Etusivu 
Galleria Referenssit: lentokoneet 1946–
Argentiinan Ilmavoimien Daggereita
Falklandin sota 1982
Kolme M-5 Daggeria aka Dagger A:ta, lentue "Torno", hyökkäsi brittien laivaston hävittäjää HMS Glamorgania, fregatteja HMS Arrow ja HMS Alacrity vastaan pommeilla ja tykeillä. Dagger lentäjät olivat kapteeni Norberto Dimeglio (C-412), luutnantti Gustavo Aguirre Faget (C-432) ja yliluutnantti César Román (C-407). HMS Glamorgan sai lähellä räjähtäneestä pommista vähäisiä vaurioita, HMS Alacrity:n lähellä räjähti myös pommi, josta tuli sirpalevaurioita ja HMS Arrow sai 30mm tykistä osumia. Yliltn. Guillermo Sabino osoittaa ilmeisesti joko HMS Arrow:n tai HMS Alacrity:n profiilia 1.5.1982.
Kuvaajia on useita; argentiinalaisia sotilaita, brittisotilaita, uutistoimistojen kuvaajia, lehtien kuvaajia, siviilihenkilöitä ja ties ketä. Useista kuvista on täysin mahdotonta sanoa, kuka otti alkuperäisen kuvan. Kuvat ovat autenttisia tst-tilanteista ja siitä johtuen, jotkut kuvat ovat hieman epätarkkoja. Kuvia on sekä mustavalkoisia, että värillisiä ja osaan kuvista olen kirjoittanut parhaan tietoni mukaan kuvatekstin.
Kuvasarja esittää Fuerza Aérea Argentina:n (FAA) Dagger lentokoneita, jotka yhdessä FAA:n Mirage koneiden kanssa tunnettiin lempinimellä Malvinas Deltas - lekojen delta-siipien takia.
Dagger ei lentokoneena liene sieltä tunnetuimmasta päästä, joten lyhyt taustoitus lienee paikallaan.
Israeli Air Force (IAF) tilasi Ranskalta 1960-luvun puolivälissä jokasään hävittäjäpommittajalentokoneen. Tilausta avitti IAF:n tyytyväisyys ranskalaisiin Mirage IIICJ hävittäjiinsä. Ranskalainen Dassault suunnitteli ja rakensi Israelille tilatun lekon nimeltään Mirage 5, joka lensi ensikerran jo toukokuussa 1967. Mirage 5 oli periaatteessa yksinkertaistettu versio Mirage IIIE:stä, joka oli myös jokasään hävittäjäpommittajalentokone (Mirage IIIC-versiot olivat puhtaita jokasään torjuntahävittäjiä).
Kuuden päivän sodan jälkeen vuonna 1967 Israelilla oli huutava tarve korvata konetappionsa, mutta Ranska asetti presidentti De Gaullen toimesta Israelin (nimelliseen) kauppasaartoon vuonna 1969; kauppasaarron virallinen syy oli Israelin hyökkäys Beirutin kansainväliselle lentokentälle. Kauppasaarron seurauksena Ranska ei toimittanut 30 kpl:tta Israelin jo maksamaa Mirage 5 lekoa Israeliin ja kieltäytyi jatkossakin toimittamasta 20 kpl:tta optionaalista Mirage 5 konetta.
Israel sai Mirage 5 lekon piirustukset kuin ihmeen kautta (Ranska toimitti piirustukset, vaikka asiaa ei ole koskaan virallisesti Ranskan tai Israelin taholta myönnettykään) ja ryhtyi itse rakentamaan Mirage 5 konetta jo vuonna 1969 nimellä Raam eli Salama.
Mitä ilmeisimmin kuitenkin Ranska ilmavoimiensa Armée de l'Air:n (ALA) avulla oikeasti toimitti luvatut 50 kpl:tta Mirage 5 lekoja Israeliin, eikä Israel rakentanut niiden lisäksi muita Mirage 5 koneita kuin 10 kpl:tta kaksipaikkaista harjoituskonetta ja yhden yksipaikkaisen hävittäjän; sekä Ranska, että Israel virallisesti kiistävät luonnollisesti myös tämänkin asian.
Tapahtui asiat sitten miten tahansa todellisuudessa - todennäköisesti* Ranska toimitti sekä piirustukset, että lekot - faktaa on se, että vuonna 1971 Israelilla oli 51 kpl:tta Raam A hävittäjää (yksipaikkainen Mirage 5) ja 10 kpl:tta Raam B harjoituskonetta (kaksipaikkainen Mirage 5), jotka uudelleen nimettiin samana vuonna -71 Nesher S:ksi (Raam A) ja Nesher T:ksi (Raam B).
