Pienoismallit.net

DC-3 /"Delta Oskar Kymmenen"

DO 10:n katastrofin muistolle ja DC-3:sta kiinnostuneille.

Ensimmäiseksi tahdon esittää suruvalitteluni onnettomuudessa menehtyneiden omaisille ja läheisille.

Tämä malli on osa Ilmavoimiemme historiaa ja muisto yhteen pahimpaan lento-onnettomuuteen Suomessa.

Rissalan lento-onnettomuus sattui TASAN 33-vuotta sitten ja tein sen muistolle tämän DO-10:n. (Malli on tosin tilaustyö perus DC-3:lle, mutta kesken teon hoksasimme, että DO-10:n tästä täytyy tehdä, koska sitä ei ole täällä ja koneen tuhosta on nyt vuosipäivä).

Muistan aina sen 3.10 -78 illan. Asuin lähellä lentokenttää ja hälytysajoneuvojen ääni herätti sunnuntai-iltana vissiin koko tienoon. Tiedotusvälineet eivät olleet silloin ihan nykytasoa ja tietoa onnettomuudesta saimme vasta aamun Savon Sanomista, radiosta aamutuimaan ja seuraavan illan uutisista televisiosta, joista on linkkejä alla.

Kuvat, jotka on otettu luonnon ympäristössä ovat Juurusveden rannalta koneen putoamispaikalta.
Kuvissa näkyvissä olevilla rantakivillä oli silloin aikoinaan jos jonkinmoista tavaraa: pelastusliivejä, vaatteita, matkalaukkuja… ja jäänteitä jopa menehtyneistä.
Niitä oli keräämässä sieltä pari kaveriani, jotka palvelivat silloin Karjalan Lennostossa. Ei ollut touhu ihan heidän mieleistään. Osa porukasta ei voinut mennä edes rantaan asti ja jotkut varusmiehet oksentelivat…

Mallista:

Tähän Revellin sarjaan ei kuulunut DO-10:n siirtokuvia ja rungon sinisetkin piti osin maalata, koska Revellin sarjassa tulee vain DO-12:n siirtikset. Osa siirtokuvista on Galdecalin arkilta "72-008 Finnish Air Force-part 8".
Konehan menee kasaan, niinkuin vanhat Revellit yleensäkkin. Ei isoja vaikeuksia. Mutta ilman kittiä ei tästäkään selviä. Muuten suoraan laatikosta, mutta langat 3 kpl - kaksi koneen alla sekä antennilangan ja jarruletkut - tein siimoista.

Myös koneen peräsimestä lähtevä antennilanka tuotti ongelmia, koska juuri missään ei näy, minne se menee, eikä ohjeita löydy mistään. Lanka on kuitenkin (ehkä) ollut ja siinä se nyt nököttää. Lanka on niinkuin Tikkakosken museon koneessa.

Sanokoon joku viisaampi onko se oikein.

Koneen peräsimen sivuvakaaja on Revellin ohjeissa myös rungon metallinen, mutta pakkauksessa valkea. Pakkauksen kuva on valokuva, joten luotin siihen. Myös monet koneesta otetut valokuvat viittaavat valkeaan.

Koneen potkureiden lapojen maalauksista on vaikka minkälaista tietoa. Joissain ne on pelkästään kärjistään keltaiset. (Joka puoltaa koneen olleen hyppykoneena Utissa).

Joissain on kolmea väriä: pun/valk/pun. (Tikkakosken kone). Revell antaa tiedon sin/valk/sin.

Aika autenttista tietoa kuitenkin sain soitettuani Rissalan entiselle Hävittäjälentolaivue 31:n komentajalle Heikki Lahtelalle. (Komentajana v.86 - 92. Kiitokset hänelle, koska hän tarkisti asian jostain Rissalan varastosta, jossa on yksi koneen potkurin lapa). Samanlainen maalaus, siis ilman mitään raidoitusta löytyy myös Utin muistomerkistä ko. onnettomuudesta.

Tässä mallissa ne on siis varmaankin oikein maalattu.
(Tätäkin maalausta puoltaa se, että kone oli ollut allamainitussa elokuvassa (linkkejä 2) ja silloin kenties olivat maalanneet potkureiden raidat umpeen, koska kone maalattiin kokonaan liitoutuneiden väreihin. Any way???)

