Pienoismallit.net

Harri Huopainen

Bf-109 G-2 19.7.2009 15:39 Malli
Jep, mainio Mersu mistä on hyvä jatkaa. Maalauksessa ja vanhentamisessa hyvä ote, törkyä on siellä minne se oikeassakin koneessa kertyi ja ulkoasu kuitenkin aika siisti.

Tuosta sydän tunnuksesta pitää sanoa, että kyllä se on oikein Grafinkin koneeseen. Kyseessä on alkujaan JG52:n 9 Staffelin tunnus. Totta kyllä että useimmiten tämä sydän yhdistetään Hartmaniin, saattaa olla että sodan myöhemmässä vaiheessa Hartmann "omi" tunnuksen käyttöönsä.
Sydämeen lentäjät maalasivat eri nimiä, Hartmanilla useimmiten "Usch" ja ainakin yhdessä koneessa "Dicker Max" Tässä kyseisessä koneessa oli nimi "Edda" Tietoa aiheesta löytyy ainakin Classic publicationsin kirjasta Jagdwaffe vol. 3 section 4 "The war in Russia January-October 1942"
Tästä koneesta löytyy kaksi kuvaa, joista sydäntunnus erottuu. Lisäksi sanotaan, että Graf lensi tällä koneella jonkin verran kesällä 42 ja hänen uskotaan saavuttaneen 150 ilmavoitto kyseisellä koneell 4.9. 1942.

Ensimmäisen kerran sydäntunnus otettiin käyttöön kirjan tekijöiden mukaan 15.5. 1942, jälleen ensimmäisen kerran Grafin koneessa. Tästäkin koneesta löytyy kuvat kyseisestä kirjasta, kuvasarja otettu kun Graf oli saavuttanut 104 ilmavoittoa. Osasta kuvista tiedetään, että ne on otettu 14.5 ja niissä sydäntä ei ole mutta seuraavana päivänä otetuissa kuvissa tunnus on maalattu koneen kylkeen. Tässä vaiheessa kyseessä on vielä yksinkertainen punainen sydän ilman nuolta tai nimiä.

Ja tässä luonnollisesti yksien tutkijoden tulkinta aiheesta, kuitenkin aika hyvin perusteltuna. Poikkeavaakin tietoa tunnuksesta varmaan löytyy…
Mitsubishi G4M2E… 15.7.2009 16:09 Malli
Kiitoksia taas. Arska: Vai parin Kokutain koneet! :) Nykyisellä mallien valmistumistahdilla ensimmäinen Kokutai olisi varustettu joskus vuoden 2030 tienoilla… Ja hyllyssä odottaa jo ainakin viiden valtakunnan kalustoa molempien maailmansotien ja muidenkin konfliktien ajoilta.
Raimo: Joo, sen Ohkan kohdalla tosiaan iski asenneongelma niinkuin kuvatekstissäkin sanoin. Rehellinen laiskuus iskee aina jossain kohdassa. Puuttuu sieltä yksi laskusiivekkeen korvakekin, joka siirtyi lattian kautta jonnekkin ulottuvuuksien välillä olevaan tilaan, en jaksanut veistää uutta…
Pitää joskus väsätä joku lentokenttäalusta niin kukaan ei pääse kurkistelemaan valonarkoihin paikkoihin :)
Mitsubishi G4M2E… 14.7.2009 12:02 Malli
Kiitoksia jälleen. Omasta mielestänikin se maalaus onnistui aika hyvin ja siihen pyrin tässä(kin) tapauksessa eniten panostamaan.
Tuon bltltr (päräyttävä nimimerkki! :) linkin takaa löytyy juurikin tämän kyseisen koneen kuva, on sivulla alimpana ja koneen edessä on lentäjäjoukko.
Arska: Joo, kyllä siitä Bettystä tosiaan tarinaa löytyy, mutta en vain ole itselleni tullut niitä hommanneeksi. Tyydyin tällä kertaa siihen että sarja on hyvä ja siirtokuvat riittävän tarkat ja yritin saada kohtuullisen hyvän mallin aikaiseksi. Lisäksi tuntuu että esim. saksalaisista ja varsinkin amerikkalaisista ym. löytyy helpommin ja kattavammin laadukasta sodanajan kuvamateriaalia, kuin japanilaisista.
Mitsubishi G4M2E… 13.7.2009 22:41 Malli
Kiitoksia palautteesta. Pohjassa tyydyin ainoastaan värihuuhteluihin ym, sävytyksiin, lähdin siitä että kyseessä olisi tuoreempi maali kuin yläpinnalla. Ajattelin että pohja olisi maalaattu mustaksi vasta kentäoloissa ja ei olisi ehtinyt rapistumaan. En sitten tiedä onko tämä oikein, on kai mahdollista että pohja olisi ruiskuteltu mustaksi jo tehtaalla. Yläpinta on luonnollisesti kuluneempi senkin takia, että miehistö ja mekaanikot kolistelevat tällä alueella säännöllisesti. Tein kyllä yläpinnalle chippailuja myöskin alueille, joissa ei normaalisti kukaan liiku koska valokuvien mukaan se näyttäisi olevan oikein.

