Pienoismallit.net

Uusi sakupanssarimuistelma tulossa suomeksi!

Moi,
ja kiitos vinkeistä sekä viesteistä. Alla muutama kommentti niihin:

- AJ:n listalta monet löytyvät omasta hyllystänikin. Kaikki Mombeekin yksikköhistoriat (JG 2, 4, 5) ovat mielestäni erittäin hyviä, ja juuri sellaisia kuin hyvän historiikin pitääkin. Tarpeeksi, mutta ei puuduttavan paljon detaljeja. Kaupallinen potentiaali suomeksi on kuitenkin arvoitus. Esim. JG 2 -sarjastakaan ei ole käännetty edes englanniksi kuin 1. osa, muistaakseni Mombeek kommentoi joskus jollain sivustolla, että kysyntää ei kerta kaikkiaan ole tarpeeksi.

- Caldwellin kirjat ovat myös hyviä, samoin Reschke. Dahlista olen Jukan kanssa samaa mieltä

- Suosin alkukielenä saksaa kahdesta eri syystä. Ensinnäkin tuosta Jukan mainitsemasta syystä, eli että englantia osataan huomattavasti laajemmin ja moni pystyy niitä lukemaan alkukielellä. Lisäksi ihan itsekkäistä syistä, eli saksan taidon ylläpitämiseksi. Kääntäminen on minulle harrastus (tavoitetahtina 1 kirja vuodessa), ja taidot ruostuvat, jollei niitä käytä. Englanti pysyy kyllä muistissa, koska se on töissä konsernikieli ja myös leffojen, tv:n, lehtien jne. avulla. Tähänastinen saldo on 8:1, ainoa englanninkielinen oli Ässäpari, ja sekin lähinnä sen takia, että Christer Bergström sattuu olemaan vanha tuttu.

- Rendulic ja Schreiber voisivat olla mielenkiintoisia, Suomi-kytky on ainakin itselleni aina plussaa

- Kurowskin Kurt Knispeliä on myös ehdotettu. Hyvä ehdotus, mutta pitäisi saada kirja käsiin tarkempaa tutkiskelua varten. Lukuisia kirjoja tehneen Kurowskin tuotannon sisäinen laatuvaihtelu on poikkeuksellisen suurta, ja pitäisi nähdä kumpaan laitaan Knispel osuu.

Mutta, suuri kiitos vinkeistä, jatkan haarukointia Koalan Lassin kanssa.

Palaute Panssariässästä on enemmän kuin tervetullutta, jahka se ensin saadaan painosta.

terv Raimo
Moi Jukka, En tietenkään pahastu; listasin lähinnä jotain tavaamiani mielenkiintoisia ilmasotakirjoja (sekä englanniksi, että saksaksi kirjoitettuja), joita en tiennyt käännetyn suomeksi.

Kiitos infosta, että Norbert Hanning:n käännetty suomeksi Hannu Valtosen toimesta, en tiennyt tätä.

En listannut mitään maa- tai merisodankäyntiin liittyviä kirjoja, koska Raimo nimenomaan etusijaisesti toivoi ilmasotakirjoja. En myöskään rajannut kirjojen kieltä vain saksaksi, koska Raimo ei maininnut sellaisesta rajauksesta. Toki saksankielisiä mielenkiintoisia maa- tai merisodankäyntiin liittyviä kirjoja, joita ei ole käännetty suomeksi löytyy melkoinen läjä ja niiden listaus olisi jo itsessään melkoinen työ.

