Pienoismallit.net

Kai Kauppi

Tykkibarkassi: Kannet 9.12.2019 21:38 Rakennusblogi
RaimoK kirjoitti:
Tämähän etenee sinulla vauhdilla. Ja taas hieno historian katsaus. Minkä kokoisia reikiä teit puunauloille?
Kiitos Raimo.
Nyt alkaa näkyvät osat hidastua, kun tekoon tulee monet luukut, nikhakat ja takilan osat.
Olen tehnyt puunauloille 1mm:n reiät. Olen käyttänyt nauloina 0,7mm messinkinauloja, jotka on helppo nyppiä pois ja niitä saa rautakaupasta.
Roar Ege: Aloitus 8.12.2019 17:37 Rakennusblogi
Onpa mukavaa, kun puulaivablogeja tulee lisää.
Tuo tapa tehdä puolikkaat erikseen ja sitten liittää ne yhteen on aika jännä. Sitä voisi ehkä joskus kokeilla skrätsiprojektinkin yhteydessä. Kuvissahan on kaaret yleensä piirretty puoliksi ja niissä on sivukuva sekä puolikas yläkuva. Erittäin hyvin se sopii tuollaiseen laivaan, jossa on ruoteet ja apukaaret poistetaan tekovaiheen jälkeen.
Oseberg 7.12.2019 19:54 Malli
Hieno homma, blogit on kiva tapa vaihtaa ideoita ja kysellä asioita, joten "teretulemas".
Oseberg 7.12.2019 17:58 Malli
Sitten vaan lisää viikinkinostalgiaa ja hieman haastetta kolmimasto karakista. Kyllä riittää puuhaa joulun pyhinä ;) Tuohon airojen tekoon tulee rutiini - itse kun niitä väännän jatkuvasti Chapmanin purje/soutualuksiin.
Oseberg 7.12.2019 17:17 Malli
Ihan upeasti onnistunut puupaatti. Hyvin olet saanut varhaisskandinaavisen tunnun alukseen.
HMS Druid 1776: Keulan… 26.11.2019 16:48 Rakennusblogi
Hienosti olet onnistunut keulan koristeissa. Tuo kaarevien osien toisiinsa sovittaminen vaatii työtä, työtä ja työtä. Ei sitä oikein konepiirustuksilla saa onnistumaan - se vaatii vain sovittelua. Olet turhan vaatimaton kaljuunakuvataiteestasi - kuva on juuri sopivan "uhkaavan" näköinen niinkuin sen kuuluukin olla. Itse tein Fröjan seppelettä kantavan neitosen tervalepästä Dremelin pallopäisillä kaivertimilla ja ikivanhalla lovileikkausveitsellä, joka on vielä kunnon terästä ja kunnolla teroitettavissa. Aikaisemmin Bountyn kaljuunan tein kovettuvasta muovailuvahasta (Darwi) ja maalasin sitten puun ja kullan väriseksi.
Ankkureiden tekeminen messinkilevystä vaikuttaa mukavalta idealta - ihan kokeilemisen arvoiselta. Itsehän tein viimeksi kiilateräksestä - kovaa on ja vaatii pajavälineet. Voisi tietysti kokeilla valamista kipsimuottiin tinasta (??).
Omassa mallissanikin mietin tuota tulimuuria (kuulan kuumennus), joka jää suurelta osin piiloon: Jätänkö kokonaan pois ja teen vain korsteenin kannelle, mutta minunkaan omatunto ei antanut jättää pois, kun se kuitenkin siellä kuuluu olla.
Tykkibarkassi: Runko 2 21.11.2019 14:03 Rakennusblogi
Ok. Taas toimii.
Tykkibarkassi: Runko 2 20.11.2019 15:32 Rakennusblogi
Testailen vain toimiiko tämä sivusto nyt normaalisti.
Ei tullut tapahtumiin!??
Tykkibarkassi: Runko 2 13.11.2019 21:51 Rakennusblogi
RaimoK kirjoitti:
Tämä hautatervan käyttäminen luo varmasti autenttisen telakkatuoksun kotitelakalle vai miten on? :)

Itse historiaan liittyen, onko tuo sinulle selvinnyt, että missä määrin saaristolaivasto osallistui taisteluihin yhdessä linjalaivojen kanssa? Muistaakseni tuon opuksen mukaan mikä itselläni on, toi usein sen ongelman eteen, että venäläiset linjalaivat saivat saarrettua Viaporin laivastoa rannikon ja saarten väliin. Ja sieltä oli tulivoimaisten linjalaivojen läpi haasteellista päästä läpi ilman omien linjalaivojen apua.
Tervan tuoksu on kyllä joskus vähän liiankin voimakas. Siitä en kuitenkaan ole saanut läheskään niin paljon "pyyhkeitä" kuin epoksiliiman hajusta, joka on kuulemma sietämätöntä.

