Tere
Miniart on julkaissut 1/35 mallin venäläisestä Soviet Raiway Wagon ”Teplushkasta".
Näin rautatiekalustoa kunnolla tuntematta, näyttää vaunu hyvin paljon samanlaiselta, mitä suomalaiset ovat käyttäneet sotilaskuljetuksiin.
Osaavatko alan gurut sanoa, kuinka suuri työ tuosta on tehdä suomalaisten käytössä ollutta vaunua, ja kuinka pitkälle aikajanalle tuollaisia vaunuja voi sijoittaa?
Itse matkustin härkävaunun kyydissä Rovajärveltä Niinisaloon joulukuussa 1988, mutta en muista vaunuista muuta, kuin että alalaveri oli pidempi kuin ylälaveri ja kamiina oli keskellä.
Samalta valmistajalta on normaali tavaravaunukin olemassa. Ilmeisesti sekään ei kaukana ole meillä käytössä olleista, ja raideleveyshän noissa molemmissa lienee oikea, kun ovat itänaapurin kalustoa.
Kotimainen härkävaunu
Alkuun Edelliset
Seuraavat Loppuun
Olisiko mahdollisesti osittain sotasaaliskalustoa ?
Ihan varmasti osittain, joten siinä mielessä suomalaistaminen olisi luultavasti helppoa. Pohdiskelin vain, että saattaisi olla myös aika lähellä valtion omaa kalustoa, koska molempien maiden rautatiekaluston juuret olivat tuohon aikaan samaa perua.
Lähinnä varmaan eroja yksityiskohdissa ja merkinnöissä.
Lähinnä varmaan eroja yksityiskohdissa ja merkinnöissä.
Molempien maiden rautatiekaluston juuret ovat tässä tapauksessa hyvinkin samaa perua: Miniartin vaunu on 1910-luvun venäläinen standardivaunu, joita Suomessakin rakennettiin vuodesta 1913 jonnekin 1920-luvun puolelle. Suomessa käytössä olleet tämäntyyppiset vaunut voinee jakaa neljään ryhmään:
1) VR:n sarja Gd. Rakennettu vuosina 1913-192x ja käytetty liikenteessä 1960-luvun loppupuolelle asti. Erona Miniartin vaunuun ovat ainakin korin pystytolpat, jotka Suomessa rakennetuissa vaunuissa olivat pääsääntöisesti U-palkkia eivätkä puuta. Lisäksi pyöränripustukset ovat ainakin jälkipolville säilyneissä vaunuissa täysin erilaiset, eivätkä puskimetkaan aivan samanlaisia liene. Suomalaisissa vaunuissa kamiinan savutorvi oli eri mallia kuin venäläisissä ja sijaitsi vaunun keskellä, venäläisessä muistaakseni hieman keskikohdasta jompaan kumpaan päätyyn. Katto oli Suomessa yleensä massattu, eikä venäläismallinen peltikatto.
2) Tarton rauhassa 1920 Suomeen jääneet sadat venäläiset vaunut, jotka siirtyivät VR:n omistukseen sarjoihin Gav (kantavuus 15 tonnia) ja Gd (kantavuus 16,5 tonnia). Alunperin ne lienevät olleet hyvin samanlaisia kuin Miniartin vaunu, mutta ainakin SA-kuvissa esiintyy vaunuja, joihin on vaihdettu suomalaiset laakeripesät, jotka eroavat ulkonäöltään selvästi Miniartin sarjan venäläisistä. Kattoa näkemistäni SA-kuvista ei kunnolla erota, mutta uusia peltikattoja niihin ei todennäköisesti ole tehty, vaan peltikaton vaatiessa uusintaa lienee siirrytty massakattoon. On tosin epäselvää, oliko vaunuissa edes Suomeen jäädessään peltikattoja.
3) Sotasaalisvaunut. Näistä ei ole nyt käsillä kirjoitettua tietoa tai kuviakaan, mutta niitä oli Suomessa satoja, ja joukossa oli varmasti myös yksityiskohdiltaan täysin Miniartin vaunua vastaavia yksilöitä. Käytännössä kaikki näistä palautettiin pian sodan jälkeen kotimaahansa, joten niiden käyttöikä VR:llä jäi vain muutamaan vuoteen.
4) Venäläisomistuksessa olleet vaunut, joilla on liikennöity Suomeen rauhan aikana. Sellaisen saanee suoraan laatikosta, tosin sarjan siirtokuvat eivät taida edustaa rauhan aikaa eivätkä Suomen lähialueiden rautateitä.
Miniartin sarjasta saa siis periaatteessa suoraan laatikosta aivan tarkan suomalaismallin, jos onnistuu löytämään joko Tarton rauhassa tai jatkosodan aikana VR:n käyttöön siirtyneen vaunuyksilön, joka yksityiskohdiltaan vastaa sarjaa. En ihmettelisi, jos hyvä valokuva sellaisesta olisi jossain olemassa, vaikken sellaista olekaan nähnyt. Mitä tyypillisemmän suomalaismallin haluaa, sitä enemmän sarjan osia joutuu kuitenkin korvaamaan uusilla. Suomessa rakennettua Gd-vaunua voi tarkastella Rautatiemuseossa Hyvinkäällä.
Edellä esitettyä tietoa saa mieluusti tarkentaa, jos löytää parempaa lähdeaineistoa. Jos itse lähtisin tekemään Miniartista suomalaisvaunua, valitsisin esikuvaksi todennäköisesti jonkin 2)-ryhmään kuuluvan vaunun, joista olen nähnyt muutaman kuvankin. Suurimmat muutokset koskisivat tällöin laakeripesien vaihtoa aivan erinäköisiin, ja luultavasti kattopinnoitteen vaihtoa.