Lisäsin kuvapankkiin ainoan löytämäni kuvan, missä erottuu Bettyn musta pohja edes kohtuullisen hyvin. Värin lohkeamia ei pohjassa näy, mutta kuva tosin otettu aika kaukaa ja varjon puolelta kolhut eivät välttämättä erotu kovin hyvin. Lisäksi kuva saattaa olla värjätty jälkikäteen. Mahdollista on mielestäni sekin, että pohjakin on saattanut olla vihreä. Hankalaa olla varma, mutta jääpähän valinnanvaraa. www.pienoismallit.net/profiilit/320/kuvat/kuvapankki/kuva_55735/

Tässä mallissa taas huomasi että uskottavan näköisten lohkkeamien teko on aika vaikeaa varsinkin 1/72 koossa, hyvin helposti jäljistä tulee luonnottoman suuria.
Brewster 9.7.2009 22:29 Referenssi
BW:n siiven yläpinnalla kyse ei ole Sinkkikromaattikeltaisesta, itsekin tosin aluksi luulin niin. Yläpinnan väri on "lämpimämpää" keltaista kuin Sinkkikromaatti ja lisäksi väri on maalatttu laivaston ohjeen mukaan, kuten Pertti mainitsikin. Brewster on hieman hämärä tapaus enkä ole perehtynyt kovin syvällisesti pohjavärikysymykseen. Kuitenkin näyttää siltä, että BW:ssa on pääosin (Poikkeuksia löytyy 372 koneen osista, lisäksi koneiden mukana tuli Suomeen amerikkalaisten Sinkkikromaattimaalia) vihreää/keltaista primeria edeltänyt harmaa pohjaväri tai muu käsittely. Selkeimmin Sinkkikromaatin vihreää varianttia on nähtävissä Lapissa alasammutun koneen vakaajassa joka on kiinni koneessa. Suuri osa muista väreistä on rapissut irti tästä osasta.

P.S Siiven yläpinnan keltainen pehmenee Lasolilla, ei kuulosta väriltä, joka olisi riittävän sitkeää pohjamaaliksi.
Brewster 8.7.2009 17:20 Referenssi
Lainaus edellisestä viestistäni: "Tärkeää on siis huomioida, että yläpinnalla keltaista väriä on kärjessä ja tyvilevyissä molemmilla puolilla tarkasti saumojen kohdalla täsmälleen samalla tavoin eli mistään lentovaurion korjaamisesta ei ole kyse" Totta on, että oikea siivenkärki on vaihdettu, tämän osan alapinnan itärintamakeltainenkin poikkeaa sävyltään muualla koneessa olevista keltaisista merkinnöistä. Yläpinnan keltaista tämä ei kuitenkaan selitä, sillä vasemmassa siivessä keltaisen värin paneelien mukaiset värirajat kulkevat täsmälleen samalla tavalla, vaikka nämä ovatkin koneen alkuperäisiä osia.

