Pienoismallit.net

Trumpeter H.M.S Hood

Heips vaan. Seuraavaa projektin alkua ollaan täällä jo suunnittelemassa.. Kiinnostaisi tietää kuinka vaikeata on modata esimerkiksi Trumpeterin HMS Hood:ista RC ohjattava. Linkki laivaan Skaala on kyllä aika pieni mutta paatti on suhteellisen halpa ja siihen saisi etsi sarjat. Tahtoisi seuraavaksi rakentaa "helpon" ja kohtalaisen pienen(noin metrisen) ww1/ww2/modernin sotalaivan. Jos jollakin on kokemuksia tai olemassa olevia projekteja laittakaa tietoa. Kaikki kiinnostaa. Tai sitten jos tiedätte valmiita RC:ksi sopivia "koottavia", linkit kelpaa.

-Herkko
Viimeksi muokattu 11.6.2007 21:49
Moi Herby,

Aivan varmasti onnistuu, eikä tarvitse vielä mitään erikoiskamoja. Tavalliset mikroservot, joku pienempi vastari, säätimeksi vaikkapa Graupnerin MicroSpeed 10 ja sopiva pieni akku. Moottoreiksi käy esim. sähkölennokkien IPS-moottorit, tai vaikkapa vanhoista servoista pelastetut. Tehojahan ei paljoa tarvita. Jonkinlainen tekeminen on toimivassa akselistossa, raaka-aineina voi käyttää messinkiputkia ja tankoja. Potkurit ovat tietenkin jonkunlainen haaste, mahdollisesti alkuperäisiäkin voi käyttää. Aivan mahdotontahan ei ole tehdä niitä itsekin…

Vesitiiviys on erittän tärkeää, ja kansirakenteiden tekeminen irroitettaviksi huoltoa varten on oma urakkansa.

Ainakin jotkut vanhat Tamiyan 1:350 mallit oli jo alun alkaen tehty uiviksi, minulla on ikuisuusprojekti Bismarck, jossa oli valmiina osat tähän. Tosin tässä tapauksessa vain sivupotkurit oli tehty toimiviksi, eikä peräsin ollut niiden takana, joten ohjattavuus olisi todennäköisesti aika heikko. Tässä Hoodissa on vähän samaa vikaa, joten peräsintä kannattanee kasvattaa.

Kaipa tuollaisen 1:72 Schnellbootinkin saa uivaksi, jos oikein haluaa…

Tietenkin lähtökohtaisesti tällaisia malleja ei voi uittaa kuin erittäin hyvissä olosuhteissa, mutta senhän toki arvasitkin.

Netistä löytyy Hoodista hyvää materiaalia ja aika tyhjentävä arvostelu Trumpan mallistakin: www.hmshood.com/hoodtoday/models/trumpeter/trumpeter.htm
Viimemainittu voi johtaa kuitenkin pahaan AMS-näppylöintiin…

Model Expoon oma luokka 1:350 uivat taistelulaivat??

T: Ville H
VilleH kirjoitti:
Model Expoon oma luokka 1:350 uivat taistelulaivat??

T: Ville H
Kiitos taas avusta Ville.

Kyllähän tuo olisi ihan mainio luokka. Voisi saada muutama laiva mallarinl lisää. Tällä peräpohjolassa kun meitä ei kovin montaa ilemisesti ole. Ihan vaan uima-allas malliksi sen tekisin. Tahtois välillä tehä mallin muovista. Pitänee tutkia netistä noita rakennus projekteja ja suunnitela mistä sitä rupeisi tekemään.

-Herkko
Miten olisi jommasta kummasta Revellin 1:72 sukellusveneestä ihan vain pinnalla ajettava malli?

Minun työn alla oleva Flower-korvettiprojektini oikeastaan lähti ajatuksesta tehdä Revellin Gato uivaksi malliksi. Meni kuitenkin pupu pöksyyn (kaksi potkuria, ahtaammat tilat, vähemmän vapaata laitaa…) ja päätin tehdä ensiksi vähän helpomman projektin.

Osaatko Ville muuten sanoa, kuinka iso merkitys tuollaisessa sukellusveneessä olisi ohjattavuuden kannalta sillä, että kummallakin potkurilla olisi oma moottori ja nopeudensäädin, eli mahdollisuus säädellä kummankin potkurin tehoja erikseen?

Mikko
Mikko Pietilä kirjoitti:
Osaatko Ville muuten sanoa, kuinka iso merkitys tuollaisessa sukellusveneessä olisi ohjattavuuden kannalta sillä, että kummallakin potkurilla olisi oma moottori ja nopeudensäädin, eli mahdollisuus säädellä kummankin potkurin tehoja erikseen?