Nesher (Korppikotka) oli identtinen Ranskan itsensä käyttämän Mirage 5F:n kanssa seuraavin poikkeuksin:
1) Koneessa oli Israelin valmistama avioniikka, yksinkertaisempi kuin ranskalainen
2) Koneessa oli Martin Baker heitoistuimet
3) Kone käytti israelilaisia Shafrir ilmasta - ilmaan ohjuksia.
Israelilaisten pilottien mukaan Nesher ei ollut yhtä ketterä ja hyvin käsiteltävä kuin Mirage IIICJ eli ei mikään "dogfighter", mutta sen toimintamatka oli pidempi ja asekuorma suurempi. Pitää muistaa tosiasia, että Mirage III oli alunperinkin torjuntahävittäjä, kun taas Mirage 5 oli alunperin hävittäjäpommittaja. Nesher oli kuitenkin ns. supersonic suihkuhävittäjäkone, joka kykeni yli kaksinkertaiseen äänennopeuteen (Mach 2,2) ja siinä oli 7 ulkoista kiinnikettä aseistukselle ja lisäpolttoainesäiliöille.
Nesherissä oli aseistuksena 2 × 30mm (1,18tuuman) DEFA 552 kiinteää tykkiä (125 ammusta per tykki) ja kaksi infrapunahakuista Shafrir ilmasta - ilmaan ohjusta ulkoisissa kiinnikkeissä. Normihyötykuormana Nesherissä oli joko 2 x Shafrir AAM ohjusta, 2 x 454kg pommit ja 3 x 1100L pudotettavat polttoainesäiliöt tai 2 x Shafrir AAM ohjusta, 3 x 454kg pommit ja 2 x 1100L pudotettavat polttoainesäiliöt ulkoisissa kinnikkeissä.
Yom Kippur sodassa Nesher kuitenkin menestyi hyvin, mm. yksi Israelin lentäjä-ässistä, Giora Epstein, 113. Sqn “Hornet”, sai kahdeksan ilmavoittoa Nesher S:llä numero 561. Jälleen on syytä muistaa, että vaikka 1970-luvulla, Yom Kippur sodan aikaan, lämpöhakuiset Shafrir AAM ohjukset edustivat huipputeknologiaa, 1980-luvun alkuun tultaessa ne eivät enää olleet sitä. Falklandin sodassa brittien SHAR:ssa käyttämät Sidewinder AIM-9L ilmataisteluohjukset voitiin laukaista mistä tahansa hyökkäyskulmasta myöskin kohteen edestä, kun taas Daggereiden Shafrir ohjukset täytyi laukaista kohteen takaa.
IAF Nesher Squadron:t:
- 101 Squadron “First Fighter” (05/1971 - 04/1975) Mirage III lekojen kanssa
- 144 Squadron “Guards of the Arava” (09/1972 - 12/1978)
- 113 Squadron “Hornet” (12/1972 - 06/1976)
- 253 Squadron “Negev” (11/1976 - 10/1979)
Nesherin tuotanto ajettiin alas vuonna 1978, parannetun Mirage III johdannaisen, IAI Kfir:n (Leijonanpennun) tieltä.
Fuerza Aérea Argentina (FAA) hankki Israelilta 26 Nesheriä (24 Nesher S:ää ja 2 Nesher T:tä) 11/1978 - 12/1980 ja 13 Nesheriä (11 Nesher S:ää ja 2 Nesher T:tä) lisää 05/1981 - 02/1982. FAA nimesi 35 kpl:tta Nesher S:nsä Dagger A:ksi ja neljä Nesher T:ään Dagger B:ksi. Sarjanumerot FAA merkitsi alkavaksi C:llä, koska C tarkoittaa Cazabombardero:a eli hävittäjäpommittajaa. Ensimmäisen saapumiserän 24 kpl:tta Dagger A:ta saivat sarjanumerot C-401 - C-424 ja puolestaan kaksi Dagger B:tä saivat sarjanumerot C-425 & C-426. Toisen ja viimeisen saapumiserän 11 kpl:tta Dagger A:ta saivat sarjanumerot C-427 - C-437 ja kaksi Dagger B:tä saivat sarjanumerot C-438 & C-439.
