Pienoismallit.net

JJ Hilska

Saksalaisessa hytissä tuulilasin pilarit taipuvat hieman vinoon ulospäin, kun taas Suomi-hyteissä ei tällaista ilmiötä esiinny. Kansan suussa kaikkia kotimaassa tehtyjä hyttejä sanottiin "Virtasen" hyteiksi, vaikka se saattoi olla valmistettu jossain muussakin lukuisista suomalaisista isommista tai pienemmistä koripajoista. Virtanen
oli se suurin. SA-kuva-arkisto vilisee näitä hyttejä.

Olihan näitä malleja Suomi-hyteille, mutta eri koripajoilla oli eri malleja, ja asiakas sai esittää niihin myös omat toiveensa jos halusi. Ominaista näille oli kuitenkin pyöreät kulmat 30-40-luvuilla, jos vaikka vertaa joihinkin naapurimaiden vastaavaan arkkitehtuuriin. Esim. Ruotsissa jotkut hytit muistuttavat olemukseltaan enemmänkin ulkohuussia.

Lavan mitoista voi myös sanoa vähän samaa kuin hyteistä. Niitäkin oli monia jotka tekivät lavan itse. Mutta suurin leveys oli lailla säädetty 220 cm. 215 leveyttä näkee usein, koska laitaan tulevat törmäyslankut yms. tuli ottaa myös huomioon. Laidan korkeus oli usein noin 40cm ja joskus 60 cm, mutta harvemmin. Lavan pituus vaihteli mieltymysten ja sen mukaan mikä oli akseliväli. Tähänkin voin yrittää katsoa jotain mitä löytyy mittauksista.

Tässä esimerkkikuva, joka edustaa saksalaista 1938/39 Fordia "Jäämerentiellä 1941", kuten kuvatekstissä oli maininta. Varusteet ovat perin saksalaiset; Notek-valo lokasuojalla, Wehrmacht lava, jossa lokasuojat + varustelaatikot sekä saksalaiselle kulttuurille ominaiset ojakepit puskurilla. Myös ajovalot ovat hienokseltaan erilaiset mitä olivat esim. Jenkki-Fordeihin tehtaalla ensiasennuksena laitettavat.

[IMG]http://i485.photobucket.com/albums/rr220/Lattarauta/Eismeerstarsse1941_zps120e3e87.jpg[/IMG]
Timo Nyyssönen kirjoitti:
SA-kuvasta 87543 näyttäisi löytyvän vm 1939 Saksan Ford. Nyt sitten vaan värityksestä arvailemaan onko kyseessä suomalaisten vai saksalaisten ajopeli. Kuva taisi olla Kiestingin suunnalta.
Auto on Jenkki-Ford ja ohjaamo kotimaista käsialaa ns. "Virtasen"-hytti. Rekisterikilpi on sidottu ilmeisesti rautalangalla puskurin taakse keskelle. Saksalaisissa autoissa on lähes aina Notek-valaisin keulalla. Lisäksi takalokasuojat olivat erittäin yleisiä, kun taas meillä ei käytännössä koskaan niitä ollut, paitsi poikkeuksina.
Kuvan auton lava on suomalaista mallia ja normi lavalle on rakennettu vanerikoppi. Olisiko ollut elintarvike-, tai joku muu sen tyylinen kuljetussysteemi?
Suomeen saatiin ostettua Saksasta noin 200kpl Ford V3000 autoa vuonna 1943. SA-kuva-arkistossa näistä löytyy ainakin parikymmentä kuvaa hakusanalla; "ruohosen". Ovat siis Ruohosen autokomppaniassa.
Vuoden 1939 Saksan Fordia ei tullut ilmeisesti Suomalaisten käyttöön ainuttakaan. Mutta saksalaiset tietysti toivat niitä Lappiin omaan käyttöönsä.
Rungonpituuksista Suomessa suosittiin yleensä melko pitkää akseliväliä, siksi että autolla pystyttiin viemään muutakin kuin terveisiä. 157" on ylivoimaisesti yleisin. Tottakai muitakin akselivälivaihtoehtoja tuli Suomeen, mutta vain vähemmissä määrin. En ehkä suosittelisi mallintamaan lyhintä 134" akseliväliä(Ellei siis löydy hyvät perustelut, esim. oikea valokuva.), vaan ehkä juuri sitä 157", tai pykälää lyhyempää joka oli milleissä jotain noin 3800.
Huomiona sellainen että entisöidyistä 1939 jenkki-Fordeista voi löytyä tiuhemmin Jenkki-hyttiä siksikin että aihio on laivattu nykyaikana tänne tuontiautona ja sitten entisöity.
ICM:n Ford 1939 -kuorma-auto on saksalaishytillä, joka vastaa aika lähelle Jenkki-hyttiä, jota taas ei tullut meille Suomeen vuosien 1938-39 Fordeissa juuri ollenkaan. Taas vuoden 1940 Fordit olivat poikkeuksetta tehtaan alkuperäisellä ns. Jenkki-hytillä. Suomessa oli pääsääntöisesti laki voimassa, joka esti raskaan kaluston oston hyttien ja lavojen kanssa. (40-Fordit hankittiin poikkeustilan hätä-apuhankintoina)
Hyttejä maahantuotuihin autoihin meillä valmistivat useat eri koripajat, joiden ulkoasu vaihteli hieman kuka oli ollut valmistajana. Myös asiakkaan vaatimukset otettiin huomioon.
Ilman muuta kannattaa yrittää kerätä muistitiedot yms. talteen ja myös valokuvia saattaa kyselyllä löytyä. Aihe on erittäin mielenkiintoinen. Ja voi hyvin olla että Pohjolan arktinen ilmasota ei kiinnosta niinkään keski-Eurooppalaisia tutkijoita, kuin meillä täällä Suomessa. Aiheesta löytyy kuitenkin paljon vielä tutkimista.

