Pienoismallit.net

Kai Kauppi

HMS Druid 1776: Runkolankut 25.6.2019 18:16 Rakennusblogi
Oletpa tehnyt todella melkoisen työn puunaulojen kanssa. Vielä teroitellutkin välillä. Jälki on sitten tosi hienon näköinen.
Itse olen katkaissut coctailtikun kahtia ja käyttänyt kummatkin päät. Jämistä olen viilaillut naakeleita naakelipenkkeihin tai käyttänyt vähän tylstyneitä jämiä esim. väylinginvanttien yläpään kiinnittämiseen ( 1-1,5 mm reikä , lanka ja liimaa reikään, tappi päälle ja lopuksi katkaisu).
Lempi: Valmistuihan tuokin… 10.5.2019 18:29 Rakennusblogi
Matti Piilola kirjoitti:
Tuo Ahti laiva saattais kiinnostaa jos siitä jotain dokumentteja löytyisi.
Poikkean museokeskuksessa kyselemässä ensi viikolla. Ilmoittelen sitten vaikka yksityisviestillä.
Hieman tietoa ja kuva: www.akseli.tampere.fi/tuotteet/liikenne.htm
Lempi: Valmistuihan tuokin… 10.5.2019 10:29 Rakennusblogi
Matti Piilola kirjoitti:
Onhan se hyvä että olet suunnittelemassa uutta projektia, on meillä taas uutta ihasteltavaa. Mistäs kaivoit nuo uudet piirustukset? Ovatko tarkatkin vai vaan suuntaa antavat?

Uusista projekteista puhuttaessa minulla on ollut mielessä Suomen ensimmäinen höyrylaiva Ilmarinen, joka valmistui Puhoksessa 1833. Se oli siipirattailla varustettu avoin hinaaja, jossa höyrykone ja kattila olivat avotilassa näkyvillä. Konekaan ei ollut aivan tavallinen, vaan yksisylinterinen ns. side lever steam engine. Tuosta voisi saada kiinnostavan toimivan mallin, mutta katsotaan nyt. Toistaiseksi en ole löytänyt paatista muita dokumentteja kuin pari taiteilijan maalausta.
Vietin päivän kaivelemalla Sjöhistoriska Museet/DigitaltMuseetin arkistoja (Jossa kyllä tavaraa todella on.) ja löysin tuon 1770 piirroksen. Se on Chapmanin normaalia tyyliä: Mahtavat ideat ja käytäntö veistämöille. On kanuuna mäkilavetilla, 16 kääntyvää nikhakaa, kaatuvat mastot, kahvelikuunaritakila, 8 airoparia ja jopa kuumennusuuni kanuunankuulille. Kaikki tämä 13,5m pitkässä ja 4,4m leveässä "venhossa".

Tuosta höyrylaivahistoriasta: Täälläpäin oli liikenteessä siipiratashöyrylaiva Ahti 1858-1869. Siitä voisi löytyä kuvia museokeskuksesta. Olen joskus nähnyt siitä mallin Hämeen museossa. Samoin täällä vaikutti insinööri Hermann Kaufmann, joka suunnitteli mm. ensimmäisen potkurilaivan sisävesille ( Ilmarinen myös). Hänestä paremmin tietoa esim. Wikipediassa. Kaufmann kirjoitti myös kirjan Mukavia muistoja Keski-Hämeestä, jossa on hyviä kertomuksia näistä höyrylaivoista (Tarkemmin tuolla Wikipediassa. Kirjoja löytyy ainakin Tampereen PIKI-kirjastosta.). Kaufmannin suunnitelmia voisi myös löytyä Tampereen museoista. Jos kiinnostuit, voin toimia Tampereen "agenttina".
Lempi: Valmistuihan tuokin… 9.5.2019 16:36 Rakennusblogi
On se vaan niin tyylikäs valmiina - puhumattakaan kokolailla pienoismalleille ainutlaatuisesta tekniikasta sisäpuolella. Hienot olivat molemmat alukseen liittyvät blogit. Niitä oli taas ilo lueskella.
Toivottavasti koeajotkin sujuvat. Jos voit, laita johonkin vähän kuvaa niistä.

