Monipuolinen mallarointi. Ajatuksia takavasemmalta.

Juha Suomalainen kirjoitti:

Mukava kun ainakin osalle tuli jatkoaikaa.

Otti kyllä henkisesti koville tuo donori-koneiden hiominen ja päällemaalaus. Omakohtaisesti tiedosti niihin aiemmin käytetyn ajan ja hien määrän… joka sitten pyyhkiytyi näkymättömiin. Rakaa peliä! Mutta siellä se tehty pohjatyö on nyt osana kokonaisuutta. Ja toimii omanlaisenaan 3D-tunnistuskuvastona.


Lahjoittajien ja asianosaisten nimilaatta olisikin varmaan hyvä etsata ”teoksen” yhteyteen suuren maailman tyyliin.

IT Lahtinen kirjoitti:

Tämä on kyllä kova

IT Lahtinen kirjoitti:

Ja toimii omanlaisenaan 3D-tunnistuskuvastona.

Ilmasuojassa istuskellessaan voi myös vertailla yli lentävien koneiden siluetteja seinän esimerkkeihin. Jos kaikki noista bongaa yhden kesän aikana, on kesämökin paikka valittu hyvin.

Ensimmäinen kotimainen F-35 tullut näemmä jo ulos Patrician tuotantolinjalta…

Pitkään on ollut mallailupuuha tauolla. Turhauduin, kun maalaushommat menivät aina sekä syteen että saveen. Liikennelentokoneet eivät tietenkään ole helpoin aihe: suuret, valkoiset pinnat joutuu pohjustamaan tarkkaan, maalausprosessi itsessään on altis tumpuloinnille ja vielä maalin kuivuessakin erilaisia riskejä on tarjolla "vaix qui". Lisäriesansa aiheuttaa käsieni jatkuva, pieni tärinä jolla on neurologinen taustansa. Sen kanssa tosin pärjäilee, kunhan ei tavoittele kymmenesosamillin tarkkuuksia.

Jostain sain hiljattain iilin kokeilla vielä uudelleen. Ehkä voisin pitää tavoitteita maltillisempina. Tuolla lootassa on ollut Glencoen Vickers Viscount aika hyvässä vaiheessa vuosikausia. Keskenäräinen työ on saanut osakseen kolhuja, mutta kai siitä jotakin tulee. Aloitin myös Zvezdan Il-86:n, siihen minulla on kauniit Ural Airlinesin siirtokuvat. Toivottavasti kuvajaiset ovat kunnossa, itse sarjahan on mainio. Kitin tarvis on verrattain vähäinen.

Edellisten mallailuhankkeitteni jälkeen perinteiset emalimaalit näyttävät pääosin poistuneen kauppojen hyllyiltä. Olen aina ihmetellyt, millä hitolla jokin leluakryyli saadaan pysymään edes hiotulla ja pohjustetulla muovipinnalla. Katsotaan nyt sitten, Hobbylinnan hyllyssä näytti olevan joitakin Tamiyan akryyleja (?), joista minulla on edes välttäviä kokemuksia. Sopivat ainakin vähäisten yksityiskohtien maalaamiseen, mikä puolen metrin mittaisessa mallissa voi olla jopa postimerkkiä suurempi! Oma lukunsa on kitit: mitään kelvollista ei näkynyt Hobbylinnan hyllyssä. Onneksi minulla on mikropalloja ja jotakin liuotinpohjaista, johon niitä sekoittaa.

Pari surkeaa, vanhaa purnukkaa Revellin emalia löysin. Maalin olemuksesta päätellen purkit ovat seisseet Prisman leluosastolla kauan. Se kuitenkin tarttuu, tasoittuu, peittää jotenkuten ja kuivuukin, joten en heitä kirvestä kaivoon. Niillä saanen Viscountin valmiiksi ja Kiljusiinin suuret pinnat peittoon.

Kohta siis Viscountin kimppuun! Rima on helpoin alittaa sieltä, missä se on korkeimmillaan!

Tero Hyvärinen kirjoitti:

Edellisten mallailuhankkeitteni jälkeen perinteiset emalimaalit näyttävät pääosin poistuneen kauppojen hyllyiltä. Olen aina ihmetellyt, millä hitolla jokin leluakryyli saadaan pysymään edes hiotulla ja pohjustetulla muovipinnalla. Katsotaan nyt sitten, Hobbylinnan hyllyssä näytti olevan joitakin Tamiyan akryyleja (?), joista minulla on edes välttäviä kokemuksia.

Tero, hienoa kuulla että mallailet käsien vapinasta huolimatta! En itsekään pääse enää lähellekään niitä tarkkuuksia, mitä nuorempana saavutin. Täytyy vaan olla iloinen siitä, että saa jotain valmiiksi! Maaleista: sama polku on käyty läpi. Tekstistäsi ei käy ilmi, maalaatko siveltimellä vai ruiskulla? Jos siveltimellä, jättäisin itse Tamiyan akryylit pois ja käyttäisin vaikka Vallejoa, jota on aika monessa kaupassa saatavilla. Pohjamaalin päällä ne pysyvät hyvin, ja ovat ihan ok siveltimelle. Sävyvalikoima on laaja, josko myöskin sekava. Itse vannon Tamiyan nimeen, mutta ruiskulla maalatessa. Ja niiden valikoima on kyllä aika suppea, eli itse saa sekoitella aika paljon. Kiteistä en taida sanoa mitään, kun lentokonemallit ovat vähän omassa sarjassaan kittaamisen suhteen. Mallien suhteen elämme kuitenkin hyviä aikoja!

Japanissa taas messutaan ja uutta mallia mallimaailmaan puskee:

Syuto julkaisee Garbage Plastic Model-sarjaansa kivoja paperipallojen muovimalleja - olisiko 1:2 mittakaavassa?

Lähde: Twitter mobile.twitter.com/ModelArtInc/status/1524309678934552577

Ööh? Kun tietää että valumuottien valmistus ei ole aivan ilmaista, niin kuka on keksinyt että malleja paperitolloista menee niin hyvin kaupaksi että valumuotit saadaan edes maksetuksi.

Minä teen WWI ja WWII lekomalleja 1/72 skaalssa, ja mikään muu ei minua juuri kiinnosta.On kiva, että joitain muita kiinnostaa juuri nämä. Ihan rehellisesti