En myöskään listannut puhtaita konetyyppihistorioita, sillä ne lienevät liian teknisiä opuksia siihen mitä Raimo tarkoitti. Voin toki olla väärässäkin. Ns. puhtaista konetyyppihistorioista kiinnostavimmat mielestäni ovat esim.:

Francis H. Dean: America's Hundred Thousand: U.S. Production Fighters of World War II
Malcolm Lowe: North American P-51 Mustang
Jerry Crandall: The Focke-Wulf Fw 190 Dora Vol.1 & Vol.2
Thomas Hitchcock: The Focke-Wulf Ta 152
Heinz Mankau & Peter Petrick: Messerschmitt Bf 110/Me 210/Me 410: An Illustrated History
Eric Morgan & Edward Shacklady: Spitfire: The History
Richard Smith & Eddie Creek: Dornier Do 335: Pfeil/Arrow
Roland Remp: Heinkel He 219 an Illustrated History of Germanys Premier Nightfighter teos yhdistettynä Richard Franks: The Heinkel He 219 "Uhu" opukseen
Jon Lake & David Donald: McDonnell F-4 Phantom: Spirit in the Skies
Richard Graham: The Complete Book of the SR-71 Blackbird

Walther Dahl:n opus on tavallaan korkealentoinen, mm. koska hän keksi termin Rammjäger, jota ei oikeasti käytetty Sturmjäger:stä ja koska hän nappasi tiettyjen Sturmjäger-hyökkäysten johdon ja menestyksen itselleen, vaikka hän ei ollut paikan päällä eli fiktiivistä höpinää. Toisaalta Dahl oli myös oikeasti erittäin menestynyt hävittäjä-ässä ja siten hänen muistelmillaan on myös paikkansa ilmasotahistoriassa; kun vain poissulkee hänen narsistisen tavan kertoa asioita.

Warpath Across the Pacific on kyllä upea kirja, mutta yllä olevassa listassa on jopa "upeampiakin" teoksia, kuten esim. Possum, Glover & Hades, They Gave Me a Seafire ja Battle Over The Reich, Volume 1 & 2.

En tiedä Koalan resursseja, enkä edes sitä, että kääntääkö Raimo yleensä englanninkielisiä teoksia (poislukien tietysti Ässäpari). En myöskään tunne Lauri Mäkelän käännöksiä. Joka tapauksessa Raimon käännökset tähän asti ovat olleet huipputasoa.

Kirjoittamani lista oli lähinnä ehdoituksia käännettäväksi, kun niitä pyydettiin ja kuten edellä jo sanoin lähinnä jotain tavaamiani mielenkiintoisia ilmasotakirjoja, joita en tiennyt käännetyn suomeksi.

Parhain terveisin, AJ
Viimeksi muokattu 15.8.2018 22:04 +
Moi Raimo, Ehditkin jo vastata, kun kirjoittelin ja samalla touhusin muutakin. Ymmärrän täysin pointtisi.

Kurowskin Kurt Knispel-kirja on ok, mutta hyvin "ohut" tiedoiltaan. Ei välttämättä kääntämisen arvoinen…
Parempia panssarikirjoja kääntää suoraan saksasta olisivat nämä:

Patrick Agte: Michael Wittmann und die TIGER der Leibstandarte SS Adolf Hitler, Deutsche Verlagsgesellschaft, Rosenheim; 1. Auflage 1994
Will Fey: Panzerkampf im Bild, Panzerkommandaten berichten, VGB-Verlagsgesellschaft, Berg mbH; Edition Vowinckel - 1. Auflage 1996
Waldemar Trojca & Gregor Trojca: Tiger Ausf. B Königstiger, Model Hobby, 2014

Toivottavasti tämä auttoi edes vähän. Parhain terveisin, AJ
Muutamia huomioita.

1. Malcolm Lowen Mustang-kirja ei tietääkseni ole paras. Edelleen paras yksittäinen Mustang-kirja on monen mielestä Robert Gruenhagenin kynästä. Itse pidän myös Ethellin Mustang - A Documentary Historystä.

