Pienoismallit.net

Revell (Matchbox) 1:72 Flower

Terve taas tällä kertaa suolaveden pärskeiden keskeltä!

Pikku kommentti tuohon kansirakenteisiin: Jos ne uusii 3 mm levystä kansi mukaan lukien, pelkään että tulee pahoja tasapaino-ongelmia…3 mm levystä voinee tehdä tukikaaria tiukasti keventäen, mutta mielestäni tukirakenteisiin jotakin 1,5 mm levyä fiksusti sijoitettuna ja itse rakenteet 1 mm levystä, ylempänä 0,75 jopa 0,5 olisi perusteltua. Koska malli on kuitenkin aika pieni, ei paljoa tarvita, että yläpainoa muodostuu liikaa.

Myöskin, lisäpainolastiksihan käy myös vähän isompi akku…Hyötykuormaa nääs?

Pikku vinkki: Säätimeksi näihin pikkubotskeihin, ja itse asiassa aika isoihinkin, käy hyvin Graupnerin Micro Speed 10, osanro 2736. Etuna on jännitealueen lähteminen 2 v, jolloin voi käyttää halpaa 280-moottoria esim. 3 voltilla. Virtaa tämä kestää 10 A. Lisäksi säätimessä on minimi määrä automatiikkaa, nollapiste ja täyskaasusäätö tehdään manuaalisesti säätöpotikoilla. Ainakin minulla on laivamallikäytössä enemmän huonoja kuin hyviä kokemuksia näistä "Kyllä mä tiedän kuule mitä sä tarttet"-automaattisista säätimistä.
Tosin tämän säätimen hintapyyntö Suomessa vaikuttaa kyllä hieman kovalta n. 70 euroa…sillähän saa jo esim. melkoisen harjattoman tehosäätimen!!! Ja taitaa saada vielä moottorinkin nykyään samalla hinnalla…

Sinänsä tästä Revell/Matchbox-Floweristahan saa kokoonsa nähden mainion uivan mallin, sellainen oli mm uivien laivamallien PM- kisoissa Tanskassa 2004, ja se näytti vedessä kerrassaan mainiolta. Mulla on pari kuvaakin siitä, mutta tämä kuvien liittäminen pitää vielä harjoitella…I'll Be Back.

T: Ville H
Hei,

Vaikuttaa siltä, että täällä on ennenkin laivoja rakentaneita.

Osaatteko sanoa, onko oikeasti havaittavaa merkitystä, miten painolastin mallin sisään sijoittelee? Jossain sivuilla neuvottiin Floweriin laittamaan painolasti pituussuunnassa yhteen paikkaan mahdollisimman keskelle hitausmomentin minimoimiseksi ja pystysuunnassa vähän matkaa pohjan yläpuolelle.

Tarkoituksena ilmeisesti on saada malli käyttäytymään kuin levottomuudestaan tunnettu esikuva. Hitausmomentin minimoimisella haettaneen herkempää taipumusta pituuskallisteluun (mikä "pitching" muuten on suomeksi laivoista puhuttaessa?). Painolastin nostamisella, eli painopisteen ja metasentrin tuomisella lähemmäs toisiaan, on varmaan sitten haettu isompia ja hitaampia poikittaiskallisteluliikkeitä.

Kuulostaa järkeenkäyvältä. Toisaalta, maalaisjärki kuitenkin kehottaisi yrittämään saada paatista mahdollisimman vakaan, eli viemään painon alas. Varsinkin, kun ei itse tarvi olla kyydissä kärsimässä isosta kallistelutaajuudesta.

Eli siis, onko tällaisella kikkailulla silmin nähtävää vaikutusta siihen, miltä valmis malli ajettaessa näyttää?

Mikko
Moi Mikko,

Koska kyseinen malli on kuitenkin hyvin pieni uivaksi malliksi, vakavuuden maksimointi on mielestäni parempi lähtökohta, kuin teoriassa esikuvan mukainen käytös. Pienikin aallokko on helposti liikaa jo stabiilillekin mallille.

Mikäli paino keskittyy laivan keskipisteeseen, paranee esim. ohjattavuus, jälleen teoriassa. Kuitenkin arvelen, että aika tarkasti saa tutkia, että todelliset erot sekä käytöksessä, että ohjattavuudessa tulevat ilmi.

Arvelen vielä, että vesilinjan kohdalleen saamisen jälkeen mahdollisuus optimoida jotenkin painojakautumaa voi olla hyvin marginaalinen…

Isommissa malleissa asialla voi olla jo enemmän merkitystä, en ole itse kuitenkaan asiaa kovin syvällisesti pohtinut. Pääosin ongelmien välttämiseksi olen yrittänyt aina saada painopisteen niin alas, kuin mahdollista.

Mikäli en ole taas aivan pihalla: Pitching = Pituussuuntainen keinunta, Rolling = sivusuuntainen keinunta.

T: VilleH
Kuinka iso sitten on tyypillinen uiva laivamalli, jos tuo n.90 senttinen Flower on "hyvin pieni"? Tuokin tuntuu lekomallarista kovin isolta ja hankalalta käännellä käsissä ja rakennella.

Suositaanko kilpailujen säännöissä isompia malleja jollain lailla arvostelussa, vai onko avovedessä käytävässä kilpailussa pärjätäkseen mallin muuten oltava vähän isompi?