No niin, sitten tosiaan uusia "matoja" hakemaan. Mitähän kummaa näemme jatkossa?
Itse sain jo piirroksen kanuunabarkassista. Voi ihme noita Chapmanin keksintöjä. Saapahan taas kesän miettiä, miten senkin tekisi.
Tykkipursi: Valmis 29.4.2019 20:49 Rakennusblogi
Edelleenkin paljon kiitoksia kommenteista!
Todella hieno tunnustus mallareilta.
Nämä, niinkuin Marko ja Anne sanoo, Chapmanin Rubikinkuutiot ovat skrätsimallarin kannalta todella mielenkiintoisia, koska hän suunnitteli aivan ihmeellisiä ratkaisuja, mutta jätti käytännön toteutuksen veistämöille. On hienoa yrittää "leikkiä" veistämöä.
Mutta: Paljon on vielä opittavaa ja kokeiltavaa mallarin hommissa.
t. Kai Kauppi
Tykkipursi: Valmis 28.4.2019 18:20 Rakennusblogi
Kiitoksia kommentista, Marko ja Anne

Pistä viestiä, jos tarvitset tarkempaa kuvaa jostakin yksityiskohdasta, kun rakennat sluuppiasi. Jos niistä on vain apua.
Tuosta Sulkavasta tulee kyllä melkoinen teos. Mihin se valmiina menee?
t. Kaitsu Kauppi
Tykkipursi: Valmis 21.4.2019 12:51 Rakennusblogi
Kiitoksia kommenteista kaikille!

Niinkuin jo tuossa merkinnässä kirjoitin, projekti oli mielenkiintoinen siksi, että se pakotti miettimään, miten suunnittelija olisi voinut ajatella homman toimivan. Pyrinkin tekemään mahdollisimman paljon juuri käsin, jotta jälki ei olisi liian "steriili". Mitä olisi pitänyt tehdä toisin - siis mikä pitää huomioida seuraavassa mahdollisessa projektissa:
- Runkolaudoitusta ei pidä naulata. Otin nytkin ison osan nauloista pois ja korvasin coctailtikkupuunauloilla. Parempi esitaivutus, hionta ja liimaus sekä naulan jäljet, tyyliin Anne & Marko, naskalilla. Laudoitusrimoja ei pidä tehdä perästä-keulaan mittaisina - eihän oikeastikaan ollut niin pitkiä lankkuja. Näin voi käyttää esim. tervaseosta maalaukseen eikä tarvitse tarvitse turvautua muoviväreihin.
- Maaleina voisi muutenkin käyttää aitoja öljypohjaisia maaleja. Ehkä itse hierottuna vernissapohjaan käyttäen aitoja pigmenttejä. Nuo akryylit eivät oikein sovi vanhaan puualukseen.
- Plokit, jumprut yms. pitää tehdä itse esim. sikablokista. Valmiit puuplokipohjat eivät aina mene mittakaavaan ja niitä on paha muotoilla, kun hajoavat niin helposti.
- Aseistus pitää tehdä metallista. Ei nuo puutykit oikein vakuuta. Voihan ne vielä sluuppiinkin vaihtaa, jos intoa riittää.

No niin, sitten vaan hankkimaan esim. kanuunabarkassin kuvia Ruotsinmaalta, josko syksymmällä pääsisi aloittamaan taas talven puhdetyön. Hyvää kevään jatkoa kaikille!
Kiva kuitenkin seurata vielä keskeneräisiä blogeja ja uusia malleja.
Tykkipursi: Toimintaa 16.4.2019 11:16 Rakennusblogi
Kiitoksia kommenteista, Matti ja RaimoK

Alan taas viimeistellä sluuppia purjehduskelpoiseksi hyllyn päälle. Laitoin nuo masto- ja purjepaketin sidoslangat niin kireälle, että täytyy lähteä ostamaan teräväkärkiset ompelusakset katkomiseen, etten tuhoa vääriä lankoja (Vaimo on mustasukkainen omistaan!).
Lempi: Putkistoasennuksia 12.4.2019 17:26 Rakennusblogi
Sitä on sitten asustettu tiiviisti "pajalla". On jälkikin sitten sen näköistä. Voi hyvä ihme!

