No niin, vähän lisää Junnu-asiaa.
Nyt on alkanut koneyksilövalinta kallistua JK-252:n puoleen. Mutta miten on LeLv 44:n naamatunnuksen laita, kun ne maalattiin, tulivatko aina koneiden nokan molemmille puolille?
SIH-2:n vanhassa painoksessa sivuilla 78-80 on kuvia 252:sta, mutta ilman sen tarkempia aikatietoja kuin kesä 1943 sivujen 78-79 kuvien suhteen, joissa ei nokan vasemmalla puolella ole naamaa (aukeaman kaksi muuta kuvaa ovat semmoisista kulmista ettei nokkaa näy). Sivulla 79 ei kuvateksteissä ole mainintaa ajankohdasta, ja yhdessä kuvassa näkyy nokan oikealla puolella naamatunnus (kahdessa muussa nokka ei näkyvillä).
Parin eri käsillä olevan valmistajien siirtokuvaohjeetkaan eivät ole samaa mieltä. Techmodin Junkers-arkki ei osoita JK-252:een naamatunnuksia nokkaan (ajankohdaksi/paikaksi merkitty 1/PLeLv 44, Onttola, kesäkuu 1944), kun taas InScalen arkin ohjeessa on oikeanpuoleinen sivupiirros, nokassa naamatunnus (mutta seliteteksti ei kerro muuta kuin "face emblem on front fuselage" - paha päätellä tarkoittaako yhtä vai molempia puolia). Hasegawan Suomi-Junkersin ohje ei ota kantaa: dekaaliarkilla on kyllä myös JK-252:n tunnukset, mutta ko. yksilö uupuu maalausohjeesta (arkilla rekkarit ja numerot 10 yksilölle, mutta maalausohjeet 3:lle).
Näiden perusteella olisin ehkä menossa joko sillä että naama nokan molemmille puolille tai ei ollenkaan. Mahtaisiko mennä pahastikin pieleen?
Etusivu 
Keskustelut Lentokoneet
Lisää Junnu-asiaa
Koneesta JK-252 irroitettiin syöksyjarrut Le.Lv.44:ssa 26.7.1943 (ml. irroitettiin tähystäjä-k.k.-teline ja maalattiin 30 asteen syöksyviiva).
Kuvassa missä JK-252:ssa on naama maalattuna, näyttäisi ettei enää olisi syöksyjarruja. Saattaa olla niin, että naamat ja syöksyjarrut eivät sovi samaan koneeseen..
Kuvassa missä JK-252:ssa on naama maalattuna, näyttäisi ettei enää olisi syöksyjarruja. Saattaa olla niin, että naamat ja syöksyjarrut eivät sovi samaan koneeseen..
Jes, kiitosta! Kun mallista on tulossa syöksyjarrullinen, niin ilman naamoja mennään.
Vielä pukkaa kysymystä. Ylimaalatuista saksalaistunnuksista nimittäin.
Rungon ja sivuvakaimen tunnusten suhteen päädyin siirtokuvaohjeiden ja valokuvissa näkyvän alueiden välisen konstrastin perusteella vihreään (ruiskuttelin eri valmistajan RLM 71:llä kuin millä varsinainen 70/71-kaavio, että tulee vähän kontrastia).
Mutta mites siipitunnusten ylimaalausten kanssa? Vanhan SIH-2:n aukeamalla on ylä- ja alapintakuvat JK-267:sta ja siiven alapintojen palkkiristeistä näkyy vaaleat kulmat (muistuttaen vähän sodan loppupuolen "lo-vis" versioita), kun taas yläpinnoilla näkyy muuta kaaviota selvästi tummemmat ylimaalaukset.
Hasegawan Ju 88:n Suomi-paketoinnin siirtokuvissa siiven yläpinnan ylimaalaukset on tehty tummanharmaiksi, mutta alapinnoille ei ole moisia.
Mielipiteitä? Tulkintoja?
Siiven yläpinnoille olen vähän kallistumassa Hasen tulkintaan eli ylimaalaukset jollain tummahkolla harmaalla. Mutta entäs siiven alapinnat sitten? Kuvien perusteella koneiden alkuperäiset palkkiristit siiven alapinnoilla olivat varhaista 'täyttä' mallia mustalla ristillä ja valkoisilla kulmilla. Jotenkin ei tuntuisi istuvan yksiin JK-267:n ylimaalausten kanssa… Jos äkkiseltään pitäisi veikata niin luulisi mustan keskustan erottuvan siiven RLM 65:sta jos valkoiset kulmatkin näkyvät, ja erikoiselta tuntuisi semmoinen menettely että mustat keskustaristit olisi maalattu pieteetillä peittoon, mutta valkoisia osia jätetty näkösälle.
Edit: löytyipä se alapintakuva netistä: hoblaa
Vähän eri kontrastinen kuin SIH-2:ssa. Vasemman siiven palkkiristin keskusta näyttää tuossa samalla tavalla samansävyiseltä kuin muu siiven alapinta, mutta oikean siiven ristissä näkyy hienoista eroa, ikään kuin värisiirtymää. Voi tietty olla itse valokuvankin tepposia.
