Pienoismallit.net

Telojen maalauksesta

Jukka Purhonen kirjoitti:
Hee hee!

Onpas lähtenyt keskustelu oikein roimaan loikkaan! Taitaa olla niin, että tässä(kään) seikassa ei ole olemassa vain yhtä ja ainoaa oikeaksi perusteltavissa olevaa mielipidettä. Siitä voi taas vetää johtopäätöksen, että olette kaikki aivan oikeassa vai oliko se väärässä.

Mutta hauskaa luettavaa ollaan silti saatu aikaiseksi ;-)

Hyvää Joulua ja Mallirikasta Vuotta 2011!

t. Purtsi
Samaa mieltä. :)

-T
Jopas on edennyt keskustelu vauhdikkaasti, vaikka luulin kysyneeni hyvinkin yksinkertaista asiaa… Kiitos neuvoista joka tapauksessa, jos sitä koittaisi jollain harmaalla sävyllä sopivasti sohia ja sen jälkeen jollain muulla kikkailla.
Tuo elävöittäminen on itse asiassa kuvaava, monipuolinen ja nerokas luonnehdinta pintakäsittelyille. Pitää ruveta viljelemään sitä.
Elävöittäkäämme ankarasti ensi vuonna, niin saadaan aikaiseksi jäätäviä malleja. (Jos tällainen muoti-ilmaisu sallitaan)
Nyt laittamaan joulupossun suuhun omena. Ja kärsään herneet.
Pasi Kiiski kirjoitti:
Tuo elävöittäminen on itse asiassa kuvaava, monipuolinen ja nerokas luonnehdinta pintakäsittelyille. Pitää ruveta viljelemään sitä.
Elävöittäkäämme ankarasti ensi vuonna, niin saadaan aikaiseksi jäätäviä malleja. (Jos tällainen muoti-ilmaisu sallitaan)
Nyt laittamaan joulupossun suuhun omena. Ja kärsään herneet.
Herttinen! Se possu-ressuhan tukehtuu :( (:D)
Antti Järveläinen kirjoitti:
Harvalla käsityö-sivustolla haukutaan toisten villatöppöset tai pitsiliinat alimpaan helvettiin. Tai letkautellaan esim. Sairaseläkkeellä olosta ja mahdollisesta lääkkeiden vaikutuksesta lopputulokseen, kuten Teppo Toiviaisen F-5 Freedom Fighterin kohdalla. Tsiisös! :/
Valitettavan totta. Tuon ylläolevan saisi moni lukea ihan ajatuksella.
Ville Korhonen kirjoitti:
jos sitä koittaisi jollain harmaalla sävyllä sopivasti sohia ja sen jälkeen jollain muulla kikkailla.
Suosittelen maalaamaan telat ruskealla ja sitten kuivaharjaamaan eri vaaleanruskeilla sävyillä ja lopuksi teräksenvärillä kuivasivellä. Harmaat telat ei oikein ole luonnollisen näköiset.
Juha Koskinen kirjoitti:
En ole nyt käyttänyt hakua enkä googglettanut ihan reikä päässä kun tämä keskustelukin on rönsyillyt näin mukavasti niin ajattelin että aloituskysymyksen hengessä kysyisin tietääkö kukaan miten ps-vaunujen telat käsiteltiin tehtaalla, vaikka Saksassa tai N-liitossa, 2. Euroopanremontin aikaan?
Siis maalattiinko ne vai jätettiinkö metallipinnalle vai pantiinko pintaan jotain suojarasvaa tms?
Paljas teräs tai rautapinta ruostuu jo päivässä kevyesti ja käsitelty pitää pintansa pitempään. Tietysti varsinaisista telaketjuista mahdolliset maalit kuluvat pois saman tien mutta esim vaunun päälle asetettujen varatelojen suhteen juttu on toinen. Ja jos joku haluaa kuvata juuri liukuhihnalta rullaavaa vaunua niin sen telat olisivat vielä lähes kauttaaltaan maalissa tai muuten tuoreen näköiset? Tai jotain..
Paha sanoa ihan varmuudella. Epäilisin että jotain samantyyppistä käsittelyä kuin nykykalustossakin. Itse maalaisin tummanharmaaksi tai melkein mustaksi.
Tuota, en vieläkään ymmärrä sitä, miksi vallalla on trendi jossa mallin pitäisi esittää esikuvaansa sen elinkaaren rähjäisemmässä vaiheessa? Tosiaan kaikki lentokoneet, vaunut jne. ovat olleet ensiksi uusia, sen varmaan kaikki , koulutuksesta ja ammatista ja eläkkeestä riippumatta, ymmärtävät? Jos ne selviytyivät palveluksessa pidemmälle, tuli niihin enemmän ja vähemmän kulumia maalipintaan, vaunuihin ruostetta ja lommoja.

