Pienoismallit.net

Kai Kauppi

Tykkipursi: Kölipuu ja kaaret 30.10.2018 21:27 Rakennusblogi
Kiitos taas hienoista lehmusvinkeistä.
Olitte kommentoineet instassa tuota isovenemallia. Laitan tähän referenssitietoja, jotta muutkin mailarit saavat tietoa.
Tuo isovene itse asiassa on tehty Turunmaan perinneveneyhdistyksen toimesta nimellä Aura. Itse olen mallissa hieman ottanut mukaan myös Kökarilaista vaikutelmaa. Oikean veneen rakentamisesta on hieno kuvasarja selityksineen: www.perinnevene.com/index.phtml/t/articles1/art/5384/p/6560
Tietoa perinneveneistä löytyy lisää: www.puuvene.net/harro/aula.html
Jos ette vielä ole käyneet katsomassa, kannattaa käydä - varmasti kiinnostaa.

terkuin Kaitsu
Tykkipursi: Kölipuu ja kaaret 29.10.2018 17:36 Rakennusblogi
Kiitos kommentista Anne ja Marko.
Katselin instasta projektinne alkua. Teette ilmeisesti avointa tykkisluuppia eli samaa mallia kuin Suomenlinnan Diana? Itse valitsin tuon varhaisemman 1789-mallin, jossa on "terävä" perä ja airotuki on sisään painuvaa mallia sekä alus on hieman soukempi kuin myöhemmät mallit. Tosin tuo teidän mallinne on melko massiivinen ja vielä toimivakin. Itselläni ei ihan noin isolle olisi paikkaa, mihin laittaa eikä tiloja, missä tehdä.
Hieman omintakeista päättelyä: Schoulzin maalauksessa Ruotsinsalmen taistelusta 1790 on kahdenlaisia tykkisluuppeja: avomerilaivaston sinikeltaisen, kielekkeellisen lipun alla olevia tasaperäpeilisiä ja saaristolaivaston sinisen, kielekkeellisen lipun alla olevia suippoperäisiä. Olikohan niin, että Cronstedtin Pommerin Stralsundista tuoman eskaaderin tykkisluupit olivat uusia avoimia, peräpeilillisiä ja kulkivat avomerilaivaston lipun alla. Saaristolaivaston lipun alla liikkuvat olisivat aikaisemman mallisia suippoperäisiä ja kapeampia (Tykitkin olivat piirroksen mukaan vain 16-naulaisia.) ?????
Laittakaa nyt ihmeessä jotakin kautta kuvia ja kuulumisia, miten projektinne etenee. Aloin jo seuraamaan instan sivujanne.
Puuhommissa taidan päätyä basswoodiin eli lehmukseen, koska sitä saa esim. Hobbylinnasta eri vahvuuksiin sahattuna. Kokeilin lehmusta ja se tuntui ihan hyvältä käsitellä. Saa nyt sitten nähdä, kun laudoitukseen päästään.
Tykkipursi: Piirustusten… 28.10.2018 23:26 Rakennusblogi
Matti Piilola kirjoitti:
Tuosta puutavaran etsinnästä tuli mieleen kotikaupungissani Lahdessa vaikuttava hienopuuseppäalan yritys Propuu. Heiltä olen itse käynyt etsimässä erilaisia kovapuupalasia projekteihini, ja ovat itse sahailleet ja kuivattaneet vuosikausia monia eksoottisia puulajeja omiin tarkoituksiinsa. Kannattaisi ehkä kysellä sieltä.
Kiitos kivasta kommentista.
Onko tuo Propuu se "Propuu-keskus" satamassa Sibelius-talon lähellä? Voisin käydä kyselemässä, kun siellä päin liikun.
Amphion 1778 10.9.2018 14:21 Malli
Moi

Todella hieno malli ja tosi vaikeasta aiheesta. Ehkä Chapmanin täytyi aikanaan todistella Kustaa III:le jotakin, tosin oli herra kyllä tosi vaatelias. Hyviä tarinoita löytyy John Nurmisen säätiön kirjasta: Raoul Johnson, Kustaa III ja suuri merisota ( esim. kuva: Adolf Bockin maalaus Amphionesta), jos et jo ole lukenut.
Laitoin vastauksena kommenttiisi omista malleistani linkin Ruotsin Risarkivetiin. Siellä Amphion on luokiteltu skonertiksi. Riksarkivetista löytyy muutamia kuvia valmiina esim. alkuperäinen tackelritning. Ko. sijainnista löytyy myös jonkin verran kuvia muistakin saaristoristeilijöistä, joten voi vertailla.

t. Kai Kauppi
Pojama / Fröja 8.9.2018 19:42 Malli
Anne ja Marko kirjoitti:
Upea on .Ei ole helpoimmasta päästä tämäkään Chapmanin alus.Puutyö hienoa.Mistä muuten teit liput?.meillä lähti kesäpaita päältä että,sai oikean värisen Kustaan sotalipun kielekkeineen.on muuten oikean väriset ja muotoiset."hiukan vain väärän suuntaan osoittaen"Ellei ole moottoroitu Diana suokista.No vitsi vitsinä.Tuo on meilläkin ollut suunnitelmissa,tuo Chapmanin Suomenlinnan laivasto kokonaisuudessaan.Hämemma,Udemma,Pojamma.Sluupit no,jollat jo onkin.;)

Tietolähteenä suosittelen Emeritusprofessori Jussi.T.Lappalaista edelleen,kuten hienossa mörssäriketchissä jo kirjoitin.