Värin irtoamiseen siiven kärkikappaleesta on ehkä osaltaan vaikuttanut se, että nämä osat oli pakattu erikseen ja suojattu rasvalla, mikä on osaltaan heikentänyt maalin pysymistä. Muu runko sen sijaan on ollut suojaamaton. Lisäksi havaitsin, että vihreä väri on kaikkein heikkolaatuisinta käytetyistä väreistä, irtoaa helpoiten. Tämän takia vasen siivenkärki, joka on päältä musta on paremmassa kunnossa kuin oikea. Luonnollisesti amerikkalaiset värit ovat kiinni kaikkein sitkeimmin.

Värin irtoamiseen on mielenkiintoisesti vaikuttanut sekin, että mudan alla oleva maali on hilseillyt eri tavalla ja voimakkaammin kuin veden huljuteltavana olleet osat. Tämä näkyy lähemmässä tarkastelussa, kannattaa verrata pienoismalliin, joka kuvaa koneen asentoa vedessä. (Konehan seisoi nokan ja vasemman siiven varassa osin mutaan hautautuneena) Mielenkiintoisesti muta on kuitenkin edistänyt kankaan säilymistä, vasen siiveke on ainoa ohjainpinta jossa on jäljellä huomattava määrä kangasverhoilua.

Tässä asiassa olemme lähestulkoon jännistä jännimmän äärellä :)
Brewster 8.7.2009 03:40 Referenssi
Tuosta yläpinnan keltaisesta. Tärkeää on siis huomioida, että yläpinnalla keltaista väriä on kärjessä ja tyvilevyissä molemmilla puolilla tarkasti saumojen kohdalla täsmälleen samalla tavoin eli mistään lentovaurion korjaamisesta ei ole kyse. Mielestäni on myös mahdollista, että koneet kasattiin valmiiksi maalatuista komponenteista, (esim. keskisiipi, ulkosiipi, jne.) ja määräys keltaisen yläpinnan pois jättämisestä olisi tullut kesken tuotannon, kun koneet saivat uuden määränpään. Tällöin on mahdollista, että eri väreissä olevia valmiita kokonaisuuksia on liitetty yhteen, tällä ei tuotantovaiheessa ole ollut paljoa väliä, sillä koneet saivat joka tapauksessa uuden pintavärin. Tuon teorian varmistamiseen tai kumoamiseen tarvitsisi tosin tiedon siitä, millaisina kokonaisuuksina BW:t aikanaan kasattiin.

Toinen huomionarvoinen tekijä on, että amerikkalaiset ovat varmasti tässä vaiheessa halunneet poistaa kansallisuustunnuksensa perinpohjaisesti pois koneesta, mitään jälkiä USA:n tähdistä ei koneesta ole löytynyt. Tähän on saattanut liittyä sellainen maalinpoisto, että keltainen on poistettu samalla niistä pelleistä, joiden alueelle tähti on tullut.

Yksilöiden välilläkin on ollut eroa, museon koneessa oleva oikean puolen vakaaja on peräisin Lapissa alasammuttusta yksilöstä (löytyi museon varastosta, alkuperäinen poikki/purettu osittain uudelleen rakebntamista varten) ja se on aikanaan maalattu keltaiseksi sekä ylä- että alapinnalta. BW-372 koneen vakaajissa keltaista ei ole.