Tässä on juttua Kiestingin läheltä löytyneestä saman tiedusteluyksikön Fw-189-koneesta, jota ollaan parhaillaan entisöimässä. Kone on maailman ainoa tunnettu yksilö tällä hetkellä koko maailmassa. Tuo kone ei kuitenkaan ole aivan tuore löytö, vaan se tapahtui jo kun Neuvostoliitto veteli viimeisiä hengenvetojaan, eli vuonna 1991.
Fw-189 WNr.2100
Spinneri taitaa olla peruja Immolan kentän suurhyökkäyksessä romuttuneista Focke-Wulfeista. Joku meni metsään hälytys startissa kun pommeja alkoi putoilla.
Juttelin keväällä veteraanilentäjän kanssa asiasta, joka oli tuolloin paikalla. Hän mm. kertoi että joku Brewster lentäjä oli tuonut juuri BW-koneensa huoltoon ja kävellyt siitä pari sataa metriä kun siihen koneeseen osui pommi.
Isoisäni oli myös silloin kentän lennonjohdossa ja parakissa tuli kuulemma ikkunat sisään, kun maataistelukoneet rynnäköi.
Tässä netistä löydetty asiaa liittyvä artikkeli:
Etelä-Saimaa
Saksalainen kolmivärikaavio   13.8.2013 23:23
Tässä on alkuperäiset sota-aikaiset kolmivärikaavio maalipurkit, jotka ovat löydetty saksalaisesta panssarivaunutehtaasta:

[IMG]http://i485.photobucket.com/albums/rr220/Lattarauta/OriginalWWIIgermantankpaints_zpsc2d0f30e.jpg[/IMG]

Ovat kuulemma maalattu pinnaltaan sillä sisältämällään maalilla.
Panzerschreck ja panzerfaust   10.4.2013 21:39
Tarvitsisin tietoja Panzerfaust 30:tä. Varmennukset mitoille ja muutamaman mitan lisää. Netissä mainitaan että koko aseen pituus olisi 1045mm ja ammuksen suurin halkaisja olisi 140mm. Mitat tulisi olla tarkkoja, että onko tuokin mitta otettu peltiprässäyssauman kanssa vai ilman sitä? Putken mitaksi sanotaan myös 44mm. Osin jotkut mitat saattavat mennä sekaisin mahdollisesti Panzerfaustin eri versioiden kanssa, joten jos joku pystyy varmentamaan Faust 30:n tiedot, niin olisi todella hyvä.
[IMG]http://i485.photobucket.com/albums/rr220/Lattarauta/Faust30mitat_zps1d7236be.jpg[/IMG]

Lisäksi tarvitsisin näiden aseiden kanssa käytetyn puulaatikon mitat jos se suinkin olisi mahdollista?
Tämän mallinen:
Faust 30 puulaatikko
Hotckiss löytynyt   1.1.2013 20:08
Toivottavasti asiat selviää parhain päin ja maanomistaja ymmärtää jutun historiallisen arvon. Kuvaa olisi kiva tietty nähdä.
dioraamapohdintaa   19.11.2012 20:58
Kyllä Suomessa oli jatkosodan aikana käytössä Opel Blitz kuorma-autoja, yhteensä 790kpl. Mutta ei ainuttakaan nelivetoista. Akselivälit olivat pääosin 3600mm - tällä akselimitalla olevissa autoissa oli lavakoko 3500 x 2125 mm. Myös 4600mm akselivälillä olevia Blitzejä oli käytössä.

Pääosin autot olivat varustettuja häkäpöntöllä, toki joissain ei sitä ollut.

Blitzien väritys oli saksalainen standardi tänne tullessaan ja siinä värissä ne myös täällä pysyivät, ellei pakottavaa tarvetta uudelleen maalaukseen tullut. Väri oli ns. "german grey".

SA-kilven mittoja en nyt muista, mutta niitä oli erilaisia versioita. Joissain oli SA-kirjaimet yllä ja numerot alla, taas joissain oli pötköön samalla "rivillä" kaikki merkit. Joskus sattoi olla edessä toisen mallinen ja takana taas toisen mallinen.
Väri oli keltainen pohja ja mustat kirjainmerkit. Aika lailla samat värit kuin SA-kilvet vielä nykyäänkin. Merkit eivät olleet stanssattu kilpeen, vaan maalattuja.