P.S.Onko jo museoista otettu yhteyttä?.tuo kuuluisi johonkin suomen museoon jo sellaisenaan..

T.Marko ja Anne
Kiitos kehuista - lämmitää.
Liput on tehty palakaupasta löydetystä kankaasta (Ostin varoiksi metrin, jos tulee tehdyksi lisää saaristolaivaston malleja.) Kun lippu oli leikattu laitoin viivottimen avulla reunaan Uhu Hartia, ettei rispaa. Liput ovat lippunaruissa, joten niitä voipi käännellä (heh, heh).
Tuhannesti kiitos vinkistä koskien Jussi T. Lappalaisesta. Tilasin heti Tiedekirjastosta kirjan: Kuninkaan viimeinen kortti.
Ei ole museoista otettu yhteyttä. Tosi olen niin tykästynyt malleihin, että raskisinko luopua (Vaimo ei välttämättä ole samaa mieltä.)

t. Kaitsu Kauppi
Pojama / Fröja 8.9.2018 19:24 Malli
AJ kirjoitti:
Moi Kai, Kiitokset vastauksesta ja korjauksesta.

Joo, tuo poikittaispuomien kääntö niin sivuille kuin on mahdollista, skuutit löysäten tietysti toimii, mutta samallahan se kallistaa laivaa voimakkaasti sille puolelle/sivulle mille puomit on käännetty, jolloin laivan vauhti väkisinkin hidastuu. Yleensähän ajettaessa myötätuulessa purjeveneen/laivan spinnu tai jenni tai niiden hybridi genaakkeri eivät kallista laivaa jolloin vauhti pysyy tai kiihtyy tietysti tiettyyn rajaan asti, aivan kuten raakapurjeissa raakapurjealuksessa.

Tuota "virsikirjaa" en ottanut huomioon, sillä luulin ettei noita latinalaistakiloinnin purjeita saa käännettyä niin; hyvin ajattelematonta minulta, mutta osoittaa myös sen ettei latinalaistakilointi ole niitä tutumpia takilointeja. Kiitos infosta ja korjauksesta.

En ole purjeveneiden/laivojen asiantuntija, mutta eikös kahvelipurjetta käytetty paljon isoveneissä, sluupeissa ja luotsi/postiveneissä ja luovimiseenhan se on erittäin hyvä. Chapmanin kaksimastoinen kanuunabarkassi (valasvene?) on kyllä minulle tuntematon purjelaiva. Parhain terveisin, AJ
Moi
Olet oikeassa - kallistuu. Saaristoristeijöiden ongelma olikin suhteellisen huonot merenkulkuominaisuudet johtuen siitä, että niiden rungot oli suunniteltu mahdollisimman matalasyväysiksi ja kölit olivat matalia (esim. kryssillä paatti kulki melkein yhtä paljon sivuttain kuin eteenpäin) . Fröjaa ei varmaankaan juuri koskaan voitu ajaa täysillä purjeilla. Se muutettiinkin myöhemmin kuunertiksi.

Olet aivan oikeassa kahvelitakilan kohdalla. Voin laittaa esim. referenssisivuille kuvia kanuunabarkassista. Sen malli löytyy Tukholman Sjöhistoriska museetista.

Kiitos mienkiinnosta.

t. Kaisu Kauppi
Pojama / Fröja 8.9.2018 01:44 Malli
[quote="AJ" ]

Vastaukseesi viitaten, lienee ollut aika jännää purjehtia ko. alustyypillä. Mikäli ymmärsin ja tulkitsin oikein vastauksesi niin myötätuulessa Pojama Fröjan tyyppinen alus ei liiku juurikaan eteenpäin, kun molemminpuolista virtausta ei synny. Korjaa minua, jos ymmärsin ja tulkitsin väärin, kiitos.

Parhain terveisin, AJ
[/quote]

Toki liikkuu. Poikittaispuomit käännetään niin sivulle kuin mahdollista ja skuutit löysätään. On myös mahdollista ajaa "virsikirjaa" siten, että takimmainen iso ja etummainen iso ottavat tuulen eri puolilta. Tällöin etummaiset ja etupurjeet tietysti "läpsyvät". Tällöin purjeet toimivat kuten raakapurjealuksissa. Taakse ei muodostu tyhjiötä vaan tuulen vaikutus on suoraan verrannollinen purjeen suuruuteen. Suoraa platlenssiä ajettaessa alus on aina hieman epävakaa, joten kannatta leikata ehkä jiippailemalla. Olikohan käytössä Fröjalla - kukaties, jos oli tiukka kapteeni ja hyvin koulutettu miehistö.
Chapmanin parhaimpia innovaatioita oli kanuunabarkassi, jossa oli kaksi mastoa puomitetuin kahvelipurjein. Tällöin em. manööverit onnistuivat helposti.

t. Kai Kauppi
Pojama / Fröja 6.9.2018 17:39 Malli
Sami väistö kirjoitti:
Kirjoitit että olisit tutkinut tämän takiloinnin toimivuutta, niin millaisia johtopäätöksiä sait tehtyä? Sillä en ole eläessä kuin näyhny välimeren maassa käydessä ja silloinkin niin ettei toiminnasta saanut mitään käsitystä. Mutta mitä olen lukenut niin käsittääkseni latinalais-purjeella on parhaat tuuleen-nousu ominaisuudet?