Mielenkiintoinen kysymys kokonaisuudessaan, eikä lopullista vastausta varmaankaan tyhjentävästi saada.
Brewster 239… 15.3.2009 00:32 Malli
Varsinkin huomioiden sen, että mallinrakennuksessa on kymmenen vuoden tauko ja ruisku on käytössä ensi kertaa jälki on aivan erinomaista. Koneen värimaailma ja valokuvat ovat myöskin hyvin silmää miellyttäviä.
Varsinkin oikealla kyljellä näkyvien maalilohkeamien toteuttamisessa on mielestäni hiomista, mutta yläpinnoilla kuluttaminen on onnistunut nähdäkseni paremmin.
Pienenä detaljina voi vielä huomioida, että Brewsterissä kuten muissakin amerikkalaiskoneissa on naamiovarin ja metallipinnan välissä joko keltainen tai vihreä sinkkikromaatti pohjamaali ja ainakin osassa BW koneita myöskin USA:n laivaston keltaista siiven ja joskus myös korkeusperäsinten yläpinnoilla.
Istuinvöihin lisään sen verran, että olkavöiden kiinnityskohta sijaitsee panssarin keskilinjalla hieman alumiini-istuimen reunan yläpuolella. Vyöt ovat vierekkäin kiinni vapaasti liikkuvassa metallisoljessa, vöiden välillä n. 15-20 mm rako. Lisäksi n. 5 cm soljen alapuolella vyöt on kiinnitetty toisiinsa n. istuinvyön levyisellä nahkavyöllä, tällä kohtaa vöiden etäisyys toisistaan n. 20 mm.
Kiristysmekanismista ei näy ulkopuolelle mitään, vähäinen tekniikka on kokonaisuudessaan panssarin takapuolella. Vöiden kiinnityksestä näkee, että käyttöön on aikanaan otettu yksinkertaisin ja nopeimmin sovellettavissa oleva ratkaisu, ylimääräisiä viritelmiä ei ole ryhdytty tekemään.
Vyöt näyttävät siltä, että mallia on otettu Saksasta, mm. lantiovöissä on samanlaiset levennykset kuin esim. Mersun vöissä ja lukituskin on melko samannäköinen.
Vöistä tulee aikanaan ihan kuvallistakin referenssiä.
Bf109 G-2 14.3.2009 23:42 Malli
Hieno Mersu, naamiokaavioon saatu mielestäni juuri oikeanlaista tunnelmaa. Chippauksetkin mielestäni kohdallaan, pienenä lisäyksenä jonkinlaista kulumaa voisi halutessaan tehdä myös siiven tyviin alueelle, jolla mekaanikot ja lentäjä astelevat. Eikä tuossa maalin lohkeilussa mitään varsinaisesti virheellistä silmiin osu, G-2 Mersu oli kuitenkin ohjainpintoja lukuunottamatta alumiinipintainen ja värin lohkeilun määrästähän voi taittaa peistä loputtomiin.
Jos itse litkuttelisin vielä konetta, lisäisin töhkää telinevarsiin. Samalla voisi lisätä jarrunesteletkut, nämä vaikuttavat laskutelineiden ulkoasuun ihan huomattavasti.
Pohjastakin olisi mielenkiintoista nähdä kuva, ainakin oikeissa Mersuissa pohjassa oli joskus hyvinkin voimakkaat lika ja pakokaasurannut.
Messerschmitt Me-109/Hispano… 11.2.2009 10:31 Referenssi
Hei, ei kai se näyttänyt pipo kireällä kirjoitetulta? :) Päinvastoinhan ainakin yrittin sanoa, että herra Gallandin koneen merkinnät näyttivät mielestäni uskottavilta ja homma toimii varsinkin sellaisessa koneessa, joka on suurimman osan ajasta toiminut elokuvissa ja johon on yli puolen vuosisadan käytön aikana jouduttu tekemään niin paljon muutoksia, että siitä ei ns. "alkuperäisen kaltaista" saisi ilman huomattavaa entisöintiä, maalaamisen lisäksi. Se ns. "väärä väri" tarkoitti sitä, että kone ei palvesuransa aikana ole koskaan lentänyt tuon näköisenä, mutta en kai minäkään sentään halua, että II ms lentoelokuvassa lentää koneita Espanjan tunnuksilla hyvässä lykyssä vielä rakettikiskot siipien alla :)

Sen sijaan jos kyseessä olisi jostain metsästä hyvässä kunnossa löytynyt saksalainen G-2 mallin kone ja lopputulos näyttäisi tuolta niin silloin kyllä alkaisin parkumaan :)