2. Deanin AHT on hyvä, mutta en listaisi käännettäväksi.

3. Patrick Agten Wittmann ja Will Feyn kirja löytyvät jo englanniksi.

4. Aiemmin mainitsin Bogdan Musialin pari kirjaa. Syitä, miksi juuri Musialin kirjoja kannattaisi suomentaa on se, että niitä ei ole englanniksi ja ne edustavat uutta ja kriittistä tutkimuslinjaa hyvin vahvaan arkistoainekseen pohjautuen. Meillähän suomeksi saatavilla olevat ei-Suomea-käsittelevät 2. ms:n kirjat voidaan luokitella kahteen luokkaan: tutkimuksellisesti täysin vanhentuneeseen lähdepohjaan perustuvat kirjat kuten vaikkapa Eddy Bauerin ja Paul Carellin teokset. Toisessa ryhmässä ovat sitten äärikorrektia edustavat propagandistiset tekeleet kuten Timothy Snyderin tekeleet, Michael Burleighin Kommas valtakunta tai Ian Kershawin Hitler ja Guido Knoppin roska.

Esimerkiksi viroksi on julkaistu Mark Soloninin avainteoksia. Mutta ei suomeksi. Ts. suomen- tai englanninkielisen kirjallisuuden varassa oleva lukija on täysin pimennossa mm. uusimmasta Neuvostoliiton aikeita käsittelevästä tutkimuksesta.

5. Trojcan kirjoja ei kannata kääntää.

6. Mombeeckin kirjojen englanninnosten menekkiongelmasta Mombeeck saa syyttää surkeaa markkinointia eli itseään. Äijältä kestää esimerkiksi sähköposteihin vastaaminen päivätolkulla. Ei tänä päivänä kauppaa tehdä niin.
Moi Jukka, En listannut konetyyppihistorioita sen takia, että ehdottaisin niitä käännettäväksi, lähinnä listasin vain mielestäni kiinnostavimmat konetyyppihistoriat. Hyvin teknisten kirjojen kääntäminen vaati pääsääntöisesti teknisen koulutuksen tai hyvin vahvan teknisen tietämyksen asian tiimoilta pelkästään jo terminologian takia; tämä tekee kaikista teknistä opuksista vaikeasti käännettäviä. Useasti käännetyt tekniset teokset, kuten konetyyppihistoriat, ovat melkoista puuroa ja velliä, kun kääntäjällä ei ole tarvittavaa teknistä osaamista/tietämystä. Esim. Francis Dean: America's Hundred Thousand: U.S. Production Fighters of World War II opus olisi erittäin vaativa teos käännettäväksi, joskin mielenkiintoinen sellainen. Parhain terveisin, AJ
Aiheeseen liittymätöntä. Klikkaa tästä nähdäksesi tekstin.
Huom! Pysythän aiheessa etkä ota tätä käyttäjän offtopiciksi merkitsemää sisältöä mukaan keskusteluun.
Näkemyksiä ja mielipiteitä saa ja voi olla mitä tahansa, mutta Malcolm Lowe: North American P-51 Mustang teos pesee mennen tullen 1980-luvun alun Robert Gruenhagen: Mustang: The Story of the P-51 Fighter ja Jeffrey Ethell: Mustang: A documentary history of the P-51 teokset. Sinänsä molemmat sekä Gruenhagen:n että Ethell:n opukset ovat ihan hyviä, aikanaan jopa parhaita, mutta aika on ajanut niistä ohi. Lowe:n teos oikaisee niitä virheellisiä myyttejä P-51:stä, joita juuri mm. Gruenhagen:n ja Ethell:n opukset toivat aikoinaan esille. SAM Publications valitsi tietoisesti juuri Lowe:n P-51 teoksen pohjaksi Modellers Datafile North American Aviation P-51 Mustang Part 1 & 2 teoksiin, koska tällä hetkellä Malcolm Lowe: North American P-51 Mustang kirja on tiettävästi paras yksittäinen P-51 teos. Mikäli taas haluaa P-51 Mustang teoksen, jossa väri- ja mv-valokuvat ovat huippuluokkaa, niin Cory Graff: P-51 Mustang kirja on juuri sellainen; kertakaikkiaan upeita valokuvia P-51 Mustang:sta.

