Pienoismallit.net

Mallix vai Pienoismalli?

Mallix vai Pienoismalli?    
Vain rekisteröityneet käyttäjät voivat kertoa oman mielipiteensä ja nähdä tämänhetkisen vastaustilanteen.
Kalle Rantanen kirjoitti:
Kuten vastauksista voi päätellä niin suurin ongelma ei taida olla se mitä lehdessä ei ole, vaan se mitä siinä on. Eli muovimalleihin liittymätön sisältö koetaan turhaksi. Tähän liittyen olisikin psykologian näkökulmasta mielenkiintoista tietää muuttuisiko suhtautuminen lehtiin jos muut kuin muovimallijutut yksinkertaisesti jätettäisiin pois. Teoriani on, että muovimalliharrastajat kokisivat saavansa rahoilleen enemmän vastinetta vaikka lehden sisältöä vain supistettaisiin.
Yleislehden ongelma on se, että käsiteltäviä aihepiirejä on niin paljon: jokaiselle jotakin, mutta ei kenellekään tarpeeksi. Pienellä kielialueella yleislehti on ainoa tapa yrittää julkaista kaupallisesti toimivaa lehteä — levikkiä ei synny riittävästi yhteen aiheeseen keskittymällä. Toisaalta Suomi on markkinatalous, joten kenellä tahansa on mahdollisuus ryhtyä julkaisemaan mitä tahansa lehteä (on tullut itsekin kokeiltua suomalaisen pienoisrautatielehden julkaisemista). Parhaimmillaan lehtien välinen kilpailu nostaa laatua.

RC-juttujen mukanaolo yleislehdissä on helppo ymmärtää. Harrastekamoista raha liikkuu juuri RC-kaupassa ja lienee harrastusmääriltään sekä liikevaihdoltaan suurin teknisten harrastusten ryhmä Suomessa. Tullitilastot ovat ihan mielenkiintoisia :). RC-kamoja myyvän kauppiaan yksittäiset kauppasuoritteet ovat satasten luokkaa, jolloin RC-kauppias saa lehdestä ostamalleen ilmoitukselle helpommin katetta ja todennäkäisesti suoranaista vaikutusta myyntiin. Muovimallipuolella kauppasuoritteet on kymppejä ja katetuotto muutenkin heikko: saa myydä aika monta kympin Spitfirea ennen kuin lehdestä ostettu sivun ilmoistus on maksettu.

Jos tarkastellaan teknisten harrastusten liiketoiminnan arvoa ja toisaalta teknisten harrastusten pohjalta julkaistavia lehtiä, niin pienoisrautatieteollisuus on ylivoimaisesti suurin teollisuuden haara ns. kehittyneissä teollisuusmaissa. Sama pätee alan lehdistöön. Kalmbachin julkaisema Fine Scale Modeller yksinkertaisesti kalpenee saman kustantajan Model Railroaderin rinnalla (joka lienee levikiltään maailman suurin pienoismalleja käsittelevä harrastelehti).

Pienoisrautatiekamat ovat kaikilla osa-aloilla suhteellisen kalliita — olipa kyseessä junalelut tai tuhansia euroja maksavat superpienoismallit. Raha siis menee rahan luo: sellaisia lehtiä julkaistaan, joista alan teollisuus ostaa ilmoituksia ja joilla on tilaajia ja joiden tilaajat ostavat lehdessä ilmoittavien kauppiaiden kamoja.

Pienoisrautatielehdistön menestys sekä Euroopassa että USA:ssa johtuu myös toimituspolitiikasta ja lukijoiden tottumuksista (=laajakatseisuudesta). Jos vähän kärjistetään, niin valistuneille lukijoille ei ole olennaista se, sorvataanko lehtijutussa höyryveturin hiekkakupua, vaan olennaissinta on se, että sorvatataan pyörähdyskappaletta. Jos lehtijutun perusteella opit sorvaamaan hiekkakuvun, niin yhtä lailla osaat sen jälkeen sorvata panssarivaunun tykinpiipun. Juttu siis voidaan laatia hyötylähtöisesti — se onko kohde höyryveturin osa vai panssarivaunun osa on itse asiassa vain esimerkki sovelluskohteesta ja sinänsä toisarvoista.

On siis kohtuulllisen puritaanista (joskin inhimillistä) lähestyä pienoismallilehdistöä (tai pienoismallin käsitettä) muovimallipainotteisesti tai messinkipeltipainotteisesti. Tämä ei yksinkertaisesti toimi näin pienellä kielialueella — tai sen edellytyksenä olisi laajempi maksava harrastuspohja ja laajempi kaupallinen toiminta. Hyvin toimitettu suomenkielinen pienoismalliaiheinen juttu laaditaan pienoismallitekniikan lähtökohdista — esimerkiksi miten maalataan tai miten juotetaan. On toisarvoista maalata lentokonetta tai höyryveturia, kun 90 prosenttia itse maalausprosessista on aiheriippumatonta.