On aivan ok tehdä kovia kokeneesta vaunusta malli. Aivan yhtä ok on tehdä vaunusta siistimpi malli. Lentokoneista nyt puhumattakaan. Niin sanottu säistäminen ei kai kuitenkaan tarkoita sitä, että mallin pitää esittää romuläjää. Maltillisella säistämisellä saa malliin sitä eloa ja yksi hyvä keino on ottaa huomioon tuo paljon puhuttu maalisävyjen vaalentaminen mittakaavasta riippuen.

Minusta "hyvien" mallarien joukkoon pääsemisen ei pitäisi tarkoittaa sitä, että mallin pintaan vedetään koko repertuaari kaiken maailman säistämis- ym. temppuja. Hyvän mallin aikaansaamiseksi tarvitaan muutakin kuin mielikuvia: tiedon lisäksi vaikkapa ihan vaan perustekniikoita, niillä on ennenkin päässyt ja pääsee yhäti loistavaan lopputulokseen tänä nykyisenä välineurheilun aikakautena.

Kun itse olen nähnyt maakalustoa sota-alueella - ja kas, eipä ollutkaan huonokuntoista - niin sellaista ukkoa ei olekaan, joka tulee sanomaan miten tai millaiseksi joku malli tulisi tehdä, jotta se näyttäisi realistiselta.

Keskustelu jatkuu, mutta siitä huolimatta nyt ensiksi Hyvää Joulua kaikille ja ehkä on hyvä pitää muutama päivä huilia mallailusta ja vaikkapa leikkiä niilä uusilla lahjoilla (kalsareilla?).
Tero Lammimetsä kirjoitti:
Tomin maininta "laiskuudesta" herätti kyllä ajatuksia…
Laiskuudesta en ole kyllä maininnut mitään, enkä mihinkään sen tapaiseen viitannutkaan. Jos näin ymmärsit viestini, niin ymmärsit täysin väärin. Kirjoitin ihan tarkoituksellisesta valinnasta tehdä puhtaita malleja, ja laiskuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Teloissa olen itse todennut olevan oikeastaan vain kolme asiaa joita muokata/miettiä:

1. Kiiltävän metallin alueet, joka aktiivikäytössä on kosketuskohdiltaan suht kiiltävä (kumiosien hankauksesta esim). Maa-tela, pyörät-tela, ohjaushampaat-tela, ohjaushampaat-pyörät jne…maalattavaa pintaa riittää.

2. …muut telojen alueet jokseenkin maa-aineksen tai pölyn peitossa. Ruostetta laittaisin vain laitteisiin jotka ovat seisoneet usean päivän+ ajan. Telakengän väri joku tumma ruskeanharmaantumma+++, maun mukaan.

3. Teloihin tarttunut maa-aines. Tämä ei pysy kiinni hankautuvissa kohdissa. Monissa näkemissäni malleissa tätä ei ole otettu huomioon. Telojen sisäpuolella ei muutenkaa juuri pysy…telat tärisee ja paukkuu sen verran että sitkeäkin muta irtoaa pian hieman kovemmalla ajaessa. Telakenkien liitossaumoissa mömmö ei myöskään paljon viihdy, liike irrottaa sen aika hyvin.

Parin sävyn maalaus teloille ja kosketuskohtien maalaaminen tummalla metallilla usein riittää. Pigmentit ja litkut auttavat varjostuksessa yms. vaikutelman tehostamisessa. Kaiken ei tarvitse olla de facto realistista, kunhan vaikutelma toimii. Ei jaksa vetää hernettä nenään yleisten näkemysten vuoksi.