Pienoismallit.net

Tu-22M2

Backfire-B

Joulupaketista paljastui Trumpeterin näkemys Tupolevin Tu-22M:n kakkosversiosta, ja ajattelin kokeilla elämäni ensimmäisen laatikkoarvostelun kirjoittamista. Mikäli tästä arvostelusta on jäänyt jotain oleellista pois, kertokaa toki niin korjataan asia. Aiemmin tästä koneesta on ollut 1:72 mittakaavaan tietääkseni vain ESCI:n sarja. Se vaatii runsaasti töitä, jos sen aikoo saattaa mittatarkkaan kuntoon, joten tämä rakennussarja oli todella tervetullut.

Tupolev Tu-22M2:
Tupolev Tu-22 Blinderin seuraajaksi suunniteltu Tu-22M sai alkunsa 1960-luvun puolivälissä. Alkuperäinen suunnitelma oli käyttää Blinderin peruskonseptia ja kehittää siitä kaikin puolin kykenevämpi kone. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, joten täytyi suunnitella uusi kone puhtaalta pöydältä. Silloinen Neuvostoliiton johto suosi kuitenkin ICBM-ohjuksia, ja ainoa keino saada kone rakennettua oli myydä se Blinderin päivitettynä versiona, ei kokonaan uutena konetyyppinä (tästä siis tyyppimerkintä Tu-22M, M= modifitseerovannii). Vuosina 1972- 1984 yhteensä 211 kappaletta valmistettu M2 oli ensimmäinen versio varsinaisessa laivuekäytössä NL:n ja sittemmin Venäjän ilmavoimissa (VVS) ja laivaston ilmavoimissa (AVMF) tyyppien M0 ja M1 ollessa lähinnä testikoneita.

Yleisilme:
Osia sarjassa on runsaasti, mutta jako on looginen, eikä mikään vaikuta turhan pieniksi palasiksi laitetulta. Valun laatu on hyvä, purseista ei ole tietoakaan ja detaljit on toteutettu hyvin, saattavat näkyä jopa meikäläisen maalausjäljen alta. Muutaman osan koesovituksen perusteella kittikauppiaskaan ei ole päässyt suunnitteluvaiheeseen mukaan. Myös pommi- ja telinekuiluissa on mukavasti yksityiskohtia, suoraan laatikostakin niistä saa kivan näköiset. Kerrankin koneen mukana tulee runsaasti monipuolista asekuormaa. 2 kpl Kh-22 ohjuksia, 18 kpl FAB-250 pommeja ja 6 kpl Kh-15 ohjuksia ja niille pyörivä laukaisin, josta varoituksen sana jäljempänä. Siirtokuva-arkki on harmittavan pelkistetty, kahteen eri koneyksilöön eikä minkäänlaisia varoitus- tms. tekstejä. Tämä tosin korjaantuu Authentic Decalsin arkilla.

Ohjeet:
Ohjeet ovat selkeät, alkaen ohjaamosta, jatkuen eturungon ja siipien kautta takarunkoon ja viimeisenä on tarkoitus liimata valmis eturunko valmiiseen takarunkoon. Ohjeiden antamiin Mr. Hobbyn väreihin kannattaakin sitten suhtautua varauksella. Ohje antaa esim. ohjaamon sisäväriksi H74 "Air Superiority Blue" vaikka ohjaamot ovat instrumenttipaneeleita lukuunottamatta harmaita. Sama virhe on telinekuilujen värissä. Mukana tuleva värillinen Painting & Marking Guide tarjoaa pommikuilun väriksi Interior Greeniä ja ohje taas RLM02 Graytä. Referenssit käyttöön siis!

Johtopäätös:
Mitä tästä sitten saa? Varsin komean mallin loppusarjan "Dvoikasta" (numero kahdesta). Loppusarjan koneeksi sen tunnistaa sekä päätelineen tasaleveistä raideväleistä (tuotantoerä 34 ja eteenpäin) että sivuperäsimen saranoinnista (kahdesta kohtaa saranoitu niinkuin M3:ssa).
Muutamassa kohdassa kun on tarkkana:
1) Ohjeen mukaan pommikuiluun voi halutessaan sijoittaa pyörivän MKU-6-1 laukaisimen johon sitten liimataan Kh-15 ohjuksia. EI, EI JA VIELÄ KERRAN EI. kyseinen laukaisin tuli kuvioihin vasta M3:n tuotantoerästä 91 lähtien 1987. M2:n valmistus oli lopetettu melkein neljä vuotta aikaisemmin.
2) M2:n ilmatankkauspuomi joko lyhennettiin tai poistettiin kokonaan. Sarjan nokkakartiossa on poiston jäljiltä muotolevy, joten tiettyä koneyksilöä mallatessaan henkilö saattaa joutua rakentamaan puomin tyvipään itse. Se onnistuu aika vähällä vaivalla suoraan muotolevyn päälle.
3) Edellä mainittu maalaus- ja merkintäohje kehottaa laittamaan Kh-22:iin punaisen ympärysraidan sen enempi selittämättä. Jättäkää ne pois, jos haluatte muita kuin harjoitusohjuksia mallintaa.

Mielestäni hinta/ laatusuhteeltaan hyvä sarja. Referenssiksi suosittelen Gordonin ja Komissarovin teosta Tu-22/ Tu-22M.

Kommentit

Ensimmäinen laatikkoarvostelusi on oikein soljuvaa luettavaa. :) Parhautta arvostelussa ovat nuo lopussa kertomasi "suositellut" korjaustoimenpiteet.
AJ 24.1.2013 20:25 Vastaa lainauksella
Moi Antti,

Hyvä ensimmäinen lekolaatikkoarvostelu kaikin puolin, tykkäsin erityisesti, koska ko. leko on minulle melko tuntematon, samoin kuin rakennussarjakin. Suosittelemasi korjaustoimenpiteet ovat hyviä ja samalla paljastavat sen, että olet vihkiytynyt ko. konetyyppiin. Juuri tuon takia olisin kaivannut jonkinasteista taustoitusta konetyyppiin; kyllähän googlettamalla perustietoa löytyy, mutta selkeästi osaisit sanoa/kirjoittaa konetyypistä lisäarvoa tuovaa tietoa. Nyt Tu-22 Backfire lekoa ei-tuntevalle henkilölle (kuten minulle) jää tunne, että hei olisi kiva saa tietää lisää Tu-22 koneesta. Samoin taustatieto avaisi paremmin nuo korjaustoimenpiteet.

Mutta, mielenkiintoisesta koneesta mielenkiintoinen arvostelu. Parhain terveisin, AJ
mtek 24.1.2013 22:16 Vastaa lainauksella
Mitä kautta hankit uudet siirtokuvat? Itsellä odottaa komerossa kokoamista Tu-22M3.
AJ: Joo, kävin aika suoraan tuon sarjan kimppuun käymättä lainkaan läpi itse lentokonetta. Jonkun verran täytyy laitteeseen perehtyä ennenkuin mainitsemani korjausta vaativat asiat alkavat edes häiritä. Yritän jotakin tähän lisäillä.
mtek: Kuivalaisen Martin kautta hommasin Authentic Decalsin arkin. Arkin varoitustekstimerkinnät käyvät myös M3:een.
Pieni tietoisku itse koneesta lisätty, lisää taustamateriaalia sitten kunhan tämä on liimailtu läjään.:)
Nyt tämä on Severnosavolakskaja Masinostroitelnii Zavodin työpöydällä.