Pienoismallit.net

Kai Kauppi

Tykkipursi: Tuhtoja, tykkej… 24.2.2019 11:11 Rakennusblogi
Anne ja Marko kirjoitti:
Ai,niin. tuon purjeiden takilamallin löytää helposti katsomalla Ehrensvärd seuran tykkisluuppi Dianan purjeita.Heillä on toimiva takila joka on suoraan Chapmanin käsialaa ja sen meinaan tehdä itsekin.Ilman nykyajan kotkotuksia.
Dianassa on tosiaan toimiva takia. Tämä minun väkästelemäni malli on tosiaan Chapmanin jonkinlainen prototyyppi. Etumasto on ihan keulassa, joten haruspurjetta ei voi olla. Etumasto on huomattavasti kallellaan eteenpäin, koska kunnollista "försstaakia" ei voi olla. Kun mastoa kaadettiin, täytyi olla joku apusysteemi (tutkinnan alla). Lisäksi etumasto oli pienempi kuin keskimasto. Kun mastot kaadettiin, ne eivät sopineet tähän kannelliseen sluuppiin mihinkään, joten niiden täytyi jäädä sen verran ylös, että soutajat mahtuivat toimimaan. Lisäksi ne eivät saaneet tulla tykkien päälle. Tämä näkyy piirroksessa, kun mastot eivät ole keskilinjalla. Jos purjeissa oli reiviseissingit, täytyi etumaston spriin olla sopivan lyhyt, jottei se ottanut kiinni keskimaston etummaisiin vantteihin. Reivatessa kun täytyy laskea spriitä alemmas ja päästää purjetta spriin päästä löysemmäksi sekä samalla laskea mastosta.
Myös skuuttauspisteet kannella ovat mietinnän alla. Ne eivät saaneet tulla soutajien tielle. Edelleen tutkitaan, mihin tulee knaapit tai naakelit sprii-, falli- ja jiikkausköysille.
Paljon jätti Chapman mietittävää eläkeläistelakallekin. Mutta onhan tämä erinomaisen mielenkiintoista. Lisää mietittävää tulee koko ajan.
Cutty sark 22.2.2019 20:25 Malli
Onpahan sinulla ollut melkoinen "talkoo", mutta työ tekijäänsä kiittää. Hieno on lopputulos. Taustatiedot ovat erinomaiset - olet todella nähnyt vaivaa tutkimisessakin.
Lempi: Peräosan kate 18.2.2019 22:09 Rakennusblogi
Tuo huopakatto on hyvä keksintö. Kun katselin kirjaa Laivoja ja laivamiehiä Tampereen vesillä, nuo katteet olivat usein tehty vain pellistä. Huopakatto on tosi "luksusta", mutta sehän sopii Lempille :)
Kuvista jo näkyy tulevaa kokonaisuutta - näyttää tosi hienolta.

PS. Alkaa näyttää siltä, että mielenkiinto skrätsipaattiprojekteihin alkaa hiipua. Mutta jatkan ainakin omaani sisulla loppuun saakka.
Lempi: Kattilaa odotellessa 7.2.2019 10:57 Rakennusblogi
Komiat on runko ja maalaukset sekä detaljisi. Taitaisi olla aika pieni se malspiikki, jolla tuohon köyteen kunnon pleissit saisi - ei silti etteikö se sinulta onnistuisi, vaan on tuo rihmoskin hienon näköinen. Itse tyydyn usein 0,5-1mm lankoihin kietomaan vaan liimalla kierteen ja hieman rihmaa päälle.
Toivottavasti kattilasi saapuu Ausseista. Siellä on saamani mailin mukaan lämpöaalto päällä (35-45 C-astetta), joten työn teko voi olla hidasta.
Lempistä tuleekin osiensa puolesta erinomaisen kansainvälinen paatti. Hienon näköisiä pikku osasia.
Iso Kirkkovene 4.2.2019 23:48 Malli
Harras on tunnelma niin kuin pitääkin. Historian havinaa parhaimmillaan. Ilmeisesti matkalla seurakuntaan, joka varmasti on ylpeä uudesta votiivialuksesta.
Jokos ehditte tykkisluupin kimppuun?
HMS Druid 1776: Tykkipaikkojen… 22.1.2019 17:31 Rakennusblogi
Tuo tiettyjen osien "sarjatuotanto" on tosiaan välillä aika tylsää. Itsekin kiristelin hampaita tekiessäni 28 kpl hankaintukipuita ( alle 3cm mittaisia ) eikä yksikään reuna ollut suora.
Mutta nuo yksityiskohdat muodostavat sen hienon kokonaisuuden, kuten kuvistasi näkyy.
Tykkipursi: Hankaimet, rustit… 22.1.2019 16:42 Rakennusblogi
Kiitos kommentista, Matti