Molemmat edellä mainitut Patrick Agten ja Will Feyn kirjat löytyvät kyllä jo englanniksi käännettyinä, mutta molempien kirjojen englanninkieliset käännökset ovat surkeita, kun niitä vertaa alkuperäisiin saksalaisiin teoksiin. Agten saksakielisellä ja englanninkielisellä teoksilla on eroa kuin päivällä ja yöllä; hyvä, että edes tunnistaa samaksi opukseksi. Fey:n kirjan englanninkielinen käännös on hieman parempi, mutta sekin edustaa erittäin surkeaa tasoa. Käytännössä on aivan turhaa hankkia kumpaakaan teosta englanninkielisenä versiona, koska silloin jää paljosta vaille. Suosittelen ehdottomasti ko. opuksista alkuperäisiä saksankielisiä versioita; tällöin niistä saa irti paljon enemmän.

Waldemar Trojca:lla on sekä hyviä, että huonoja kirjoja, kuten pääsääntöisesti kaikilla kirjailijoilla; toki poikkeukset vahvistavat säännön. Siinä missä muidenkin kirjalijoiden, myös tiettyjä Trojca:n kirjoja kyllä kannattaisi kääntää, sillä ne ovat menestyneet kansainvälisesti ja kaupallisesti erittäin hyvin. Trojca:n kirja, johon viittasin on yksi niistä Trojca:n kaupallisista kansainvälisistä menestyskirjoista. Kyseessä siis on tämä opus: Waldemar Trojca & Gregor Trojca:
Tiger Ausf. B Königstiger Technik und Einsatzgeschichte tai englanniksi Tiger Ausf. B Königstiger, Technical and Operational History sillä teos on kaksikielinen, saksa/englanti
www.amazon.de/K%C3%B6nigstiger-Technik-Einsatzgeschichte-Waldemar-Gregor/dp/3866190468
www.amazon.com…e=UTF8&qid=1534398453&sr=1-23&refinements=p_27%3AWaldemar+Trojca
Tosin Trojca:t, sekä Waldemar, että Gregor puhuvat ja kirjoittavat saksaa virheettömästi, mutta englanninkieli on hieman töksähtävää. Tästä syystä em. opus on kaksikielisyydestä huolimatta periaatteessa mukavampi lukea saksaksi.

Bogdan Musial ei ole itse luonut mitään uutta ja kriittistä tutkimuslinjaa hyvin vahvaan arkistoainekseen pohjautuen. Pääsääntöisesti kaikki historoitsijat ovat pyrkineen kulloinkin parhaaseen "uuteen ja kriittiseen" tutkimukseen pohjautuen kulloinkin saatavilla olevaan parhaaseen arkistoainekseen. Toki Bogdan Musial voi edustaa uutta ja kriittistä tutkimuslinjaa pohjautuen vahvaan arkistoainekseen, muttei hän ole mikään poikkeus nykyhistoroitsijoiden joukossa, koska ainakin pääsääntöisesti kaikki toimivat samoin.

En usko, että Bogdan Musial:n teoksia kannattaisi kääntää, koska sinänsä ne eivät oikeasti tuo esille mitään uutta mullistavaa tietoa/asiaa ja ne keskittyvät hyvin kapeille segmenteille (rajattu lukijakunta), eivätkä ole olleet kansainvälisesti kaupallisesti menestyneitä, eikä niitä juuri edellä mainituista syistä ole käännetty edes englanniksi.

Mark Solonin:n kirjoissa on sama ongelma kuin Bogdan Musial:n teoksissa. Sinänsä ne eivät oikeasti tuo esille mitään uutta mullistavaa tietoa/asiaa, eivätkä ole olleet kansainvälisesti kaupallisesti menestyneitä (poislukien Venäjä), eikä niitä juuri edellä mainituista syistä ole käännetty edes englanniksi, huolimatta siitä, että ainakin osa niistä on käännetty saksaksi, puolaksi, tsekiksi, eestiksi, latviaksi ja romaniaksi.

