sivulle pursuava silppu on kovin kiusallista, jos sattuu olemaan kaverin piipunsuun tasalla sivulla kun hän ampuu. Uudessa 95 mallin sysärissä silppu ja ylimääräiset kaasut purkautuvat eteenpäin, mutta huomattavasti pienempänä silppuna kuin vanhasta, josta saattaa tulla välillä tulitikun paksuisiakin kappaleita ulos.

Uusi sysäri kiinnittyy liekinsammuttimen sisäpinnassa oleviin kierteisiin ja varmistetaan ruuvilla joka uppoaa liekinsammuttimen reikiin. Vanhassa mallissa on kolme olaketta, jotka tarttuvat liekinsammuttimen vastaaviin koloihin. Kiinnityksen varmistus tapahtuu ruuvilla. Uusi malli on huomattavasti turvallisempi kuin vanha, eikä se irtoa läheskään yhtä helposti. Paukkupatruunassakin on aikamoinen voima. Irti oleva sysäri lentää helposti kymmeniä metrejä räkäpään voimasta. Kohti ammuttaessa pitää tästä syystä noudattaa 50 metrin varoetäisyyttä. Eli jos henkilö, jota ammutaan on lähempänä, pitää piippu suunnata selkeästi kohteen ohi. Molemmat mallit ovat keltaisia, kuten kaikki harjoitusvälineet jotka liittyvät aseisiin. Keltainen väri helpottaa myös huomattavasti irronneen möykyn etsimistä maastosta.

Tulipas pitkä sepustus, toivottavasti tämä selvensi mikä sysäri on. Googleta kuvista "sysäri", niin näet kuvan 62 mallista.

-o