Kerrankin maltoin kohtuudella säistää konetta, koska kone oli kuitenkin silloisen Valtioneuvoston koneena, joten ei sitä kovin likaisena vissiin nähty. Myös Urho Kekkosen nimikkokoneena tämä palveli. (Nuorimmat voivat Googlata, kuka oli Kekkonen).
Aiheeseen liittymätöntä. Klikkaa tästä nähdäksesi tekstin.
Huom! Pysythän aiheessa etkä ota tätä käyttäjän offtopiciksi merkitsemää sisältöä mukaan keskusteluun.
Tästä muistuukin mieleeni "lentävä" lauseke, joka kuului näin: "Suomi on tasavalta, jonka presidenttinä toimii Urho Kaleva Kekkonen - joka valitaan aina kuudeksi vuodeksi kerrallaan virkaansa - ".
Mutta esim. ovien, ikkunoiden ja muiden paikkojen maalien lohkeilusta on otettu mallia Tikkakosken koneesta. Pakokaasuvanat korostin enempi oikealle puolelle, koska putoamissyy oli oikean moottorin pettäminen. (Tai olisihan se kone voinut lentää yhdelläkin moottorilla, mutta takaisin kentälle kaartaessa nopeus oli liian hidas, kova tuuli oikealta sivulta ja kone sakkasi).

Myös oikean puolen moottorin sylinterit litkutin öljyllä enempi, mutta sekäänhän tässä ei näy.

Historiaa vielä alla DC-3:sta ja varsinkin tästä koneesta.

Nimenomaan tämä yksilö edustaa mielestäni konetta niin monelta kantilta, että siinä yksi syy tämän DO-10:n mallin tekoon.

Tätä koneyksilöä käytettiin mm. elokuvan teossa, sotaelokuva oli "A Bridge Too Far". (Yksi silta liikaa).
Linkki: www.youtube.com/watch?v=DKDPX8PEiVk ja parempi linkki koneista: www.youtube.com/watch?v=lfv-19f8ZG8&feature=related

Kone oli myös siis Urho Kekkosen nimikkokone ja törmäili syksyllä -67 Iljushin Il-18:sta kanssa Helsingissä, mutta onneksi kentällä eikä ilmassa. Myös Rovaniemellä 10.2.-76 konetta otettaessa ulos hallista se törmaili FM-29:n kanssa, jolloin koneen vasen siiveke repeytyi irti.

Enempi en ala tässä kertoa, mutta kertokoon alla olevat linkit tämän koneen ja DC-3:n tarinaa.
Ja kuvat kertokoon mallista, josta toki löytää virheitä mallin teosta, mutta niihin on teidän nyt vaan tyytyminen.

Alla siis joitain mielenkiintoista linkkejä tähän onnettomuuteen ja DC-3:sen historiaan.

Presidenttimme Tarja Halosen piti nousta samaan koneeseen, mutta hän oli raskaana ja lääkärit ehdottivat lentokieltoa. Halonen totteli lääkäreitä.
Linkit:

fi.wikipedia.org/wiki/Rissalan_lentoturma

www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=103&t=270&a=1189
HUOM. Kts. myös tämän linkin alla olevia uutistoimituksen pätkiä. mm. Arvi Lind kertoo siellä lisää.

www.pekka.raninen.jossain.com/rissala.htm (Silloisen lentoperämiehen poika Pekka Raninen kirjoittaa koskettavasti tapahtuneesta).

www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=121&t=977&a=9803 Tämä on lähes puolen tunnin elokuva, mutta aika mielenkiintoinen.

fi.wikipedia.org/wiki/Karjalan_Lennosto#H.C3.A4vitt.C3.A4j.C3.A4lentolaivue_31
Yllä vielä KarLston historiikkiä.
(liian monta linkkiä monele luettavaksi ja katseltavaksi…)

Ps. Koneen tarkka putoamishetki oli 3.10.1978 klo 21.30,32 eli koetan tämän kansion julkaisussa päätyä samaan kellonlyömään, tosin 33-vuotta taakseppäin.

Tässä vielä tarkkaa tietoa koneen putoamisesta. Lainaus on Kyösti Parosen kirjoituksesta.

" Lähtö tapahtui kiitotieltä 15 klo 21.29. Perämies ilmoitti klo 21.30,12 radiolla oikean moottorin käyntihäiriöistä ja tarkoituksesta palata kentälle. -Koneen korkeus oli silloin n.150m -. Ohjaaja yritti kääntyä takaisin kentälle, kaartoi vasemmalle myötätuuleen, lepuutti potkurin. Kone syöksyi 45:n astetta kallistuneena Juurusveteen klo 21.30,32 ".
Aiheeseen liittymätöntä. Klikkaa tästä nähdäksesi tekstin.
Huom! Pysythän aiheessa etkä ota tätä käyttäjän offtopiciksi merkitsemää sisältöä mukaan keskusteluun.
Finnair mainostaa itseään lentoyhtiönä, jolle ei ole sattunut lento-onnettomuuksia. No ei onneksi ainakaan nykyaikana…
Mutta voitte vaikka Googlata lento-onnettomuudet:
- Maarianhamina 8.11.1963
- Koivulahti 7.9.67