Molempien, Bogdan Musial:n ja Mark Solonin:n, kirjojen isoin ongelma lienee hyvin rajattu lukijakunta, joka on oikeasti kiinnostunut teosten sisällöstä. Täten niiden kaupallinen menestys jäänee loppupelissä hyvin vaatimattomaksi. Vertauksena esim. Waldemar Trojca:n teokset myyvät hyvin, oli ne sitten itsessään Trojca:n tuotannosta hyviä tai huonoja; ja hyvät myyvät sitten todella erinomaisesti.

Ilmasotakirjojen osalta uusi ja kriittinen tutkimuslinja pohjautuen vahvaan arkistoainekseen ja operaatiotutkimukseen luotiin vuonna 1973, kun Dr. Alfred Price julkaisi ensimmäisen versionsa Battle Over The Reich kirjasta. Price:n kirja mullisti tuolloin ilmasotahistoriankirjojen tavan lähestyä asiaa ja edusti nimenomaan uutta ja kriittistä tutkimuslinjaa hyvin vahvaan arkistoainekseen ja operaatiotutkimukseen pohjautuen.

Puolestaan maasodankäynnin osalta vastaava tutkimuslähestymistapa; vahva arkistoaines ja operaatiotutkimus; luotiin 1990-luvulla, kun The Dupuy Institute aloitti yhteistyön USA:n asevoimien kanssa www.dupuyinstitute.org ja entisen Neuvostoliiton arkistot avautuivat. Yhteistyö poiki useita kirjoja mm. Trevor Dupuy: Hitler's Last Gamble: The Battle of the Bulge, December 1944-January 1945 ja tätä uutta tutkimuslähestymistapaa on sittemmin hyödynnetty usean eri kirjailijan toimesta mm. esim. David Glantz, Jonathan House, Steven Newton, Niklas Zettering, Anders Frankson, Grigoriy Krivosheev, George Nipe Jr., Steven Zaloga, Michael Reynolds, Christer Bergström, Antony Beevor, Rolf Michaelis, Christopher Lawrence, etc… Nykyisin on enemmänkin sääntö kuin poikkeus käyttää ja hyödyntää vahvaa arkistoainesta ja operaatiotutkimusta yhdessä; joten siinä ei itsessään ole enää mitään uutta ja ihmeellistä.

Paul Carellin teokset ovat enemmän fiktiota kuin faktaa ja siten aikansa eläneitä, ellei niitä halua tavata nostagisista syistä. Puolestaan Eddy Bauer ei muistaakseni itse kirjoittanut juuri mitään, hän lähinnä kokosi ja toimitti Toinen Maailmansota ensyklopedia-kirjasarjan joskus 1960-luvun puolivälissä, joka sittemmin käännettiin suomeksi noin 1970-luvun puolivälissä. Sinänsä "Eddy Bauer:n" Toinen Maailmansota ensyklopedia-kirjasarja lienee yhä kuitenkin hyvä kokonaisuus, huolimatta aikakautensa lähteiden virheistä.

Ääri-ideologiaa edustavat kirjat ja kirjoittajat on syytä aina jättää omaan arvoonsa ja olla välittämästä niistä.

Eric Mombeek on erittäin lahjakas ja tuottelias kirjailija, joka on tehnyt käytännössä kaiken itse kirjojensa eteen. Mombeek ei varmaankaan ole markkinoinnin ihmelapsi, mutta mitkään markkinointitoimenpiteet eivät edistä kysyntää, jos sitä vain ei ole.