Vaikka onkin vähän huonoa netikettiä vastata omiin kysymyksiinsä (tai ainakin vaikuttaa tosi typerykseltä), niin vastaanpa kuitenkin. Wikipedian mukaan:
"* keinunta [Φ, fii] (roll) on edestakaista kulmaliikettä pitkittäisen x-akselin ympäri
* jyskintä [Θ, theeta] (pitch) on edestakaista kulmaliikettä poikittaisen y-akselin ympäri
* mutkailu [Ψ, psii] (yaw) on edestakaista kulmaliikettä pystysuoran z-akselin ympäri "

Ilmankos muistelin joskus kuulleeni suomenkieliset termit, mutta niiden kuulostaneen vähän hassuilta.

Mikko
Moi taas…

Muistelin tämän olleen about 60 cm pitkä, mutta todellakin, onhan tämä tosiaan jo jonkin kokoinen…taisin sotkea johonkin 1:96 skeiliin. Sorry, pitäisi aina tarkistella, mistä puhuu. Itse asiassa aiemmat kommentit pienuudesta voinee sivuuttaa. Kuitenkin tuo näkemys tasapainotuksesta on edelleenkin relevantti.

Suomessa tyypillisesti laivamallit tahtovat olla aika kookkaita, mutta 90 cm on F4-rakennussarjaluokassa jo hyvinkin keskitasoa. Ja kyllä tuon kokoisella mallilla pärjää oikein hyvin. Mitään varsinaisesti isompia malleja suosivaa sääntöpykälää ei sinänsä ole, malli arvostellaan rakennustyön suorituksen, esikuvan mukaisuuden, vaikutelman ja laajuuden mukaan. Vain tuo viimeinen kohta (10 pistettä sadasta, jos nyt muistin oikein) periaatteessa vaikuttaa koon kautta: Iso ja monimutkainen malli katsotaan laajuudeltaan suuremmaksi kuin pieni ja yksinkertainen. Valitettavasti tietenkin koko saattaa vaikuttaa harjaantumattoman tuomarin mielipiteeseen hiukkasen…mallituomarointi kun ei ole mikään eksakti tiede.

Navigointiradan ajamisessa periaatteessa pieni ja sutjakka, mutta hyvin käyttäytyvä malli on parempi kuin iso ja kömpelö. Radan poijujen väli kun on aina se sama 1 metri.

T: Ville H
Sori myöhänen vastaus mutta:

Itselleni joskus opetettiin seuraavanlainen painolastin asettelu laivoille. Keulaan kölin molemmille puolille, Keskelle laivaa kölin päälle ja perään kolin molemmille puolille. Tämä antaa kuulemma realistisemman käyttäytymisen aallokossa. Jos paino on vaan keskellä, laiva keinuu aallon mukana. Jos keulassa ja perässä laiva puskee aallon "läpi". Olin joskus löytänyt kunnollisen ohjeen netistä miten kannataa laiva tasapainottaa ja miten painot asetella mutta winukan uudelleen asennuksen jälkeen kaikki vanhat kirjanmerkit kadonneet ja en muista enään sivua. Jos siihen viellä joskus tärmään niin laitan linkin.
Moi taas,

Onhan toki totta, että kun massa sijoittuu painopisteeseen nähden kauemmaksi, syntyy hitausmomenttia, joka hidastaa noita aiemminkuvattuja "edestakaisia kulmaliikkeitä", kuten heilurinkin esimerkki meille opettaa. Tältä osin neuvo on periaatteessa kyllä oikeaan osunut. Kuitenkin, kuten totesin, tämä johtaa myös kääntyvyyden huononemiseen samassa suhteessa, tai toisaalta kääntymisen jatkuvuuteen. Ainakin uivien mallien navigointiradan ajamisessa tällä voisi olla teoriassa vaikutusta, ja vielä huonompaan suuntaan?
Ja arvelen edelleen, että koko asia on hyvin marginaalinen kun liikutaan tässä kokoluokassa, ja kun runko on tuollainen pieni ja pyöreä. Todennäköisesti jonkun 1,5 m. hävittäjämallin tapauksessa ilmiö voisi olla jo selkeästi havaittavissakin.

Jos tarkoituksena on saada malli käyttäytymään aallokossa esikuvansa tavoin, on tietenkin myös muitakin haasteita, esim. vesi ja sitä myötä aallokko pitäisi saada myös skeiliin, joka onkin jo hankalampi juttu…Ja yleensä sellainen aallokko, jossa tämä ilmiö esiintyisi selkeästi, on jo mallille liikaa.

Jos mallin rakentaa siten, että painotuksen pääsee muuttamaan jälkikäteen, niin mikä estää kokeilemasta asiaa, kerro toki kokemuksistasi. Onhan asialla toki teoreettista mielenkiintoa.

T: Ville H
Sattumalta tuli töissä pohdiskeltua merenkäynnin vaikutusta helikopterilla toimimiseen laivan kannelta ja kaveri surffasi netistä tämän: www.usna.edu/naoe/courses/en200/ch08.pdf eli jenkkien laivaston laivojen dynamiikan kurssin.

Linkin takaa löytyviä kaavoja kun vääntelisi pari iltaa, ja jos kaikki teekkariaikojen matemaattiset taidot eivät ole kadonneet, olisi varmaan tässä asiassa paljon viisaampi. Taidan kuitenkin käyttää nekin pari iltaa mallin rakentamiseen. Tytärtä ei kiinnosta hifistely; laivaa pitää päästä kokeilemaan.

(Ilman minkäänlaista kokemusta asiasta tai teoreettista pohdiskelua) menisin ihan lonkalta väittämään, että laivan ohjattavuudesta puhuttaessa hitausmomentin vaikutus on niin paljon hydrodynaamisia voimia ja mahdollisen tuulen vaikutusta pienempi, että sillä ei ole mitään merkitystä.

Mikko