Rungon ja sivuvakaimen tunnusten suhteen päädyin siirtokuvaohjeiden ja valokuvissa näkyvän alueiden välisen konstrastin perusteella vihreään (ruiskuttelin eri valmistajan RLM 71:llä kuin millä varsinainen 70/71-kaavio, että tulee vähän kontrastia).
Mutta mites siipitunnusten ylimaalausten kanssa? Vanhan SIH-2:n aukeamalla on ylä- ja alapintakuvat JK-267:sta ja siiven alapintojen palkkiristeistä näkyy vaaleat kulmat (muistuttaen vähän sodan loppupuolen "lo-vis" versioita), kun taas yläpinnoilla näkyy muuta kaaviota selvästi tummemmat ylimaalaukset.
Hasegawan Ju 88:n Suomi-paketoinnin siirtokuvissa siiven yläpinnan ylimaalaukset on tehty tummanharmaiksi, mutta alapinnoille ei ole moisia.
Mielipiteitä? Tulkintoja?
Siiven yläpinnoille olen vähän kallistumassa Hasen tulkintaan eli ylimaalaukset jollain tummahkolla harmaalla. Mutta entäs siiven alapinnat sitten? Kuvien perusteella koneiden alkuperäiset palkkiristit siiven alapinnoilla olivat varhaista 'täyttä' mallia mustalla ristillä ja valkoisilla kulmilla. Jotenkin ei tuntuisi istuvan yksiin JK-267:n ylimaalausten kanssa… Jos äkkiseltään pitäisi veikata niin luulisi mustan keskustan erottuvan siiven RLM 65:sta jos valkoiset kulmatkin näkyvät, ja erikoiselta tuntuisi semmoinen menettely että mustat keskustaristit olisi maalattu pieteetillä peittoon, mutta valkoisia osia jätetty näkösälle.
Edit: löytyipä se alapintakuva netistä: hoblaa
Vähän eri kontrastinen kuin SIH-2:ssa. Vasemman siiven palkkiristin keskusta näyttää tuossa samalla tavalla samansävyiseltä kuin muu siiven alapinta, mutta oikean siiven ristissä näkyy hienoista eroa, ikään kuin värisiirtymää. Voi tietty olla itse valokuvankin tepposia.
Viimeksi muokattu 5.9.2016 22:18
Näyttää tunnukset kuultavan läpi ohuen maalikerroksen alta, yläpinnan ylimaalauksen tekisin RLM70 käyttämällä ja varsinaisen maalipinnan osalta sävyttäisin 70/71 kaaviota vaaleammaksi.
Kaksi Valtion Lentokonetehtaan maalaria komennettiin Luftwaffen Kenttälentovarikolle 19.4.1943. Heidän tehtäväkseen tuli Saksasta lennettävien JK-koneiden tunnusnumeroiden ja merkkien maalaus. Koneita tuli kaikkiaan 23 kpl. (1 tuhoutui matkalla), joten urakkaan riitti. Työselostuksessa kerrotaan: "Tarpeelliset shaploonat otettava mukaan. Aineet ja työvälineet saatavissa työpaikalta. Ilmoittautuminen luutn. Schmidt´lle F.L.P. Porissa. Kiireellisyysluokka 1.".
Siis ainakin saksalaisia RLM -maaleja on käytetty peitemaalaukseen. Maalinpoistoaineen käyttöäkään ei voi sulkea pois. Tuo Jukan ehdottama ohut maalikerros ei oikein istu alapinnan saksalaisristeihin, koska mustaväri on saatu näkymättömiin valkoisen kuultaessa edelleen läpi.
Löytyipä SIH2 kirjasta (1. painos) kaksi kuvaa samasta koneesta ennen ja jälkeen maalauksen. Junkers JK-271 vielä saksalaisin tunnuksin Poriin saapuneena, rungossa mustat siirtotunnus-kirjaimet. Sama kone suomalaistunnuksissa löytyy toisaalla, siinäpä kuultavatkin samat runkokirjaimet hyvin vaalean sävyisenä. Sanoisin että kirjaimia, runkoristi mukaan lukien, on pelkästään maalinpoistoaineella käsitelty? (onko peräti pohjamaali tullut pintaan?).
Siis ainakin saksalaisia RLM -maaleja on käytetty peitemaalaukseen. Maalinpoistoaineen käyttöäkään ei voi sulkea pois. Tuo Jukan ehdottama ohut maalikerros ei oikein istu alapinnan saksalaisristeihin, koska mustaväri on saatu näkymättömiin valkoisen kuultaessa edelleen läpi.
Löytyipä SIH2 kirjasta (1. painos) kaksi kuvaa samasta koneesta ennen ja jälkeen maalauksen. Junkers JK-271 vielä saksalaisin tunnuksin Poriin saapuneena, rungossa mustat siirtotunnus-kirjaimet. Sama kone suomalaistunnuksissa löytyy toisaalla, siinäpä kuultavatkin samat runkokirjaimet hyvin vaalean sävyisenä. Sanoisin että kirjaimia, runkoristi mukaan lukien, on pelkästään maalinpoistoaineella käsitelty? (onko peräti pohjamaali tullut pintaan?).
Viimeksi muokattu 6.9.2016 18:31
Kirjaudu sisään osallistuaksesi keskusteluun
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.