Seuraan aktiivisesti englantilaista, saksalaista ja amerikkalaista pienoisrautatielehdistöä — vaikka ne eivät julkaise mitään omasta harrastepiiristäni (=suomalaisista rautatiemalleista). Olennaista onkin juttujen soveltaminen omaan aihepiiriin. Sama pätee laajemmin koko pienoismallikenttään — tosin tämän edellytyksenä on se, että osaa ja haluaa katsoa myös sivuille.
Petri Sallinen kirjoitti:
Yleislehden ongelma on se, että käsiteltäviä aihepiirejä on niin paljon: jokaiselle jotakin, mutta ei kenellekään tarpeeksi.
Ja tuskin tämä ongelma korjaantuisi aihepiiriä rajaamalla vaikka se tilaajamäärien puolesta olisikin mahdollista. Olen kovasti siinä uskossa, että Suomessa julkaistaan suunnilleen kaikki muovimallijutut mitä on saatavilla. Vanhoina hyvinä aikoinahan Pienoismallissa oli lähes säännönmukaisesti kolme laajaa muovimallijuttua (leko, panssari ja auto) eikä juttujen väheneminen käsittääkseni ole kustantajan päätös vaan tarjontaa ei yksinkertaisesti ole. Tyhjästä on paha nyhjäistä.
Kalle Rantanen kirjoitti:
Ja tuskin tämä ongelma korjaantuisi aihepiiriä rajaamalla vaikka se tilaajamäärien puolesta olisikin mahdollista. Olen kovasti siinä uskossa, että Suomessa julkaistaan suunnilleen kaikki muovimallijutut mitä on saatavilla. Vanhoina hyvinä aikoinahan Pienoismallissa oli lähes säännönmukaisesti kolme laajaa muovimallijuttua (leko, panssari ja auto) eikä juttujen väheneminen käsittääkseni ole kustantajan päätös vaan tarjontaa ei yksinkertaisesti ole. Tyhjästä on paha nyhjäistä.
Näin se taitaa olla. Lehtien sisällöt muodostuvat sen mukaan, kuinka aktiivisesti harrastajat vapaa-aikanaan ehtivät ja haluavat kirjoittaa harrastuksestaan.
Petri Sallinen kirjoitti:
Näin se taitaa olla. Lehtien sisällöt muodostuvat sen mukaan, kuinka aktiivisesti harrastajat vapaa-aikanaan ehtivät ja haluavat kirjoittaa harrastuksestaan.
Näinhän se on. Vertailkaapa vaikka molempien lehtien kirjoitusta samasta aiheesta: 1/32 Special Hobbyn Brewster jonka kuvittelisin olevan melko tärkeä malli Suomalaisille mallareille.