Saaristolaivaston päätehtävä Ehrensvärdin mukaan oli eteläistä rannikkoaluetta puolustavan armeijan mereen nojaavan oikean sivustan tukeminen. Tämä ei täysin onnistuisi, jos ei avomerilaivasto pystyisi pitämään vihollislaivastoa pois Suomenlahden pohjoisrannikon puolelta.
1788 Suursaaren taistelun jälkeen Ruotsin avomerilaivasto vetäytyi Viaporiin "nuolemaan haavojaan". Siellä ei kuitenkaan ollut tarvikkeita linjalaivoille, joten Venäjän laivasto, joka sai tarvikkeita mm. Tallinnasta ja Rogersvikistä (Paldiski), saarsi Ruotsin avomerilaivaston Viaporiin, josta se vasta melkein talvella palasi Karlskronaan. Kun Hankoniemi ja Porkkala oli jätetty linnoittamatta ( Kysymyksessähän oli hyökkäyssota Pietarin valloittamiseksi.), sai Venäjän laivasto katkaistua huoltoväylän Ruotsista Suomeen. Saaristolaivasto kyllä toimi jollain lailla rantaväyliä pitkin.
1789 Ruotsin avomerilaivasto ei oikeastaan päässyt ollenkaan Suomenlahdelle saakka johtuen toisintokuume-epidemiasta, joka vei avomerilaivaston toimintakyvyn melkein kokonaan. Venäläiset katkaisivat jälleen huoltoväylän nyt Porkkalan kohdalta vaikka Hankoniemeä oli linnoitettu. Saaristolaivaston tehtäväksi jäi torjua hyökkäykset ja turvata muu osa väylää tosin jakautuneena kahtia juuri Barön ja Porkkalan kohdalta. Jos saaristolaivasto olisi ollut yhtenäinen, se ei todennäköisesti olisi hävinnyt Ruotsinsalmen ensimmäistä taistelua.
1790 Ruotsin avomerilaivasto oli ajoissa liikkeellä, mutta taktisen virheen takia se ei onnistunut lyömään Venäjän Tallinnan laivastoa. Avomerilaivasto siirtyi kuninkaan käskystä Suomenlahden itäosaan tarkoituksena edelleen Pietarin uhkaaminen. Täällä käytiin muutama merkityksetön tykistötaistelu. Venäjän Tallinnan laivasto yhtyi Kronstadtin laivastoon ja Ruotsin avomerilaivasto vetäytyi Viipurinlahdelle, jossa saaristolaivaston sitä piti tukea. Venäjän laivastot kuitenkin sulkivat molemmat Ruotsin laivastot mottiin. Viipurinlahdelta murtautumisen yhteydessä varsinkin Ruotsin avomerilaivasto kärsi merkittäviä tappioita ja se vetäytyi jälleen Viaporiin. Onneksi saaristolaivasto kokoontui kuninkaan käskystä Ruotsinsalmeen ja onnistui voittamaan tuon kuuluisan taistelun, jossa Venäjän saaristolaivasto miltei kokonaan tuhottiin. Tämä sitten johti Värälän rauhaan.
Siis vastaukseni on: Saaristolaivasto ei juurikaan taistellut yhdessä avomerilaivaston kanssa (sota 1788-1790) poislukien Viipurinlahden läpimurtotaistelun.
Tykkibarkassi: Runko 2 13.11.2019 20:50 Rakennusblogi
Matti Piilola kirjoitti:
Tuo rungon jäykistäminen liimalla ja kertakäyttöliinalla on mielenkiintoinen työtapa. Millainen lopputulos sillä saavutetaan? Onko pinnan laatu ja struktuuri sellainen kuin tavoittelit?
Tuo liiman ja kankaan käyttö juontaa oikeastaan siitä, kun aikoinaan rakensin Aeropiccolan sarjasta Bountyn. Niissä ohjeissa painotettiin rungon jäykistämistä ko. menetelmällä, ettei myöhemmin tapahdu "hapertumista". Bountyn laudoitus oli 1mm vahvuista rimaa, joten se todella vaati käsittelyn. Käyttö näillä rimavahvuuksilla lienee ehkä varmuuden maksimointia, mutta… varma on aina varmaa. Tätä työtapaa voi käyttää ainoastaan niiltä osin, kun se jää piiloon. Näkyviin jäävä osa täytyy karneerata (sisälaudoittaa). Jos kysymyksessä on paatti, jossa on tekovaiheen aikaiset väliaikaiset runkokaaret, jotka poiston yhteydessä korvataan "painokaarilla", ei tätä systeemiä voi käyttää. Näin oli esim. tekemässäni isoveneen limilautamallissa - hyvin on kyllä kestänyt useamman vuoden. Tosin limilaudoituksessa täytyy jokainen lauta piirtää erikseen ja liimaus on "laajempi" kuin tasasaumalaudoituksessa.