Nuo kansainyhteisön mitat sitten aina aiheuttavat päänvaivaa. Muistan hyvin vanhan veneen moottorin, Ruston & Hornsby, ihmeelliset pulttien ja ruuvien kierteet. Puhumattakaan Cortina-autosta - vieläkin on laatikollinen Whitfordin kierteisiä varaosia, jotka eivät sitten käy mihinkään muualle. Taikka Lucas, joka oli hyvä apostoli, mutta merkillinen sähkömies. Edelleenkin tuntuu, että brittien täytyy olla aina erilaisia. :)
Tuo poistohöyryn vetäminen pois vesistöstähän on ihan nykyisten vaaliteemojen mukaista. :) Poissa on se "nostalgia", kun lämmittäjä seisoi satamassa reelingin vieressä ja ruiski Fairya laivan ympärille, ettei öljy näkyisi. :) On muuten hieno yksityiskohta.
Jännityksellä odotan, kuinka Lempi sitten puksuttaa vesistössä.
Tykkipursi: Lippu, ankkuri… 10.4.2019 13:44 Rakennusblogi
RaimoK kirjoitti:
Onko sinulle tuttu kirja, Kustaa III ja suuri merisota? Kirjan on kirjoittanut Raoul Johansson ja John Nurmisen säätiö kustantanut.
Siinä käsitellään luonnollisesti saaristolaivaston roolia kattavasti. Siinä on hyviä kuvia eri alusten malleista ja piirustuksista. Ei ainoastaan taiteilijoiden maalauksia taisteluista.
Tulin ostaneeksi tämän joskus 5-6 vuotta sitten. Unohdin jo melkein, että sellainen tullut joskus hankittua, mutta projektisi innoittamana tuli kaivettua se esille ja kerrattua asioita.. :)
Kiitoksia kommentistasi

Ko. kirja on enemmänkin kuin tuttu. Laitan tähän muutamia lähdekirjojani, jos kiinnostuit asiasta:
- Jussi T. Lappalainen: Kuninkaan viimeinen kortti. Vähän samantyyppinen kuin mainitsemasi, mutta tarkempi. Tekemäni tykkisluupin kuva on tässä kirjassa. (Tosin otin kuvan Riksarkivetin sivuilta Ruotsista - oli tarkempi.)
- Stig Jägerskiöld: Ruotsinsalmi: Kustaa III:n meritaistelut 1788-1790. Jägerskiöld on tunnettu Mannerheim-kirjoistaan. Tässä kirjassa hän keskittyy analysoimaan Johan Schoultzin, joka oli ko. ajan silminnäkijä ja merisodan kuvaaja, maalauksia hyvinkin tarkasti. Schoultz kuvasi nimenomaan aluksia tarkasti.
- Gunnar Artéuksen toimittama kokoomateos: Gustav III:s ryska krig. Erinomaisen tarkkoja kuvauksia esim. alusten varustelusta ja aseistuksesta jne. Valitettavasti kirjaa ei ole käännetty suomeksi, joten pientä kouluruotsin kertausta.
- Riksarkivetin tarjontaa. Osasta löytyy myös kuvia. Lisäksi minulla on tutkijalisenssi ko. laitokseen (Sen voi lunastaa verkolla.), jolla pääsee penkomaan esim.digitoituja, vanhoja laivapäiväkirjoja esim. Kanon slup 88.
Tässä linkki sinne:
sok.riksarkivet.se…FD6-4EF0-8D72-66ECA2CCA357&tab=post&FacettState=undefined%3Ac%7C