Mistä muuten löysit tuon pojama-luokan linja-piirrokset? Olisin niistä kiinnostunut jos ne olisi saatavilla?
Ensinnäkin kiitos kommentistasi.

Alkuperäisen latinalaistakiloinnin haitta oli se, että pitkittäispuomi täytyi nostaa pystyyn ja alapää ohi maston halssin vaihdon yhteydessä, jolloin alapään säätötaljat täytyi aina myös saada siirtymään toiselle puolelle. Chapmanin versiossa purje on halki maston kohdalta, joten pitkittäispuomi voi olla paikoillaan, mutta tarvitaan vetoköysi, jolla isomaston etummainen purje ja kryssimaston purjeet saadaan vedettyä toiselle puolelle. Lisäksi kummallakin puolella täytyy olla oma skuuttitalja kutakin purjetta kohden. Skuuttitaljat vaihdetaan halssin vaihdon yhteydessä. Isomaston takimmaiselle suurimmalle purjeelle ei käännöksessä tarvinnut tehdä mitään, koska skuutti (jalus) kulki levangin kautta. Näin saatiin käännösten tekemiseen vauhtia ja sujuvuutta Suomen saariston kapeilla väylillä varsinkin, kun aluksella oli runsaasti miehistöä taljoja vaihtelemassa ja kiristelemässä. Lisäksi Chapmanin versiossa oli mahdollista reivata purjeita helposti: ensin pois etummaiset purjeet; sitten takimmaisten reivaus ja puomien lasku alemmas, jolloin kaatava paine saatiin siirrettyä alemmas. Tämä oli tärkeää, sillä kryssillä ajaminen kovalla tuulella kallistaa paattia.
Latinalaispurjeen kryssiominaisuudet (tuuleen nousu) perustuvat aivan samaan kuin nykyisten bermuda-takilaisten purjeveneiden ominaisuudet: Venettä kuljettaa sivu- ja luovituulessa enemmän purjeen taakse muodostuva alipaine kuin tuulen puolelle muodostuva ylipaine, joka enemmän kallistaa venettä kuin kuljettaa. Tärkeintä on saada ilmavirta liikkumaan purjeen takana. Fröjan kohdalla: etummainen klyyvari täyttää fokan tyhjiötä, fokka täyttää kryssimaston etummaista jne.
Raakapurjealuksessa kuljettava voima perustuu pääosin tuulen purjeeseen kohdistuvasta voimasta ( Mitä enemmän "pressua" - sitä kovempaa mennään.). Tällaisen aluksen tuuleen nousu kyky on rajallinen. Tosin eivät sitten kallistele liikoja. Ne ovatkin tarkoitettu avomerelle, jolloin voidaan valita reitti tuulen mukaan.

Koetapa täältä ( Sverige Riksarkivet ). Klikkaa kohtaa Marinens ritningar. Rullaile alaspäin. Kansiot on aika hyvin nimetty. Osaan löytyy kuvat jo verkolta ( Tarvitaan todennäköisesti seuraava ohjelma: DjVu Plug-in ). Melkein kaikki on kuitenkin digitaalisessa muodossa, joten niitä voi koettaa tilailla. En ole vielä itse tilaillut, mutta tarkoitus on yrittää saada kanonbarkassin piirustukset ja tackelritning.

sok.riksarkivet.se…&Huvudkategori=&DatumFran=&DatumTill=&AvanceradSok=False

t. Kai Kauppi
Mörssäribarkassi 6.9.2018 11:19 Malli
Kiitoksia kommenteista ja kehuista niin Mörssäribarkassin kuin Fröjankin kohdalta.
Riksarkivetistä löytyvät Chapmanin piirustukset ovat todella viitteellisiä. Niissä on kyllä perusrakenne ja muodot, mutta minkälaisia alukset sitten lopulta olivat tullessaan telakoilta. Se on usein pakko "nuuskia" esim. maalauksista, raporteista tms. Joskus on vain käytettävä hieman mielikuvitusta ja päättelyä.
Kuvien vähäisyys johtuu kuvaajan kömpelyydestä kuvankäsittelyssä. Yritän parantaa ko. mallien kohdalta ja tulevaisuudessa.
Tuo Porkkalan hylkypuisto on todella hieno juttu. Ajatelkaapa, mikä määrä "tavaraa" on myös Kotkan edustalla. Nuo 1700-luvun laivastokahinat olivat käsittämättömän suuria.

t. Kai Kauppi