Pienoismallit.net

Roottorinlapojen taivutus käytännössä

Edelleen aiheesta sivussa,,mutta siirtäkää muualle jos..
Se lapojen kärjistään yhteenmeno on kyllä teoreettinen juttu,,mutta mikään ei sitä estä periaatteessa, jos vedetään noususauva ylös sopivalla kierrosluvulla.(alikierroksilla).
Koaksiaaliroottori on lähinnä velivenäläisen tekoja pääsääntöisesti,(kamov),ei ole saanut kannatusta juuri vaikeutensa ja huollettavuutensa johdosta,kaksi roottoria pyörimässä eri suuntiin ,ja molemmilla oma ohjausjärjestelmä,mahdollistaakseen suuntaohjauksen.
Ylemmän roottorin ohjaus pitää mennä alemman "läpi"ja,linkkua linkun perään,,no kyllä ne niillä paljon lentää..
Kallis on myös pyrstöroottori,,pitkä voimansiirtoakseli,,useita laakerointeja,,(meinaten värinöitä),yksi ,tai kaksi vaihteistoa,riippuen onko roottori puomissa ,vai ylhäällä sivuvakaajassa,ja myös ohjaus järjestelmä.
Mutta kun koneistä näkee,,kyllä se pyrstöroottori silti voiton on vienyt..
Roottoreissa on useita eri aikavalvottavia osia,valmistajan määrittämiä,joten vaikea sanoa yleistä vaihtojaksoa..
Palataan jos aiheesta riittää mielenkiintoa..
Kyllä ne isojen koneiden lavat roikkuu aikas tavalla,,eihän se muuten "Letkusiipi"olisikaan

Copter, Tapio..
Roottorinlapojen taipuminen maassa riippuu huomattavasti mallin esikuvasta. Uudempien koptereiden komposiittilavat taipuvat selvästi vähemmän kuin vanhemmat metallilavat. Katso valokuvista mallia ennen kuin rupeat taivuttelemaan. Ihan ensin voi koittaa taivuttaa lapaa ihan vain sormien välissä vähän kerrallaan ilman sen kummempaa lämmittämistä. Silläkin lailla voi saada aikaan ihan riittävän lopputuloksen.

Joka tapauksessa malli, jonka lavat roikkuvat liian vähän, näyttää todennäköisesti paremmalta kuin sellainen, jonka lapoja on taivutettu liikaa.

Jos suunnittelee tekevänsä mallia lentävästä kopterista, kannattaa käydä katsomassa
www.youtube.com/watch?v=Ug6W7_tafnc
ja miettiä sitten, kuinka älyttömältä näyttäisi malli, jonka lavat olisi taivuteltu vastaamaan lapojen elämistä lavan pyöriessä muuttuvien aerodynaamisten voimien mukaan. Malli voisi olla opettavainen, mutta palautetta saisi varmasti jokaiselta, jolle sen menisi näyttämään. (Huomaa, että kyseessä on nimenomaan eteenpäin lennossa oleva kone. Leijuvalla helikopterilla ei tällaista vastaavaa esiinny.)

Mikko
Copter kirjoitti:
mutta ei lapa kaarru ylöspäin
OK, kyseessä ehkä ammattilaisten ja meidän harrastelijoiden välillä usein tapahtuva käsitteiden hämärtyminen. Kaartumisella tarkoitin kuitenkin oheisen kuvan mukaista efektiä. Eli mielestäni lavat eivät ole esim. tuossa kuvassa samallalailla vaakasuorassa, kuten mallisarjan valmistaja paketissaan tarjoaa vaan ylöspäin.
Vastaavanlaisen efektin sisältäviä kuvia löytyy hyvin monessa lentäviä koptereita esittelevässä otoksessa.
^Samaa ilmiötä tarkoitin minäkin. Jos tuo kuvassa oleva hetki pysäytettäisiin ja siirrettäisiin vaikkapa 1:72 -skaalassa Model Expon pienoismallipöydälle, niin se olisi pojat rohkea veto..:-)
Pekka Muikku kirjoitti:
^Samaa ilmiötä tarkoitin minäkin. Jos tuo kuvassa oleva hetki pysäytettäisiin ja siirrettäisiin vaikkapa 1:72 -skaalassa Model Expon pienoismallipöydälle, niin se olisi pojat rohkea veto..:-)
Jos tuollainen "lavat pystyssä" oleva kopterimalli laitettaisiin pöydälle olisi vaikutelma lähinnä säikähtäneestä helikopterista - ei niinkään lentävästä.
Eikös lentokoneisiin ole saatavissa jonkinlainen muovikiekko, joka kuvaa pyörivää ropellia.Toimisikohan kopterissa toi efekti samalla tavalla?
Vaikka en minäkään ole tietoinen tuon lavoille tapahtuvan efektin teknisestä termistä, niin kyllä se mielestäni näyttää juurikin siltä, mitä Pekka aikaisemmin sanoi…

Toki meille varmasti on roottorin säätökulmat tuttuja, mutta erehdyttävästi kyllä tässäkin näyttää siltä kuin ne varsin paljolti ylöspäin taipuisivat… Vai johtuuko kenties siitä, että molemmat kopterit olisivat nousemassa?

www.youtube.com/watch?v=JVzjWmja0u4&NR=1

noin 22 sekunnin kohdalla alkaa tapahtua :)
Kun roottori pyörii ja nousuvipua aletaan nostaa, lapakulmat kasvavat ja lapojen tuottama nostovoima kasvaa. Tällöin lapa asettuu lepatusniveleen nähden lapaan kohdistuvan nostovoiman ja lavan keskipakovoiman (joista jälkimmäinen on paljon isompi) resultanttivektorin suuntaiseksi. Syntyvää kulmaa kutsutaan roottorin kartiokulmaksi.

Lapa siis ei juurikaan taivu, vaan kiertyy roottorin navassa olevan nivelen ympäri. Maassa sen sijaan lapa nimenomaan taipuu oman painonsa alla.

Mikko
Okei, eli käytimme vain alunperin väärää ilmaisua…
Mikko Pietilä kirjoitti:
Lapa siis ei juurikaan taivu, vaan kiertyy roottorin navassa olevan nivelen ympäri.
Onpa mielenkiintoista. Onko nivelessä noin yleensä paljonkin liikevaraa ylöspäin?