Pauli Pippola
Todella nättiä työtä, kuten on jo yllä todettukin. Vanhoja japsisportteja, varsinkin näitä vähän harvinaisempia, on aina kiva nähdä rakennettuna.
Kiitoksia tunnustuksesta!
Toistaiseksi!Timo Rissanen kirjoitti:( Kalalippis säästyi…).
Kiitokset! Ei se virheetön ole, mutta itselleni on jo vuosia ollut toimiva kombo tämä Mastonin/Motipin metallimaali+Mastonin kirkaslakka+Kiillotus Tamiyan Compoundeilla. Työtä tuossa kiillotusvaiheessa toki on, ja lakkaa saa olla kunnon kerros, että ei kiillota heti läpi, kuten tämän mallin toisen maalipinta-yrityksen kanssa kävi.Janne Markkanen kirjoitti:Ansaittu viikon malli. Maalipintaa olen ihmetellyt, että miten toi on saatu noin upeaksi.
Hirvittävän siististi ja hyvällä maulla rakenneltu RX. Hiilikuitulippa tuo mukavasti eloa. Tykkään myös korin väristä, ei sitä mitä ensimmäisenä ajattelisi FD:ssä näkevänsä, mutta toimii kyllä, ja maalipinta on hieno.
Kiitos, itse tykkään tuolla perus vannehopealla maalailla paljon kaikenlaista, kun se on niin vaivatonta, ja sitten tällaisella kikkailulla saa pintoihin vähän eloa ja eroavaisuuksia. Kuparinsävy toimii ohuina kerroksina sen päällä monessa kohtaa myös.Timo Lesonen kirjoitti:Ahaa! No arvelinkin että toi maski/scooppi väri on joku oma "sekoitus". Todella taidokasta ja realistista työtä.
…nyt kun katselin noita scoopin kuvia, niin siitähän ovat näköjään lähteneet lentoon 'hemicuda' -dekalit, jotka siihen kyllä ihan satavarmasti jo moottorin rakennusvaiheessa liimailin oikein dekalinpehmentimen kera. Mistähän ne ovat ottaneet nokkiinsa…
Kuten jo kehuttukin, hirvittävän nättiä jälkeä kaikinpuolin! Erityisesti ihmettelen kauttaaltaan siistiä työnjälkeä noiden runsaiden hiilikuitupintojen kanssa, ei ole itsellä hirveästi kokemusta tuosta, mutta tuskin on ihan vaivatonta puuhaa.
Kiittää! Maalattu mastonin vannehopealla, sen päällä eräänlaisena efektikerroksena ihan ohuita kerroksia mattamustaa ja lisää hopeaa.Timo Lesonen kirjoitti:Aivan upea malli! Minua kiinnostaa tuo maskin ja shaker scoopin väri. Eli millä maalasit? Näyttää juuri oikealta.
Kiitoksia vuolaista kehuista! Kirkasosat näyttää kuvissa ehkä paremmilta kuin ovatkaan, mutta niiden naarmuihin auttaa kiillottelu rannekkelojen akryylilasikkeiden ehostamiseen tarkoitetulla 'Polywatchilla' ennen paikoilleen liimaamista.
Kiittää! Itseltä onkin mennyt tuo uusi AAR-Painos täysin ohi, pitää laittaa hankintalistalle. Vielä kun saisivat tosiaan kunnollisen Challengerin markkinoille, kaikilla herkuilla höystetty '71 R/T olisi kiva saada hyllyyn.
Kiitoksia, Jean! Kyllä itsellekin juurikin Dodgen ja Plymouthin E-bodyt ovat niitä aikalailla rakkaimpia jenkkejä, ja näkyy se vitriinissäkin, juuri tuossa ynnäilin että kahdeksan muovista Cudaa ja Challengeria on tullut vuosien varrella kasailtua, tosin näistä valtaosa silloin ihan harrastuksen alkuvuosina. Ja vaikka ei tullut ihan hirveästi tätä sarjaa tuossa kehuttua, niin kyllä tämä kuitenkin tähän astisista E-body sarjoista se paras on. Korin muodot paljon paremmin kohdallaan, kuin esim. Revellin Challengereissa, ja yksityiskohtia ihan mukavasti.
Kovin vähän lisättävää edellisiin, varsin upea versiointi komeasta hävittäjästä. Pieteetillä tehty malli, johon merimaisema sekä harvemmin näissä mittakaavoissa nähdyt figut tuovat lisäeloa. Mainiota työtä kaiken kaikkiaan, ja jään innolla odottamaan uusia botskeja sinulta.
Kiva myös tuo lyhyt historiikkisi alusluokasta. Itsellä on pientä orastavaa mielenkiintoa keisarilliseen laivastoon, ja jotenkin tuossa kiteytyy ilmeisesti melko osuvasti koko firman ongelma: keskitytään liiaksi kehittämään sinänsä tehokkaita ja vihollisen vastaaviin luokkiin verrattuna taistelussa ylivoimaisia aluksia, mutta muut sen 'ratkaisevan taistelun' ulkopuolella hyödylliset/välttämättömät ominaisuudet jäävät sitten vähälle huomiolle. Toki koko Japanin doktriini tähtäsi nimen omaan lyhyeen, nopeasti voitettuun sotaan, ja sitä silmälläpitäen kalusto sitten suunniteltiin. Ja hienoja laivojahan siten aikaan saatiinkin.
Kiva myös tuo lyhyt historiikkisi alusluokasta. Itsellä on pientä orastavaa mielenkiintoa keisarilliseen laivastoon, ja jotenkin tuossa kiteytyy ilmeisesti melko osuvasti koko firman ongelma: keskitytään liiaksi kehittämään sinänsä tehokkaita ja vihollisen vastaaviin luokkiin verrattuna taistelussa ylivoimaisia aluksia, mutta muut sen 'ratkaisevan taistelun' ulkopuolella hyödylliset/välttämättömät ominaisuudet jäävät sitten vähälle huomiolle. Toki koko Japanin doktriini tähtäsi nimen omaan lyhyeen, nopeasti voitettuun sotaan, ja sitä silmälläpitäen kalusto sitten suunniteltiin. Ja hienoja laivojahan siten aikaan saatiinkin.