Kaikki Argentiinan "operatiivisessa kunnossa" olevat Daggerit osallistuivat Falklandin sotaan uudessa yksikössään 6. lentorykmentissä (Gruppo 6). Tiettävästi käytännössä Falklandin sotaan osallistui vain 27 Dagger A:ta ja kolme Dagger B:tä. Tiettävästi kahdeksan Dagger A:ta ja yksi Dagger B olivat reservissä; mahdollisesti lyhyt- ja pitkäaikaishuollossa. Toki on mahdollista, että kaikkia FAA:n 35 kpl:tta Dagger A:ta ja neljää Dagger B:tä käytettiin jossain sodan vaiheessa.
FAA:n operoi Daggereita kolmessa 6. lentorykmentin laivueessa (Escuadrón Aeromóvil) Falklandin sodassa. I° Escuadrón Aeromóvil laivueessa nimeltään "Avutardes Salvajes" oli kahdeksan Dagger A:ta (C-410, C-418, C-421, C-428, C-431, C-433, C-436 ja C-437) Tierra del Fuegon aka Rio Granden (BAM Río Grande) lentotukikohdassa, Escuadrón Dagger (koulutuslaivue) laivueessa oli kolme Dagger B:tä ja yksi Dagger A (C-413 Dagger A, C-426, C-438 ja C-439) Tandilin aka Buenos Airesin (BAM Tandil) lentotukikohdassa ja II° Escuadrón Aeromóvil laivueessa nimeltään "La Marinette" oli kahdeksan Dagger A:ta (C-403, C-404, C-407, C-411, C-412, C-416, C-432 ja C-434) Port San Julian (BAM San Julián) lentotukikohdissa. Daggerit lensivät yhteensä 153 lentoa maa- ja laivakohteita vastaan 45 vuorokauden aikana.
I° Escuadrón Aeromóvil laivue sai sodan aikana ainakin seuraavat Dagger A:t täydennyksenä: C-401, C-409, C-414, C-415, C-417, C-429 ja C-435. Näin ollen sillä oli Falklandin sodan aikana teoreettisesti yhteensä jopa 15 Dagger A:ta käytössään C-401, C-409, C-410, C-414, C-415, C-417, C-418, C-421, C-428, C-429, C-431, C-433, C-435, C-436 ja C-437, muttei yhtä aikaa.
Puolestaan II° Escuadrón Aeromóvil sai sodan aikana ainakin seuraavat Dagger A:t täydennyksenä: C-419, C-420 ja C-430. Lisäksi I° Escuadrón Aeromóvil:lta siirrettiin C-401, C-415 ja C-421 Dagger A:t II° Escuadrón Aeromóvil käyttöön. Täten II° Escuadrón Aeromóvil:lla oli paperilla käytössään jopa 14 Dagger A:ta C-401, C-403, C-404, C-407, C-411, C-412, C-415, C-416, C-419, C-420, C-421, C-430, C-432 ja C-434, muttei yhtä aikaa. C-416 lähetettiin teknisten ongelmien vuoksi Tandilin (BAM Tandil) lentotukikohtaan jo 1.5.1982 korjauksiin, josta se palasi myöhemmin takaisin "La Marinette" laivueeseensa.
Kaikenkaikkiaan I° Escuadrón Aeromóvil:lla oli yhdeksän Dagger A:ta ja II° Escuadrón Aeromóvil:lla oli myös yhdeksän Dagger A:ta parhaimmillaan yhtä aikaa operatiivisessa kunnossa eli yhteensä 9 + 9 = 18 Dagger A:ta. Näiden em. lisäksi oli tietysti vielä Escuadrón Dagger laivueen yksi Dagger A ja kolme Dagger B:tä.
Argentiinan Dagger pilotteja ei oltu koulutettu pitkänmatkan lento-operaatiohin NATO maata, kuten Iso-Britannia, vastaan, eikä edes ilmatankkauksiin. Dagger lentäjät olivat taktisesti koulutettuja hyökkäyksiin lähietäisyyksillä olevia maakohteita vastaan (lähinnä Chilen armeijaa vastaan). Daggereista puuttuvan ilmatankkausvarustuksen takia Daggerit olivat pakotettuja lentämään lyhintä lentoreittiä brittilaivaston kimppuun, eikä niillä ollut riittävästi polttoainetta väistöyrityksiin. Dagger piloteilla oli kohdealueella vain 10 minuuttia aikaa etsiä ja tunnistaa kohde ja hyökätä sen kimppuun. Daggereilla ei myös ollut minkäänlaista häirintäsuojaa SHAR:ien Sidewinder ohjuksia, maajoukkojen Rapier ohjuksia tai laivojen torjuntaohjuksia vastaan, ennenkuin vasta toukokuun lopulla, jolloin Daggereihin asennettiin kotitekoiset alumiinisuikalesirottomet ilmajarrujen sisälle. Ilmeisesti alumiinisilppu jotenkin toimi, sillä Daggereiden pudotukset vähenivät ja loppuivat tyystin kesäkuuhun tultaessa.