1) VR:n sarja Gd. Rakennettu vuosina 1913-192x ja käytetty liikenteessä 1960-luvun loppupuolelle asti. Erona Miniartin vaunuun ovat ainakin korin pystytolpat, jotka Suomessa rakennetuissa vaunuissa olivat pääsääntöisesti U-palkkia eivätkä puuta. Lisäksi pyöränripustukset ovat ainakin jälkipolville säilyneissä vaunuissa täysin erilaiset, eivätkä puskimetkaan aivan samanlaisia liene. Suomalaisissa vaunuissa kamiinan savutorvi oli eri mallia kuin venäläisissä ja sijaitsi vaunun keskellä, venäläisessä muistaakseni hieman keskikohdasta jompaan kumpaan päätyyn. Katto oli Suomessa yleensä massattu, eikä venäläismallinen peltikatto.
2) Tarton rauhassa 1920 Suomeen jääneet sadat venäläiset vaunut, jotka siirtyivät VR:n omistukseen sarjoihin Gav (kantavuus 15 tonnia) ja Gd (kantavuus 16,5 tonnia). Alunperin ne lienevät olleet hyvin samanlaisia kuin Miniartin vaunu, mutta ainakin SA-kuvissa esiintyy vaunuja, joihin on vaihdettu suomalaiset laakeripesät, jotka eroavat ulkonäöltään selvästi Miniartin sarjan venäläisistä. Kattoa näkemistäni SA-kuvista ei kunnolla erota, mutta uusia peltikattoja niihin ei todennäköisesti ole tehty, vaan peltikaton vaatiessa uusintaa lienee siirrytty massakattoon. On tosin epäselvää, oliko vaunuissa edes Suomeen jäädessään peltikattoja.
3) Sotasaalisvaunut. Näistä ei ole nyt käsillä kirjoitettua tietoa tai kuviakaan, mutta niitä oli Suomessa satoja, ja joukossa oli varmasti myös yksityiskohdiltaan täysin Miniartin vaunua vastaavia yksilöitä. Käytännössä kaikki näistä palautettiin pian sodan jälkeen kotimaahansa, joten niiden käyttöikä VR:llä jäi vain muutamaan vuoteen.
4) Venäläisomistuksessa olleet vaunut, joilla on liikennöity Suomeen rauhan aikana. Sellaisen saanee suoraan laatikosta, tosin sarjan siirtokuvat eivät taida edustaa rauhan aikaa eivätkä Suomen lähialueiden rautateitä.
Miniartin sarjasta saa siis periaatteessa suoraan laatikosta aivan tarkan suomalaismallin, jos onnistuu löytämään joko Tarton rauhassa tai jatkosodan aikana VR:n käyttöön siirtyneen vaunuyksilön, joka yksityiskohdiltaan vastaa sarjaa. En ihmettelisi, jos hyvä valokuva sellaisesta olisi jossain olemassa, vaikken sellaista olekaan nähnyt. Mitä tyypillisemmän suomalaismallin haluaa, sitä enemmän sarjan osia joutuu kuitenkin korvaamaan uusilla. Suomessa rakennettua Gd-vaunua voi tarkastella Rautatiemuseossa Hyvinkäällä.
Edellä esitettyä tietoa saa mieluusti tarkentaa, jos löytää parempaa lähdeaineistoa. Jos itse lähtisin tekemään Miniartista suomalaisvaunua, valitsisin esikuvaksi todennäköisesti jonkin 2)-ryhmään kuuluvan vaunun, joista olen nähnyt muutaman kuvankin. Suurimmat muutokset koskisivat tällöin laakeripesien vaihtoa aivan erinäköisiin, ja luultavasti kattopinnoitteen vaihtoa.
Kiitoksia…
Juuri tuonkaltaista tietoa toivoin. SA-kuvat, vaikka muista syistä olen niitä viime viikkoina penkonut, eivät tulleet edes mieleen.
Pitänee käydä rautatiemuseolla katsomassa ja kuvaamassa tuota vaunua. Matkaa kuitenkin vain kolmisen kilometriä.
Kovasti nimittäin houkuttaisi tuollainen vaunu tehdä, vaikka se onkin loikka kokonaan uudelle mallailupuolelle.
Juuri tuonkaltaista tietoa toivoin. SA-kuvat, vaikka muista syistä olen niitä viime viikkoina penkonut, eivät tulleet edes mieleen.
Pitänee käydä rautatiemuseolla katsomassa ja kuvaamassa tuota vaunua. Matkaa kuitenkin vain kolmisen kilometriä.
Kovasti nimittäin houkuttaisi tuollainen vaunu tehdä, vaikka se onkin loikka kokonaan uudelle mallailupuolelle.
Tavaravaunu hakusanalla sa-kuvista.
SA-kuva 50749
”Meikäläisiä tavaravaunuja Syvärin aseman ratapihalla kytkettyinä yhteen ryssien tavaravaunujen kanssa. Täten saatu siis ””lainatavara”” jälleen takaisin.”
sa-kuva.fi…p;lang=FIN&doc_id=7aa7d5256722456443712987f41f5204&archive=&zoom=YES
SA-kuva 50749
”Meikäläisiä tavaravaunuja Syvärin aseman ratapihalla kytkettyinä yhteen ryssien tavaravaunujen kanssa. Täten saatu siis ””lainatavara”” jälleen takaisin.”
sa-kuva.fi…p;lang=FIN&doc_id=7aa7d5256722456443712987f41f5204&archive=&zoom=YES
Alkuun Edelliset
Seuraavat Loppuun
Kirjaudu sisään osallistuaksesi keskusteluun
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.