Pienoismallit.net

Hummelin punavalkoiset kepit

Tervehdys

Minulla on työn alla 2 rähinän aikainen Saksalainen Hummel ja siinä on takana 3 puna/valko keppiä. Ovatko nuo kepit jotain tykistön mittaustikkuja vai laitetaanko ne vaunun ympärille paineaalto vaara-alueeksi, vai mitä ne oikein on?
Kepit asetettiin perussuuntaan linjaan ja ajaja suuntasi vaunun noiden keppien avulla. Tykin sivusuuntaus tehtiin käsipyörän avulla ja se oli 15 astetta kumpaankin suuntaan. Tämä tarkempi suuntaus tehtiin sitten tulenjohtajan komentojen mukaan.
Joo suuntaukseenhan nuita kp seipäitä käytetään. Kranaatinheittimellä se seiväs laitetaan heittimestä perussuuntaan nähden. (sa-intissä helposti se perussuunta kääntyi itään)
Heti alkuun: en tunne saksalaisten käyttämää tykin suunnastus/suuntaustapaa.

Mutta tykistön perusopinnot käyneenä voin kertoa, että tämän tapaisia keppejä käytetään tykin sivusuunnan kiinnityspisteenä.

Tämä tarkoittaa seuraavanlaista menettelyä:
- tykki ajetaan asemaan karkeasti perussuuntaan
- patterin/jaoksen tuliasema-alueella olevalla suuntakehällä annetaan/välitetään tykille tarkka perussuunta. Tämä tarkoittaa, että tykki suunnataan siten, että käsketyn/lasketun suunnastusarvon ollessa kiertokaukoputkella se osoittaa em. suuntakehään .
- kun tykki on em. tavoin suunnattu, kierretään kiertokaukoputkelle käytetty kiinnityssuunta. Tällä sivuarvolla kiertokaukoputki osoittaa siis aina tykistä johonkin vakiosuuntaan ja suunta on kaikilla yksikön tykeillä sama.
- tykin putken osoittaessa perussuuntaan ja kiertokaukoputken osoittaessa kiinnityssuuntaan viedään sen näkösäteelle tykistä 25 m ja 50 m päähän kaksi suunnastustankoa.
- ampuma-arvot lasketaan tuliaseman ja maalin koordinaateista. Tykeille käskettävä sivusuunta lasketaan em. kiinnityssuunnan suhteen. Eli ammuttaessa tarkalleen yksikön perussuuntaan on arvo sama kuin käytetty kiinnityssuunta (esim. 04-00) ja ammuttaessa esim. perussuunnasta 130 piirua oikeaan on käskettävä sivusuunta 130 piirua suurempi kuin kiinnityssuunta (esim. 05-30).
- kun tykki on suunnattuna perussuunnasta poikkeavasti, muuttuu kiertokaukoputken paikka kierron mukana. Tämän paikan muutoksen aiheuttama virhe kompensoidaan suuntaamalla tykkiä siten, että kiertokaukoputken näkösäde osoittaa suunnastuskepeistä sivuun yhtä paljon kuin keppien keskenäinen ero on näkökentässä. Kiertokaukoputken pystyhiusviiva suunnataan osoittamaan vastakkaiselle puolelle kuin etummainen keppi on siirtynyt näkökentässä. Tykki osoittaa nyt käskettyyn suuntaan.

Tämä siis yksinkertaistettuna esityksenä sivusuunnan hallinnasta epäsuorassa ammunnassa. Ainakin suomalaisessa järjestelmässä tuohon taampaan suunnastuskeppiin kiinnitetään valkoinen leveä suorakaidelaatta, jossa on viisi mustaa pallokuviota, joiden avulla suunnastuskeppien etäisyys kiertokaukoputken hiusviivasta voidaan arvioida tarkkaan. Ainakin moderneissa järjestelmissä suunnastuskepit on korvattu optisilla kollimaattoreilla, joilla hoidetaan kiertokaukoputken paikanmuutoksen kompensaatio.

Jatkokeskustelua varten kysymyksiä:
- kuka aiemmin asiasta kuulematon pysyi ymmärsi?
- onko jollakulla tarkempaa tietoa saksalaisten käyttämästä menetelmästä?
- Asko: mihin tietoon esittämäsi menettely perustuu?
- onko tiedoss kuvia saksalaisasetelmasta sivusuunnan kiinnittämiseksi?

