Afrika Korps -panssarit ja bazooka?
eli kysyisin seuraavia asioita: v.1941 mitä panssari vanua saksalaiset käyttivät aavikolla? ja oliko amerikkalaisilla joukoilla käytössä bazooka sinkoja aavikolla v.1941? tarvitsen näitä tietoja tulevaan diodraamaani.
Ei ollut amerikkalaisilla joukoilla bazookaa käytössä Pohjois-Afrikan aavikolla v. 1941, koska amerikkalaiset joukot liittyivät Pohjois-Afrikan taisteluihin vasta marraskuussa 1942 (Operaatio Soihtu). Yleisimpiä saksalaisvaunuja aavikolla vuonna 1941 taisivat olla Pz II ja Pz III vaunut.
..sekä varmaan muutama lyhytputkinen PzIV, eli alatyyppi D/E/F1.
Bazookat tulivat tosiaan mukaan kuvaan vasta tuolloin 1942/43 ja yhden tarinan mukaan Kasserinen solasta sotasaaliiksi saatu Bazooka olisi ollut suunnittelupöydän kulmalla mallina kun Panssarikauhua suunniteltiin. Toisaalta kopiointi toimii toisinkin päin, amerikkalaiset tiettävästi kopioivat taitettavan kenttälapion saksalaisilta saatuaan näitä työkaluja sotasaaliiksi samassa paikassa samoihin aikoihin.
Bazookat tulivat tosiaan mukaan kuvaan vasta tuolloin 1942/43 ja yhden tarinan mukaan Kasserinen solasta sotasaaliiksi saatu Bazooka olisi ollut suunnittelupöydän kulmalla mallina kun Panssarikauhua suunniteltiin. Toisaalta kopiointi toimii toisinkin päin, amerikkalaiset tiettävästi kopioivat taitettavan kenttälapion saksalaisilta saatuaan näitä työkaluja sotasaaliiksi samassa paikassa samoihin aikoihin.
hups taisi mennä vuosiluvut sekaisin. diodraama sijoittuukin kasserinen solaan. kiitos vastauksista.
ja muuten olen sven hasselin sotakirjoista lukenut että tuo taitettava kenttälapio oli erittäin huono taistelusa.
On kyllä kuvauksia missä taitettava lapio on todellinen tappoase. Niihin Hasselin "tositarinoihin" ei niin kannata luottaa. Niiden mukaan Tiikerissä on kolmen miehen miehistä, ja operaatio barbarossan alussa sakemannit käyttää jo panssarinyrkkiä. Onhan ne tietenkin viihdyttäviä "tekstikorkeajännityksiä", mutta ainoa asia mikä niistä kannattaa otta todesta on se että joskus muinoin oli maailmanlaajuinen sota jota nimitetään nykyään toiseksi maailmansodaksi.
Tapio
Tapio
Ei millään pahalla, mutta Sven Hasselin kirjat eivät ole täysin luotettava taho, jos halutaan hankkia ns. todellista tietoa.juha-pekka kääriäinen kirjoitti:ja muuten olen sven hasselin sotakirjoista lukenut että tuo taitettava kenttälapio oli erittäin huono taistelusa.
Miehet kirjat kun ovat jonkinmoisia II-maailmansodan Jerry Cottoneita & Tex Willereitä…
Kasserinen solaan sopii sitten jo pitkäputkinen PzIV eli malli F2, kuten myös myöhäisemmät PzIII:t ja olipa niillä nurkilla muutama Tiger-vaunukin pörräämässä.
Hasselin kirjoista olen samaa mieltä herra Kersantin kanssa, ovat hyvää viihdettä eivätkä paljon muuta. Taitettava kenttälapio oli nerokas keksintö, pidempivartinen lapio saadaan pienempään tilaan ja sama astalo toimii myös kuokkana.
Hasselin kirjoista olen samaa mieltä herra Kersantin kanssa, ovat hyvää viihdettä eivätkä paljon muuta. Taitettava kenttälapio oli nerokas keksintö, pidempivartinen lapio saadaan pienempään tilaan ja sama astalo toimii myös kuokkana.
Sven Hasselin kirjat ovat kyllä mukavaa aivot narikkaan lukemista, mutta referenssilähteenä niiden arvo on nolla. Tämä koskee kaikkea fiktiivistä kirjallisuutta. Kertomakirjallisuutta voi käyttää korkeintaan eräänlaisena idealähteenä, jonka inspiroiman ajatuksen, idean tai suunnitelman realistisuus on tarkastettava muista lähteistä. Kyllähän esim. korkkareissa Pz. IV tuhotaan keihästämällä vaunun ajaja tirkistysluukun läpi pistimellä varustetulla kiväärillä, mutta tosielämässä tämä ei toimi.