Näiden onnettomuuksien ikävistä syistä löytyy myös tietoa aika lailla. Niihin en ota kantaa.
Aerohan se kyllä luki silloin koneiden kyljissä, mutta sama firmahan se oli.
Tämän koneen onnettomuustutkijalautakunnan tietoa ei netistä löydä, koska kone oli Ilmavoimien käytössä.
Mutta jos halukkuutta on, niin sen kyllä löytää.
Löytyy os.
Kansallisarkiston Sörnäisten toimipiste, Työpajankatu 6. (ent. Sota-arkisto).
Kansio T-24357/Hh6. (Lentokone Douglas DC-3 aineistoa: 1976 - 1984).

Kiitokset tämän mallin valmistumisesta ja kuvauksista kuuluvat seuraaville:
- HävLLv 31:n ent.komentajajille Heikki Lahtelalle ja Osi (Osmo) Kopposelle
- Karjalan Lennostolle kuvausluvista koneen putoamispaikan T-laiturille
- Mallari Olli Leinoselle (Tikkakosken kuvat)
- Mallari Opa Laitiselle hänen käsittämättömälle viisaudelleen DC-3:n historiikista
- kaikille tämän sivuston käyttäjille, jotka viitsivät paneutua Ilmavoimien sinisen sävyn kyselyyni
- mallin tilaaja R. Pennaselle ja hänen Mikko-pojalleen, jolle tämä kone on tehty. R. Pennanen myös tonki jostain tuon Sörkän arkiston kansion, josta koneen tietoja löytää.
- Tomi Mynttiselle, joka antoi lisää kuvatilaa tälle mallille

Toivottavasti jaksoitte lukea tämän kirjoituksen ja katsella edes osan linkeistä.
T.Timppa

Kommentit

Ihan onnistuneen oloinen DC-3. Luonnollisesti hiukan siistimistä siellä sun täällä, mutta tärkeintähän tässä mallissa on varmasti itse onnettomuuden muistaminen. Tietävämmät ottakoot kantaa yksityiskohtiin. Joskushan tämä malli on itsekin rakennettava, mutta en ole vielä viitsinyt edes ostaa. Eiköhän DC-3:sta aina malleja saa.
Mitä tuohon Finnairiin tulee, niin en ole ikinä nähnyt Finnairin mainostavan itseään yhtiönä, jolle ei ole sattunut onnettomuuksia. Ylipäänsä lentoyhtiöt mainostavat turvallisuudella vähän - ymmärrettävistä syistä.
Surullinen onnettomuus 33 vuotta sitten ja minusta loistava kunnianosoitus tälle tapahtumalle, sekä tälle konetyypille. Historiateksti on varsin mielenkiintoinen ja malli on tyylikkään näköinen. Onnittelut tästä mallista, josta ei näin lyhyehköllä katsomisella suuria virheitä löydy.

Nähdäänkös tätä marraskuun näyttelyssä Kuopiossa?
Tämä on mallailua parhaimmillaan.Oma kohtaiset kokemukset ja tapahtuman historiikki avaavat k.o malliin laajemman näkölulman.Muistanpa itsekkin tuon sunnuntaisen lokakuun illan,puhelin pärähti soimaan meillä puoli yhdentoista jälkeen ja tieto onnettomuudesta tavoitti koko Laitisen perheen.
Joo tämä on paketti jossa malli on vain osa kokonaisuuttaa joten tätä on vähän vaikea arvioida pelkästään mallia pisteyttämällä.Joten pointsit tulevat kokonaisuudesta. P.s nyt pitää viellä rakentaa DO-10 o.d/n.g värityksessä D-day raitojen kera.
Lainaus:
Tämän koneen onnettomuustutkijalautakunnan tietoa ei netistä löydä, koska kone oli Ilmavoimien käytössä.
Mutta jos halukkuutta on, niin sen kyllä löytää.
Kirjallisessa muodossa tapauksesta on kertomus Jaakko Hyvösen Kohtalokkaat lennot-kirjassa.
Juha K 4.10.2011 14:47 Vastaa lainauksella
Hieno malli, jonka mielenkiintoisuuttaa lisää kattava taustatieto.