Mikko
Tähän voisin antaa mutu tietoa. Veneen pituuden takia ei varmaankaan ole kovinkaan suurta muutosta vaikka toista potkuria hidastaisikin. Toisin voisi olla jos saisi porkurin pyörimään "peruutus" suuntaan mutta silloon luultavasti tulisi aikamoinen rasitus akseliston kiinnikkeisiin. Silloinkaan en usko että kääntyminen on kovinkaan nopeata. Kuten sanoin ei ole kokemusta mutta uskoisin että näin homma toimisi.
Moi,

Haasteena noissa sukellusveneissä on tietenkin vesitiiviys, erityisesti "huoltoluukkujen" osalta. Jotenkinhan on kansien alle päästävä akkuja latailemaan jne. Jos tähän keksii ratkaisut, muuten en usko homman olevan mitenkään mahdotonta. Jopa sukeltavan pystyy tekemään, mutta se on tietenkin jo vaikeampaa.

Mitä tulee tuohon ohjattavuusasiaan, tuollaisessa pitkässä sukkulassa kuvaamasi järjestely on jopa suotava. Muuten ohjattavuus voi olla aika surkea. Varsinkin tapauksessa, jossa peräsin/met eivät ole juuri potkureiden takana potkurivirrassa, on oikeastaan ainoa tapa saada edes jonkinlainen kääntyvyys käyttää erillisiä moottorien säätöjä.
Tähän voi yrittää soveltaa lennokin V-peräsinmiksausta (jos ei ole radioissa, voi hankkia erillisen palikan), jolloin tehonsäätö on ikäänkuin automaattinen. Kokemukseni mukaan kuitenkin haasteena on varsinkin nuo modernit automaattiset säätimet, jotka säätävät itse keskikohdan jne, ja yleensä tällaisessa mikserihommassa ihan pieleen.
Tuossa aiemminkin mainostamassani (mutta kalliissa) Graupnerin MicroSpeedissä on manuaalisäädöt, joka sopii tähän tapaukseen.

Mikäli ei haluta käyttää mikseriä, ajetaan tällaista paattia kuin telakonetta, eli kahdella (pituussuntaisella) kaasusauvalla. Tämä taas voi aiheuttaa haasteita radioiden suhteen, molemmille puolille olisi kiva saada keskipalautus. Ja radio siis pitäisi olla 4-kanavainen, tosin teoriassa jos 2-kanavaisen sauvat saa käännettyä, voisi sellaistakin soveltaa (ei ole mulle tullut vastaan).

Mitä tulee akselisysteemien kestävyyteen, kyllä akselistot ja niiden tukirakenteet pitää tehdä sellaisiksi, että se kestää jopa potkurin jumittumisen. Tällaista voi sattua eri syistä, esim. vesiheinä menee potkuriin, koekäytössä potkuri osuu johonkin tai mitä kaikkea sitä voikaan sattua…Samoin peräsimet pitää tehdä lujiksi, ne kun tökkäävät ensimmäisenä joka paikkaan kun mallia käsitellään.

Mikäli homma starttaa, ja tarvitsette apua suunnitteluun, ottakaa YV:llä yhteyttä, niin katsotaan, miten homman saa onnistumaan.

T: Ville H
Moi,

Itselläni rakenteilla Revell VII-C pinta-alus rc. Tosin moottorit ja akselit vasta sovitettuna…
Nimenomaan kansirakenteen tiiveys/purettavuus on se suurin ongelma tuossa paletissa.
Oma suunnitelma on tehdä kansiston alle toinen läpinäkyvä tiivis kansi, osittain jaan näkyvän
kannen useampaan osaan.

Moottorina kaksi GWS 400, nopari robbe rookie 25.
Messinkipotkureita (scala)en ole vielä löytänyt kuin tuolta: www.gsitek-props.co.uk

Tuolla ainakin yksi linkki Revell rc: www.rc-sub.com/TypeVII.html

Projekti tietenkin viivästyy, kun piti vaan olla sellainen "siinä sivussa" juttu…
Heitetään viel muutama kysymys. Millä tavalla saisi parhaiten muovi mallien siirtokuvat pysymään paikallaan. Onko jotakin tiettyä venelakkaa jota kandee käyttää?

-Herkko

Edit: Niin tosiaan villeltä piti viel kysyy että kumpaa suosit puumallauksessa, lakkaus ennen maalia vai maali ennen lakkausta?
Viimeksi muokattu 15.6.2007 17:38
Jos tuo Gaton modaus kiinnostaa niin tässä todella vaikuttava rakennus päiväkirja www.subpirates.com/viewforum.php?f=30
Terve taasen,

Toda noinn, tuo Gato-juttu on kyllä High. Lainaan itseäni: "Jopa sukeltavan pystyy tekemään, mutta se on tietenkin jo vaikeampaa" ja tämä kertoo, miten vaikeaa…Tarjoan oluen/siiderin/limpparin ja toisenkin, jos joku tuo tällaisen model-expoon…

PeteU: Hienoa, jos ei ryhdy aloittamaan, ei koskaan tule valmistakaan!
Hieman kuitenkin haluaisin kommentoida, että 400-luokan koneet ovat tällaiseen malliin ison puoleiset. Tehojen puolesta IPS:t tai servomoottorit riittävät…Tuo IPS on itse asiassa tosi sisukas pikkumoottori, ja sopivalla vaihteella (2:1 - 4:1?) se vie tuota 7C:tä vauhdilla ja pienellä virralla, jolloin myös akku voi olla pieni. Myös 280- kokoluokan halpiskoneita voi harkita, samoilla edellytyksillä. Nämä sähkölennokit ovat tuoneet myös meille laivamallareille kiitettävästi vaihtoehtoja motorisointiin.