Koulutuksen puutteen ja tehtävänkuvan muutoksen vuoksi plus brittien keksiessä Daggereiden lyhyt lentoreitti, Daggerit kärsivät sodassa mittavat tappiot - Britannian Sea Harrierit (SHAR:t) ampuivat peräti yhdeksän Daggeria alas AIM-9L Sidewinder ohjuksilla ja brittien maasta - ilmaan ohjukset kaksi Daggeria; HMS Broadsword:n Sea Wolf ohjus yhden Daggerin C-428 pilotti ltn. Bean kaatui 21.5. ja 12. Royal Artillery Regimentin T-patterin Rapierit yhden C-436 pilotti ltn. Bernhardt kaatui 29.5.
SHAR:ien Dagger pudotukset; Dagger #, Dagger pilotti, päiväys, SHAR #, SHAR pilotti ja yksikkö:
C-403 pilotti kapt. Donadille käytti heittoistuinta, 21.5., Sea Harrier ZA190/"009" Lt. Steve Thomas RN 801/809 Sqn,
C-404 pilotti maj. Piuma käytti heittoistuinta, 21.5., Sea Harrier ZA190/"009" Lt. Steve Thomas RN 801/809 Sqn,
C-407 pilotti ltn. Senn käytti heittoistuinta, 21.5., Sea Harrier ZA175/"004" Lt. Cdr. Nigel "Sharkey" Ward RN 801 Sqn,
C-409 pilotti ltn. Luna käytti heittoistuinta, 21.5., Sea Harrier XZ455/"12" Lt. Cdr. Rod Frederiksen RN 800/899 Sqn,
C-410 pilotti ltn. Castillo kaatui, 24.5., Sea Harrier ZA193/"93" Lt. David Smith RN 800 Sqn,
C-419 pilotti maj. Puga käytti heittoistuinta, 24.5., Sea Harrier XZ457/"14" Lt. Cdr. Andy Auld RN 800/899 Sqn,
C-430 pilotti kapt. Diaz käytti heittoistuinta, 24.5., Sea Harrier XZ457/"14" Lt. Cdr. Andy Auld RN 800/899 Sqn,
C-433 pilotti ltn. Ardiles kaatui, 1.5., Sea Harrier XZ455/"12" Flt. Lt. Robert "Tony" Penfold RAF 800/899 Sqn,
C-437 pilotti ltn. Volponi kaatui, 23.5., Sea Harrier ZA194/"94" Lt. Mike Hale RN 800/809 Sqn.
Ei liene mikään ihme ja yllätys, että SHAR:t saivat "La Muerte Negra" (musta kuolema) lisänimen argentiinalaispiloteilta.
Rohkeutta ei varmasti argentiinalaislentäjiltä puuttunut; sitä ei tarvinne edes kyseenalaistaa, kun katsoo kuvia, videoita tai lukee kuvauksia ja analyysejä Daggereiden höykkäyksistä brittilaivastoa vastaan. Toisaalta kuuma latinoveri, machoismi, sai aikaan sen, ettei Daggereiden hyökkäyksissä aina ollut koordinoitua suunnitelmallisuutta, vaan päätöntä uhoa ja liioiteltuja voittoja.
Argentiinalaisten Dagger-pilottien muistelmien mukaan hyökkäykset San Carlosin ja Port San Carlosin lahdille brittilaivastoa vastaan oli lentämistä "luotikujissa" ja puolestaan britit laivoilla kutsuivat samoja lahtia "pommikujiksi" - osuvammin asiaa tuskin voi kuvata osapuolten vinkkelistä; kuvat kertokoon lisää.
Pahoittelen mahdollisia virheitä jo etukäteen. Parhain terveisin, AJ
*Israelilaisten lähteiden mukaan Ranska todellakin toimitti luvatut 50 kpl:tta Mirage 5 hävittäjää ja piirustukset.
Kommentit
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.