Muutama kommentti:
- en halua väittää vastaan, mutta luulisin potkurin lapojen kärjissä olleen jonkinlaiset maalaukset. Maalauksien tarkoitushan on toimia huomiovärinä potkurin pyöriessä. Varastossa oleva varaosa (?) irtolapa voi olla ilman maalauksia.
- Finnairin tapa laskea oma historiansa on vähintäänkin mielenkiintoinen. Yhtiö kyllä muistaa kertoa olevansa yksi maailman vanhimmista lentoyhtiöistä, mutta samaan hengenvetoon muistaa mainita ettei sille ole tapahtunut yhtään kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Nimi Finnair tuli yhtiön viralliseksi nimeksi vuonna 1968, ja tämän jälkeen pahoja onnettomuuksia ei ole tapahtunut. Sitä ennen kuolemaan johtaneita onnettomuuksia oli kolme + tapaus Kaleva, ja yksi pahempi onnettomuus (Sampo) ilman uhreja.
Juha K kirjoitti:
- Finnairin tapa laskea oma historiansa on vähintäänkin mielenkiintoinen. Yhtiö kyllä muistaa kertoa olevansa yksi maailman vanhimmista lentoyhtiöistä, mutta samaan hengenvetoon muistaa mainita ettei sille ole tapahtunut yhtään kuolemaan johtanutta onnettomuutta.
Mistä tällaisia mainintoja löytyy? Jos jotain tuollaista sanotaan, niin kyllä siihen on yleensä liitetty joku aikamääre, eli 1970 jälkeen tms.
Eemil Jäntti kirjoitti:
Lainaus:
Tämän koneen onnettomuustutkijalautakunnan tietoa ei netistä löydä, koska kone oli Ilmavoimien käytössä.
Mutta jos halukkuutta on, niin sen kyllä löytää.
Kirjallisessa muodossa tapauksesta on kertomus Jaakko Hyvösen Kohtalokkaat lennot-kirjassa.
Mutta Sörkän arkistossa on liki tuhat sivuinen onnettomuustutkijalautakunnan kirjoitus. Sieltä löytää ihan tarkat raportit.
Petri Lyy 4.10.2011 17:59 Vastaa lainauksella
Juha K kirjoitti:
- Finnairin tapa laskea oma historiansa on vähintäänkin mielenkiintoinen. Yhtiö kyllä muistaa kertoa olevansa yksi maailman vanhimmista lentoyhtiöistä, mutta samaan hengenvetoon muistaa mainita ettei sille ole tapahtunut yhtään kuolemaan johtanutta onnettomuutta.
Minä(kään) en muista tuollaista mainintaa tai ainakaan mainosta. Pulja on viidenneksi vanhin edelleen toimivista lentoyhtiöistä ja sen tämänhetkinen onnettomuusindeksi on 0,00. Miten tommonen indeksiluku on saatu aikaiseksi, selviää täältä alaviitteessä sivun, heh, alalaidasta

www.jacdec.de/statistics/airlines/airlines_3.htm

Muutenkin "hauska" lista katsella, "suositellaan" etenkin kaikille lentopelkoisille.

Ja ettei menisi ihan off topiciksi, esillä oleva malli on siistiä työtä, ja etenkin sen eteen tehty taustatyö on lähes vertaansa vailla näillä palstoilla. Bueno
Juha K kirjoitti:
Hieno malli, jonka mielenkiintoisuuttaa lisää kattava taustatieto.

Muutama kommentti:
- en halua väittää vastaan, mutta luulisin potkurin lapojen kärjissä olleen jonkinlaiset maalaukset. Maalauksien tarkoitushan on toimia huomiovärinä potkurin pyöriessä. Varastossa oleva varaosa (?) irtolapa voi olla ilman maalauksia.
Tätä tutkiskeltiin pitkään. Ja Rissalan varastossa oleva lapa ei ole varaosa, vaan nimenomaan DO-10: Juurusvedestä nostettu lapa. Aluksi ihmettelin itsekkin, että onko lavat olleet ilman maalauksia, mutta tosiaankin on. Utissa olevasta aidosta lavasta tuskin olisi poistettu mitään värejä. (linkki Pekka Raninen). Kts. kuvat.
Petri Olavi kirjoitti:
Juha K kirjoitti:
- Finnairin tapa laskea oma historiansa on vähintäänkin mielenkiintoinen. Yhtiö kyllä muistaa kertoa olevansa yksi maailman vanhimmista lentoyhtiöistä, mutta samaan hengenvetoon muistaa mainita ettei sille ole tapahtunut yhtään kuolemaan johtanutta onnettomuutta.
Minä(kään) en muista tuollaista mainintaa tai ainakaan mainosta. Pulja on viidenneksi vanhin edelleen toimivista lentoyhtiöistä ja sen tämänhetkinen onnettomuusindeksi on 0,00. Miten tommonen indeksiluku on saatu aikaiseksi, selviää täältä alaviitteessä sivun, heh, alalaidasta

www.jacdec.de/statistics/airlines/airlines_3.htm

Muutenkin "hauska" lista katsella, "suositellaan" etenkin kaikille lentopelkoisille.