Artillerymen do it with a bigger bang!

Jukka
www.wwiivehicles.com/germany/self-propelled/hummel.asp

Oheisen linkin 2 kuvassa näyttäisi olevan vasemmassa reunassa tanko. Ehkäpä näissä moottoritykeissä niitä käytettiin lähinnä kuskin opastukseen jotta vaunu menee kerralla oikeaan ruutuun. Mutta jos jollakin sattuisi olemaan paremaa kuvaa/linkkiä niin olisin erittäin kiitollinen.

nimimerkillä dio kaipaa jonkinlaista esikuvaa.
Jukka Purhonen kirjoitti:
Mutta tykistön perusopinnot käyneenä voin kertoa, että tämän tapaisia keppejä käytetään tykin sivusuunnan kiinnityspisteenä.

Jatkokeskustelua varten kysymyksiä:
- kuka aiemmin asiasta kuulematon pysyi ymmärsi?

Jukka
Itseäni on pitkään ihan oikeasti kiinnostanut, miten tykit suunnataan maaliin, mutta en vielä kolmannellakaan lukemisella ymmärtänyt tuota selostusta.

- mikä on kiertokaukoputki? Osa tykkiä vai erillinen instrumentti?
- milllä suunnat määritetään? Kompassilla magneettisesti? kartalta kiintopisteillä? jotenkin muuten?
- mikä on "suuntakehä"?
- mitä nuo piirulukemat tarkoittavat?
- jne.jne.

Löytyykö sama selostus esim. netistä jostakin, kuvien kanssa ja yleiskielellä?

Älä ota tätä vi**uiluna. Yritit sentään selittää asiaa meille maallikoille. Kiitos.
Näitä intin juttuja, joille on joskus 100 vuotta sitten kehitetty ihan oma sanastonsa, ei ole helppo selittää. Tämäkin juttu varmaan vaatisi pienen kirjan verran selostusta.

Mikko,

joka sentään palveli intin viimeiset 6 kk rannikkotykistössä ja jopa kerran kuuli, kun talon takana ammuttiin tykillä!
Jukka

Samaa asiaa kysyttiin Missing Linksin forumilla aikoja sitten. Siellä annettiin vapaasti suomennettuna tuollainen vastaus.
Kirjassa German Artillery in WW 2 (Joachim Engelmann) on pari kuvaa Hummelista, jonka ajajan edessä on neliosainen metallikehikko. Janin linkittämän kuvasarjan viimeisessä mustavalkokuvassa näkyy samanlainen, tosin heikosti.
Samassa kirjassa on kuva, jossa tykistön kaveri pitää taulua maassa. Taulussa on kirjaimet A-L (huom. I puuttuu) ja kirjainten väli on jaettu viiteen yhtäsuureen osaan pystyviivoilla. Kuvatekstin mukaan johtaja auttaa tykin suuntauksen korjaamisessa.

Mutta sissi katoaa metsän kätköihin, kun tykistön ammattimiehet ovat asialla.

Jatkokysymys
Kuinka lähellä toisiaan Hummelit tai muut vastaavankokoiset kenttätykit voivat tulitoiminnan aikana olla sivuttaisuunnassa? Tarkoitan suupainetta, sen aiheuttamaa roskapilveä, putkiräjähdystä tai muuta vahingollista. Ilmeisesti putken tasa pitää kaikilla tykeillä olla likimain sama?
Mikko Pietilä kirjoitti:
Jukka Purhonen kirjoitti:
Mutta tykistön perusopinnot käyneenä voin kertoa, että tämän tapaisia keppejä käytetään tykin sivusuunnan kiinnityspisteenä.

Jatkokeskustelua varten kysymyksiä:
- kuka aiemmin asiasta kuulematon pysyi ymmärsi?

Jukka
Itseäni on pitkään ihan oikeasti kiinnostanut, miten tykit suunnataan maaliin, mutta en vielä kolmannellakaan lukemisella ymmärtänyt tuota selostusta.