Yksi karkea realiteetti näihin suhteellisesti ottaen pienien muovimallien uivaksi tekemiseen on mittakaavapaino. Jos tiedämme esikuvan painon (= uppouma): M, voimme laskea mallin uppouman jakamalla M:n mittakaavan kuutiolla.

VII C:n uppouma pinnalla ensimmäisen vastaantulleen googletuslähteen mukaan on 761 tonnia. Kun jaamme tämän mittakaavan (1:72) kuutiolla eli kolmannella potenssilla (72x72x72), saamme laskutoimitukseksi 761 000 kg / 373248 = 2,04 kg.

Tähän kahteen kiloon pitää mahtua kaikki, eli itse malli, kaikki moottorit, servot, säätimet, akut, vastaanotin, tiivistykset, akselit sun muut. Mielellään pitäisi tähdätä alle 1,5 kg:n painoon, että tasapainotukselle jää varaa. Pelkään nimittäin, että tämmöinen sukkula voi vaatia aika paljon painotuksia. Kuitenkin kaikki paino pitaisi laittaa mahdollisimman lähelle painopistettä eli keskilaivaan (ja tietenkin mahdollisimman alas), ettei malli ala heijaamaan pituussuunnassa vedessä, toisin sanoen ensin sukeltaa hieman keula, sitten perä, sitten keula hieman enemmän jne…Ei suinkaan mahdotonta, jokahan on meille mallinrakentajille muutenkin aivan tuntematon sana, mutta jonkinmoista tarkkuutta ja etukäteissuunnittelua siis tarvitaan.

Nuo gsitrekin rupelit näyttää kyllä mainioilta. Mutta on mahdollista, että mallin mukana tulevia voisi myös käyttää, en ole niitä tosin luonnossa nähnyt. Jos ne ovat tukevaa valua ja niissä on kunnon profiili, kannattaa kokeilla, etuna on keveys, messinkiset vaativat parempaa tasapainoa koko systeemiltä, kuin muoviset. Mutta jos alkuperäiset tuntuvat yhtään haurailta, täytyy varautua potkurin vaihto-optioon.

Herby:
Kun puhutaan siis näistä uivista laivamalleista, tietenkin siirtokuvat pitää lakata huolellisesti (ettei vesi vie niitä mennessään…). Sattuneista syistä johtuen en voi suositella muuta kuin alkydilakkoja, ja siis Humbrol/Revell/Xtracolor käyvät. Oikeiden veneiden venelakoissa en näe muuta etua, kuin halvemman hinnan per tuotemäärä. Esim. Hempelin himmeää venelakkaa olen itsekin kokeillut, ja se kyllä toimi OK, mutta kuivuu hitaammin kuin esim. Humbrol. Mikäli halutaan täysin mattaa pintaa, nämä pienoismallilakat ovat parempia. Venelakat ovat parhaimmillankin puolihimmeitä.

Puumateriaalien pohjustus uivissa malleissa on hieman monimutkaisempi juttu, tsekkaa www.sulara.fi -> Artikkelit jne. mutta näin karkealla tasolla sanoisin, että uivan laivamallin puuosat tulee lakata aina hyvin (ja myös sisäpinnan puolelta) jo ennen mitään pintakäsittelyjä, kuten pohjamaalia, kittausta tms. Pohjalakkauksessa tulee vielä lakkaa ohentaa hieman, 20-40%. Ja levitys kannttaa tehdä siveltimellä, kerrankin näin päin.

Tämän lisäksi olen lakannut valmiin pinnan, jos se on aluksen pohja tai olen käyttänyt siirtokuvia, ja tietenkin joissain tapauksissa oikean kiiltoasteen saavuttamiseen. Pohjalakkana voi käyttää halvempia vene- tms-lakkoja, jos on kärsivällinen kuivumisajan suhteen, nyrkkisääntö about 1 viikko ennen hiomisia tai kittauksia. Venelakat ovat tosin ehkä parempia pohjalakkoina, kuin pienoismallilakat, ne ovat sitkeämpiä ja lujempia.

Lakkaukseen kuitenkin sisältyy yksi haitta: useat/useimmat? lakat kellastuvat ajan myötä, jolloin värinsävy muuttuu. Ongelma on todellinen puhtaan valkeissa malleissa, mutta lähes epärelevantti tummemmissa sävyissä, jos lakkapinta on järkevän paksuinen.

Jos paatti on aina asuinhuoneessa vitriinissä suojattuna auringonvalolta, voi olla, että ilman pohjalakkaustakin pärjää…

Mutta tästä se lähtee. Olen tehnytkin jo lähes valmiiksi artikkelin akselistoista Sularan saitille, ja lisäksi voi vakoilla juttuani Pienoismalli 6/2006:sta Italerin LCM:n marinoinnista.

Tulipa pitkä tarina…toivottavasti siitä on apua.
T: Ville H