Ulkopinnan maali on Tamiya Red Brown XF-64. Hieman lantattuna vedellä, jottei se peittänyt puun muotoja. Tamiyan maalit ovat "juoksevampia". Sen takia mustana käytin Vallejo Negro Black 70.950. Vallejon maalit ovat hieman paksumpaa "tököttiä", joten oli helpompi maalata pieniä osia ja se pysyy pellissä paremmin. Keltaisena oli Royal Talensin Azo Yellow Medium. Kuten sanottu suihkutin ulkopinnalle hieman tavallista väritöntä HanArt Fiksativ Blanc-lakkaa. Petsiä olen käyttänyt värjätessäni kalastajanlankaa. Kannessa, takilassa ja puuosissa olen käyttänyt tervasekotusta (Mitä enemmän havupuutärpättiä sen nopeammin kuivaa eikä muuta väriä.).

Esitin tuossa selostuksessani hankainjärjestelmästä kysymyksen: Miksi sen täytyy olla "taipuva"? Kun nyt tutkin seuraavaa työvaihetta eli soutupenkkejä, ilmeisesti Chapmanin "haamu" valaisi asiaa. Kun etutykki on tuliasemassa ( Tämä oli yleisempi tilanne. Takatykkiä käytettiin yleensä perääntymisvaiheessa.), menetetään etummaiset soutupenkit ja airopari. Kun nyt siirretään järjestelmää taaksepäin, siirtyvät hankainkohdat "pykälän" taaksepäin ja perään lisätään yksi penkki - siellä on varattu enemmän tilaa. Näin soutuvoima pysyy ennallaan. Tämä myös selittää ihmettelemäni asian: Rustit ja vantit estivät hankainjärjestelmän siirtämisen. Mastothan laskettiin taistelutilanteessa alas ja vantit poistettiin tieltä, joten siirteleminen tuli mahdolliseksi.
Kyllä pienoismallirakentelu opettaa ihmeellisiä asioita!
Lempi: Tikkuja ristiin 13.1.2019 13:06 Rakennusblogi
Tuo magneetti-kikka onkin hyvä keksintö. "Mutterilaaksoihin" pääsy on höyrylaivoissa ollutkin monien luukkujen takana.
Tykkipursi: Takatykkiportti ja… 12.1.2019 15:27 Rakennusblogi
Katselin kirkkovene projektianne Instassa. Melkoinen työmaa. Tervetuloa Chapman-ympyröihin, kunhan ehditte.

Kun rakentelin tätä suippuperäisen sluupin perää, mietin kanssa, että onpa melkoisen haavoittuva kohta tuo peräporttiin kiinnittyvä katkaistava peräsin. Kun peräportti on auki ja peräsin katkaistu, toimikohan köysiohjattu peräsin???
Onko teidän versiossa tykkiportti peräsimen vieressä vai katkaistaanko siinäkin peräsin ammuttaessa?

Muuten mörssäribarkassissakin oli peräpeilissä luukku peräkannen mahdollista tykkiä varten. Siinä oli katkaistava peräsin, jos tykki oli mukana. Tykkibarkassissakin, jossa tykki ampui perään päin, oli katkaistava peräsin. Tuntui olevan Chapmanin mielirakenne.

t. Kaitsu
Tykkipursi: Takatykkiportti ja… 10.1.2019 13:47 Rakennusblogi
Kiitos kommentista, Matti.
Tarkoitus on tehdä sluuppimallista sellainen, että siitä käy ilmi nuo Chapmanin kuningasideat: Isot tykit, jotka voitiin pienessä aluksessa laskea alas painopisteen takia. Mastot voitiin kaataa alas, kun niitä ei tarvittu. Alus oli matalasyväyksinen ja helpposoutuinen, jotta sillä pääsi joka paikkaan saaristossa (esim. tukemaan maajoukkoja). Alus oli kapea ja matala, jotta se tarjoaisi mahdollisimman pienen maalin taistelutilanteessa.
Jotta em. asiat kävisi ilmi mallista, täytyy siis tehdä "lelulaiva", jossa on paljon liikkuvia osia. En myöskään pyri viimeistelemään mallia liian "hienoksi", jotta tuon aikaisen pikavalmistustelakan vaikutelma säilyisi. Teen mallin niin Chapmanin 1789-piirroksen mukaan kuin pystyn - myös siihen liittyvine ihmeellisyyksineen (etten sanoisi virheineen). Ne saa sitten katselijat itse huomata.