Toisessa lehdessä asiaa käsiteltiin perusteellisesti useamman numeron verran ja yksityiskohtiin syventyen ja mielenkiintoisilla maalausohjeilla. Toisessa lehdessä sitten vaan paiskittiin Bruusteri nippuun ajanpuutteesta valittaen, yksityiskohdista juurikaan piittaamatta. Itselleni tuli siitä ainakin selvä kuva lehtien tasosta (muovimallien kannalta). Kumpaakan lehteä en kuitenkaan tilaa vaan irtonumeroina hankin kiinnostavat.
TR kirjoitti:
Toisessa lehdessä asiaa käsiteltiin perusteellisesti useamman numeron verran ja yksityiskohtiin syventyen ja mielenkiintoisilla maalausohjeilla. Toisessa lehdessä sitten vaan paiskittiin Bruusteri nippuun ajanpuutteesta valittaen, yksityiskohdista juurikaan piittaamatta. Itselleni tuli siitä ainakin selvä kuva lehtien tasosta (muovimallien kannalta). Kumpaakan lehteä en kuitenkaan tilaa vaan irtonumeroina hankin kiinnostavat.
Sanotko vielä saman tien kumpi on kumpi?
Mallix oli siis se huomattavasti parempi. Suoraan sanoen syletti kun Brewsteri-jutun takia ostin PM irtonumeron.
Tuokin lienee juttukohtaista. Niillä parilla numerolla mitä olen päässyt vertailemaan ei ollut mitään suurempaa eroa. Molempien suurin muovimallijuttu oli aika lailla samaa tasoa.
Ongelma lehtijutuissa taitaa olla se, että mitään varsinaisesti uutta mallinrakennusrintamalla ei kuukausittain tai edes vuosittain tule. Tämä sitten näkyy jutuissa sillälailla että toistoa tulee. Kyseinen asia on havaittavissa sellaisisissakin lehtijättiläisissä kuin Model railroader tai fine scale modeler.
Petriä komppaan siinä, että jos oikeasti haluaa oppia ja tutkia uusia asioita ja tekniikoita, niin kannattaa tutustua myös oman mallailugenrensä ulkopuolisiin juttuihin. Ei kannata jämähtää liian tiukasti yhteen asiaan vaan täytyy pitää silmät ja mieli avoimena. Tässä mielessä laaja-alainen teknisen harrasteen julkaisu puoltaa paikkansa, varsinkin niin pienessä maassa kuin suomi. Tuskin muu on edes kaupallisesti mahdollista.
Itse tilaan muutamaa ulkomaista lehteä. Pienoismallia olen lukenut ja lainannut kirjastosta. Joskus sitä tuli tilattuakin mutta yhdessä vaiheessa se meni niin RC-painotteiseksi, että lopetin tilauksen. Parasta antia siinä ovat olleet pienoisrautatieaiheiset jutut. Mallixia olen pari numeroa ostanut, mutta mitään varsinaisesti uutta sieltä ei niiden perusteella ole löytynyt. Ihan asialliselta lehdeltä muuten kyllä vaikutti.
Äänestystuloksia kun katselee, on Mallix tietty ainakin suositumpi. Itse tilaan Pienoismallilehteä kun ei oikein ole varaa molempiin. Irtonumeroiden osto merkitsisi minulla lähes sadan kilometrin ajelua, joten se ei oikein käy. Mallix on korkeatasoinen mallailulehti päätellen muutamista numeroista, joita olen lukenut. Syy Pienoismalli-lehden tilaamiseeni on lähinnä Jari B:n jutut, joskin toivoisin enempi yksityiskohtia eri työvaiheisiin. Ei siis näin: "Kuvasta ilmenee ohjaamon maalaus"!
Ekan Pienoismallin ostin jo 1980-luvun alussa ja silloin alkuvuosina lehdessä oli mielestäni aika paljonkin pienoismalliasiaa. Pikku hiljaa PM muuttui enemmän ja enemmän RC-painotteiseksi, joka toki asianharrastajille sallittakoon. Näin ollen muovimallarina saan Mallixista enemmän rahoilleni vastinetta. Ainakin tällä hetkellä. Muutenkin olen sitä mieltä, että varsin harvaa RC-mallia voi ollenkaan kutsua pienoismalliksi, sen sijaan useista muovimalleista voi käyttää tätä nimitystä. Asteikko tosin voi olla hyvinkin laaja.

Ainakin vanhemmat mallarit muistavat Pienoismallin artikkelit, joissa rakenneltiin hienoja, usein 1/48 mittakaavaisia, lekomalleja. Artikkelit olivat asiantuntevia kaikin puolin historiaosioineen jne., mutta toisaalta kun artikkeleissa sorvailtiin metallisia moottoreita ynnä muuta FIAT G50:een sun muihin vehkeisiin ja todettiin sarjan mukana tulevan mootorin olevan ns. pyllystä ( mitä se onkin ), niin oltiin jo sellaisissa sfääreissä, jotka olivat ja ovat edelleen itselleni tavoittamattomissa. Turhaa välineurheilua? Sen sijaan Mallixin artikkelit ovat jotenkin realistisempia, vaikka mallit niissä ovat huippuluokkaa myös.

Luin noita aikaisempia kommentteja, joissa kirjoitettiin juttujen "pinnallistumisesta". Ainahan on ollut niin ja tulee olemaankin, että eihän niitä kaikkia omia rakentelukikkoja haluta paljastaa. Onko ajatuksena pitää muiden harrastajien itseoivalluskykyä yllä vai onko kyseessä puhtaasti mustasukkaisesti pitää parempien mallien tekeminen omassa hanskassa, en tiedä. Itseänikin on aina hiukan huvittanut nuo hämärähköt, puolipaljastavat viittaukset joissakin mallinrakennusartikkeleissa. Eihän se hienoa olisikaan, jos kaikki osaisivat tehdä viikon mallin! Tälläkin sivustolla olisi joka viikko vaikkapa 10 viikon mallia. Älköön kukaan ottako tätä viimeistä kappaletta henkilökohtaisesti ollenkaan. Tuli vain vuosikymmenien varrelta mieleen tämmöinenkin.
Viimeksi muokattu 14.3.2010 15:47