Esimerkkinä paremmista lähteistä DAK:n osalta voidaan mainita vaikkapa seuraava nettilähde www-cgsc.army.mil/carl/resources/csi/Toppe/toppe.asp , josta löytyy mielenkiintoista nippelitietoa mm. eri maastotyypeistä Pohjois-Afrikassa (huom! ei siis pelkkää Beau Geste hiekka-aavikkoa) sekä kaapatuista ja käytetyistä varusteista. Saksan afrikan joukot käyttivät mm. britti univormuja (toki saksalaisilla tunnusmerkeillä varustettuna) sekä venäläisiltä kaapattuja 76.2 mm pst-tykkejä. Lähteessä selvitetään myös vaunukannan vaihtelua, joskin hiukan ylimalkaisesti. Kirjoituksen mukaan Pz I ja II vaunut vaihdettiin Pz III vaunuihin kesän 1941 jälkeen ja Pz III vaunut Pz IV:iin talven 1941-42 jälkeen. Toki Pz I ja II vaunuja käytettiin mm. tiedustelutehtävissä vielä tämän jälkeenkin ja esim. vaihto Pz III vaunuista Pz IV vaunuihin ei tapahtunut kertarysäyksellä. Lyhytputkiset Pz IV:t tulivat mukaan kuvioihin Eskon mainitsemalla tavalla tulitukivaunuiksi aikaisemmin, ja pitkäputkiset sitten myöhemmin. Jostain muistelen lukeneeni, että pitkäputkiset Pz IV:t tulivat taistelukentälle ensimmäistä kertaa El Alameinin toisen taistelun aikoihin, jolloin ne aiheuttivat ikävän yllätyksen engelsmanneille. Tämän voin kyllä muistaa väärinkin. Tunisian taisteluihin (1943) mennessä kentälle oli tullut myös Pz IV:n malli G. Lisäksi mukana on voinut olla erilaisia rynnäkkö- ja telatykkejä, joiden tyypeistä ja määristä en itse osaa sanoa mitään varmaa.
Esimerkkinä paremmista lähteistä DAK:n osalta voidaan mainita vaikkapa seuraava nettilähde www-cgsc.army.mil/carl/resources/csi/Toppe/toppe.asp , josta löytyy mielenkiintoista nippelitietoa mm. eri maastotyypeistä Pohjois-Afrikassa (huom! ei siis pelkkää Beau Geste hiekka-aavikkoa) sekä kaapatuista ja käytetyistä varusteista. Saksan afrikan joukot käyttivät mm. britti univormuja (toki saksalaisilla tunnusmerkeillä varustettuna) sekä venäläisiltä kaapattuja 76.2 mm pst-tykkejä. Lähteessä selvitetään myös vaunukannan vaihtelua, joskin hiukan ylimalkaisesti. Kirjoituksen mukaan Pz I ja II vaunut vaihdettiin Pz III vaunuihin kesän 1941 jälkeen ja Pz III vaunut Pz IV:iin talven 1941-42 jälkeen. Toki Pz I ja II vaunuja käytettiin mm. tiedustelutehtävissä vielä tämän jälkeenkin ja esim. vaihto Pz III vaunuista Pz IV vaunuihin ei tapahtunut kertarysäyksellä. Lyhytputkiset Pz IV:t tulivat mukaan kuvioihin Eskon mainitsemalla tavalla tulitukivaunuiksi aikaisemmin, ja pitkäputkiset sitten myöhemmin. Jostain muistelen lukeneeni, että pitkäputkiset Pz IV:t tulivat taistelukentälle ensimmäistä kertaa El Alameinin toisen taistelun aikoihin, jolloin ne aiheuttivat ikävän yllätyksen engelsmanneille. Tämän voin kyllä muistaa väärinkin. Tunisian taisteluihin (1943) mennessä kentälle oli tullut myös Pz IV:n malli G. Lisäksi mukana on voinut olla erilaisia rynnäkkö- ja telatykkejä, joiden tyypeistä ja määristä en itse osaa sanoa mitään varmaa.
Aina niissä Tiikereissä ja muissakin vaunuissa millä on ajeltu on ollut se 4 tai 5 miestä riippuen vaunusta. :D Tiikerissä aina se 5 miestä. Kaikku muut faktat niistä vaunuista ja vähän muustakijn sitten onkin yleensä päin persettä.Tapio Huhtelin kirjoitti:Niiden mukaan Tiikerissä on kolmen miehen miehistä,
Kirjaudu sisään osallistuaksesi keskusteluun
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.