- mikä on kiertokaukoputki? Osa tykkiä vai erillinen instrumentti?
- milllä suunnat määritetään? Kompassilla magneettisesti? kartalta kiintopisteillä? jotenkin muuten?
- mikä on "suuntakehä"?
- mitä nuo piirulukemat tarkoittavat?
- jne.jne.

Löytyykö sama selostus esim. netistä jostakin, kuvien kanssa ja yleiskielellä?

Älä ota tätä vi**uiluna. Yritit sentään selittää asiaa meille maallikoille. Kiitos.
Näitä intin juttuja, joille on joskus 100 vuotta sitten kehitetty ihan oma sanastonsa, ei ole helppo selittää. Tämäkin juttu varmaan vaatisi pienen kirjan verran selostusta.

Mikko,

joka sentään palveli intin viimeiset 6 kk rannikkotykistössä ja jopa kerran kuuli, kun talon takana ammuttiin tykillä!
Yritän kantaa korteni kekoon:

Suunnat määritellään ainakin Suomen armeijassa nykyään (tai siis aikoinaan, viimeksi kertasin vuonna 2002 ja silloin vielä ainakin) joko hyvin epätarkasti käsisuuntakehällä (kompassin oloinen kannettava laite) tai tarkasti mittausryhmän toimesta. Mittausryhmä tuo suunnan ja paikan (eli valmistavat ns. kiinnityspisteen jokaiseen tulijoukkueeseen/jaokseen). Kiinnityspisteessä on kyseisen kiinnityspisteen (kirjoitettu tussilla kiinnityspisteeseen) tarkat koordinaatit ja suunnat mittaryhmän valmistelemiin pilkkoihin, jotka näkyvät kiinnityspisteeltä. Tarkat suunnat mittaryhmä saa laskelmalla ne melko monimutkaisella kaavalla auringosta tai tähdistä ja mittamalla kyseisen toimenpiteen (siis suorittaa aurinko- tai tähtimittauksen) suuntäkehällä. Suuntakehä on optinen mittalaite.

Lisäksi tykäreillä on ilmeisesti myös hyrräsuuntakehät käytössään (vaunuissa?). Sen toiminnasta tms. en tiedä mitään.

Paikka määritellään taas jonkun varman kiintopisteen mukaan, mistä on helppo määrittää paikka sekä kartalta että maastossa. Sen koordinaatit viedään sitten kiinnityspisteelle oiken suunnan mukana vaijeria vetämällä ja suuntäkehällä mittamalla. Paskaa hommaa.

Tulijoukkue ei rauhan aikana saa ampua vasta kun on tarkat suunnat ja koordinaatit viety kiinityspisteelle, sodan aikana saa ampua ns. "epätarkoilla" (esim. käsisuuntakehän antamilla arvoilla, jotka usein oman kokemuksen mukaan heittivät 5-20 piirua tarkoista.)

Suomen luonnossa on myös valmiiksi mitattuja kiintopisteitä, miksihän niitä taas sanottiinkaan? Edit: ne oli pultteja. Yleensä sellaisia kiveen hakattuja metallitappeja. En tiedä millaisissa kartoissa ne näkyvät.

Piiru on ympyrän 6000:nnes osa.

Saattaa olla että ajat ovat muuttuneet, GPS:ää voidaan ehkä nykyään käyttää, en tiedä, mutta luultavasti vain rauhan aikana (koska halutessaan GPS-satelliitit saa näyttämään mitä vaan).
Viimeksi muokattu 1.7.2010 00:05
Asko Karjalainen kirjoitti:
Samaa asiaa kysyttiin Missing Linksin forumilla aikoja sitten. Siellä annettiin vapaasti suomennettuna tuollainen vastaus.

Kirjassa German Artillery in WW 2 (Joachim Engelmann) on pari kuvaa Hummelista, jonka ajajan edessä on neliosainen metallikehikko. Janin linkittämän kuvasarjan viimeisessä mustavalkokuvassa näkyy samanlainen, tosin heikosti.

Mielenkiintoista. Systeemi voi olla vaunun ajattamiseksi karkeasti perussuuntaan kuvaamallasi tavoin. Ajajan kehikon keskitapilla "tähdättäessä" on tykin suuntausalasta käytettävissä +/- 15 astetta. Voisi kuvitella, että kehikon avulla ajaja voi arvioida koko vaunulle tarvittavan käännön seuraavan 30 asteen suuntausalan käyttöönottamiseksi.