No joo, tulihan taas turhan pitkä jorina…
Jukka Juutinen kirjoitti:
Toisessa ryhmässä ovat sitten äärikorrektia edustavat propagandistiset tekeleet kuten Timothy Snyderin tekeleet, Michael Burleighin Kommas valtakunta tai Ian Kershawin Hitler ja Guido Knoppin roska.
Nyt kyllä jäi vähän kiinnostamaan. Mikä olisi suositus muusta kuin äärikorrektia edustavasta propagandistisesta tekeleestä toista maailmansotaa käsitteleväksi kirjaksi? Englanniksi tai ruotsiksi, jos suomeksi ei sellaisia ole. Saksa ja Venäjä ei riittävän hyvin suju.

Mikko
Mikko, valitettavasti sellaista ei ole. Tai ainakaan ei ole silmiini sattunut. Tosin hyvin positiivisen kuvan olen saanut Gerd Shultze-Rhonhoffin kirjasta War with Many Fathers. Samoin kannattaa lukea Patrick Buchananin Hitler, Churchill and the Unnecessary War. Mutta ihan ensimmäiseksi suosittelen lainaamaan kirjastosta Valittujen Palijen kolmiosaisen sarjan Maailma palaa. Sitten luet kirjasta vain ne suomenkieliseen laitokseen tehdyt välikatsaukset, jotka on kirjoittanut Sampo Ahto. Muutenhan sarjassa on mm. William Shirerin sekundajuttuja. Niin, nuo Sampo Ahdon kirjoittamat sotaa taustoittavat välitekstit ovat mielestäni parasta, mitä suomeksi löytyy yhdessä yhtenäisessä esityksessä. Ahto kirjoittaa niin kuin historiaa pitäisi kirjoittaa, eli ilman tunnepitoista kauhistelua ja tuomioistuinmentaliteettia. Esimerkiksi em. Snyder ja Burleigh eivät siihen kykene. Ja todennäköisesti juuri siksi Snyderiä kehutaan kilvan suomalaisarvosteluissa (koska nykypolven koulutetut historioitsijat Suomessa ovat järkiään vasemmistolaisia, esimerkiksi Oula Silvennoinen, Sari Näre, Jenni Kirves ja Jussi Jalonen (Jalonen on nimellisesti jäsenkirjakepulainen, mutta käytännössä menisi helposti läpi Vasemmistoliiton riveissä)). Ainoa poikkeus on muuan Jussi Niinistö. Silvennoisellehan myönnettiin yli 400 000 € apuraha "Suomen ja holokaustin yhteyden" tutkimiseen.vkenen keittoa syöt, sen lauluja laulat.

Sitten hyvää tekstiä löytyy Mikko Uolan kirjasta Eritahtiset aseveljet.
Ennen kuin asiasta harhaudutaan sen enempää, niin tässä kohtaa haluaisin muistuttaa, että politiikka ei kuulu tälle sivustolle ja siihen laskettaneen myös keskustelu henkilöiden poliittisista suuntauksista sekä sodan historian "oikeasta" tulkinnasta. Älkää siis viekö keskustelua sen enempää siihen suuntaan.
Moro!

Kiitokset Raimo hienosta kirjasta! Hain omani perjantaina postista. Sivuja reilu 500 ja valokuvia ja liitteitä todella runsaasti. Nuo kuvat on kerrankin sijoiteltu fiksusti pitkin kirjaa tekstin tueksi, eikä perinteisesti yhtenä tai kahtena sumppuna keskellä kirjaa.

Pitää lukea ensiksi pois Pierre Clostermann:in Taivaala palaa ja sen jälkeen tämän kirjan kimppuun. Onhan noita lukemattomia kirjo hyllyssä, kunhan vain aika riittäisi niiden pois lukemiseen.

Koala-kustannus voisi julkaista lisää muistelmia / henkilökuvia kuuluisista kenraaleista kuten Patton, Bradley tai Monty. Daniel Allen Butler:in Rommel Sotamarsalkan elämä ja kuolema oli mainio opus.

Terveisin

Jarno P.
Puoleen väliin olen lukenut Panssariässää ja voin kyllä puolestani jo sen perusteella suositella lämpimästi.