Periaatteessa samoja keppejä voi käyttää kuvaamallani tavoin kiertokaukoputken perussuunnan kiinnityskeppeinä. Tällöin ne on pitänyt asettaa tarkemmin paikoilleen edellisessä viestissäni kuvaamalla tavoin.


Samassa kirjassa on kuva, jossa tykistön kaveri pitää taulua maassa. Taulussa on kirjaimet A-L (huom. I puuttuu) ja kirjainten väli on jaettu viiteen yhtäsuureen osaan pystyviivoilla. Kuvatekstin mukaan johtaja auttaa tykin suuntauksen korjaamisessa.

Näkemättä voisi kuvitella joko tykin tähtäimien tarkistustauluksi (sellainenkin tarvitaan) tai edellisen viestini kiinnityspistelaatan korvaavaksi tuotteeksi.

Mutta sissi katoaa metsän kätköihin, kun tykistön ammattimiehet ovat asialla.

Se on sissille ihan hyvä paikka ;-)

Jatkokysymys
Kuinka lähellä toisiaan Hummelit tai muut vastaavankokoiset kenttätykit voivat tulitoiminnan aikana olla sivuttaisuunnassa? Tarkoitan suupainetta, sen aiheuttamaa roskapilveä, putkiräjähdystä tai muuta vahingollista. Ilmeisesti putken tasa pitää kaikilla tykeillä olla likimain sama?

Vaikka putkien tasa olisikin tykeillä sama ja kohtisuorassa perussuuntaan nähden, tilannehan muuttuu ammuttaessa enemmän sivuun perussuunnasta. Sivusuunnan muutos voi olla lähes kaikilla tykkimalleilla useita satoja piiruja. En muista varomääräysten arvoja, mutta yllättävän läheltä viereisen tykin sivuitse voi käytännössä ampua. Näin ainakin epäsuoralle ammunnalle tyypillisillä korotuskulmilla. Mutta asiaa kompensoi se, ettei tykkejä ryhmitetä aivan vieri viereen vaan jaoksen tykkien keskinäiset etäisyydet ovat muutaman kymmenen metriä ja jaoksien välillä satoja metrejä.

Tykin suupaine ei ole mikään miellyttävä ilmiö - sen voin sanoa
Mikko:

- mikä on kiertokaukoputki? Osa tykkiä vai erillinen instrumentti?

Optiikka, joka kiinnitetään tykin suuntaimeen. Kiertokaukoputken yläpää kääntyy täyden ympyrän. Siinä olevalle sivusuunta-asteikolle kierretään käytetty sivusuunta-arvo ja tällöin kaukoputken yläpää osoittaa haluttuun suuntaan tykin putken suhteen. Suuntaimella, joka on "kiinteä" osa tykkiä, hallitaan vastaavasti korotusarvon asettaminen, maalin ja tuliaseman välisen korkeuseron kompensoiva tasainarvo sekä tykin kallistunut asento tuliasemissa.

- milllä suunnat määritetään? Kompassilla magneettisesti? kartalta kiintopisteillä? jotenkin muuten?

Magneettisesti, kiintopisteillä, hyrräsuuntakehällä, taivaankappaleista mitaten tms. Menetelmiä on lukuisia.

- mikä on "suuntakehä"?

Optinen laite, jota useimmiten käytetään kolmijalan päällä. Sen optiikka on suunnattavissa 360 astetta ja myöskin korkeussuunnassa. Sillä mitataan suuntia ja niiden välisiä kulmia jne.

- mitä nuo piirulukemat tarkoittavat?

Suomessa tykistöllä täysi ympyä on 6000 piirua (laadun merkkinä yläindeksi v). Samalla kulmamitalla ilmoitetaan useimmin myös korotuskulma. Sivulukema kirjataan useimmiten muotoon 15-35, tuhannet ja sadannet piirut viivalla kymmenistä ja ykköspiiruista erotettuina. Korotukset kirjoitetaan tavallisena lukuna.

Homman sekoittamiseksi edelleen voi todeta, että saksalaiset käyttivät muistaakseni 6400 piirun täysympyrää…

Jukka