Ja ettei menisi ihan off topiciksi, esillä oleva malli on siistiä työtä, ja etenkin sen eteen tehty taustatyö on lähes vertaansa vailla näillä palstoilla. Bueno
Kiitos tuosta sivustosta. Mukava asia on, että historiikki herättää monia ja tunkeutuu vielä syvemmälle, kuin minä. Siis kirjoitukseeni ja koneen yms. historiikkiin. Ei se Finnair tainnut mainostaa sillä itseään, mutta mediat kertoivat sen.
Komea malli. Vanhennukset mielestäni hyvin tehty.
Juha K 5.10.2011 07:24 Vastaa lainauksella
Timo Rissanen kirjoitti:
Tätä tutkiskeltiin pitkään. Ja Rissalan varastossa oleva lapa ei ole varaosa, vaan nimenomaan DO-10: Juurusvedestä nostettu lapa. Aluksi ihmettelin itsekkin, että onko lavat olleet ilman maalauksia, mutta tosiaankin on. Utissa olevasta aidosta lavasta tuskin olisi poistettu mitään värejä. (linkki Pekka Raninen). Kts. kuvat.
Mielenkiintoista, että lavat olisivat olleeet ilman kärkimaalauksia (vrt. turvallisuusnäkökohta). Tuosta Utin muistomerkin lavasta en vetäisi mitään johtopäätöksiä, se lienee kiillotettu muistomerkkikäyttöä varten (ja puuttuuhan siitä myös jäänpoistokumi). Mutta jos Rissalasta kerran löytyy aito lapa, niin uskottavan se on. Ja jos sieltä löytyy lapa, voisiko olettaa myös muiden DO-10:n jäänteiden olevan tallessa?

Mitä tulee Finnairin onnettomuuksiin, olen lähes satavarma, että firma on itsekin kertonut nollasta onnettomuudesta joskus lehdistötiedotteessa. Pitää kaivella arkistoja kunhan ehtii. Kalle totesi, että tiedottamiseen liittyy yleensä aikamääre, ja tavallaan se sisältyy väittämään ettei Finnairille ole tapahtunut kuolemaan johtaneita onnettomuuksia, Finnair on ollut olemassa vuodesta 1968.
Potkurin lavat ovat saattaneet olla Do-10:ssä ilman varoitus raitoja koska k.o kone oli syksyllä 76 A Bridge too far leffan kuvauksissa maalattuna jenkki väreihin.Potkurit olivat tuollon mustat.Kone palasi myöhemmin Ilmavoimien/Finnairin kuosiin ja on mahdollista että potkurit jäivät tuolloin paljaan alumiinin värisiksi?Tämä tuntuisi loogiselta selitykseltä mutta on siis vain arvailua.Lavat olivat tosiaan paljaan metalli pintaiset onettomuuden tapahtuessa.
Miika Kaarna kirjoitti:
Surullinen onnettomuus 33 vuotta sitten ja minusta loistava kunnianosoitus tälle tapahtumalle, sekä tälle konetyypille. Historiateksti on varsin mielenkiintoinen ja malli on tyylikkään näköinen. Onnittelut tästä mallista, josta ei näin lyhyehköllä katsomisella suuria virheitä löydy.

Nähdäänkös tätä marraskuun näyttelyssä Kuopiossa?
Nähdään tosiaankin ja koetan hommata mallin lisukkeeksi myös vanhoja lehtileikkeitä tapahtuneesta.
Juha K kirjoitti:
Timo Rissanen kirjoitti:
Tätä tutkiskeltiin pitkään. Ja Rissalan varastossa oleva lapa ei ole varaosa, vaan nimenomaan DO-10: Juurusvedestä nostettu lapa. Aluksi ihmettelin itsekkin, että onko lavat olleet ilman maalauksia, mutta tosiaankin on. Utissa olevasta aidosta lavasta tuskin olisi poistettu mitään värejä. (linkki Pekka Raninen). Kts. kuvat.
Mielenkiintoista, että lavat olisivat olleeet ilman kärkimaalauksia (vrt. turvallisuusnäkökohta). Tuosta Utin muistomerkin lavasta en vetäisi mitään johtopäätöksiä, se lienee kiillotettu muistomerkkikäyttöä varten (ja puuttuuhan siitä myös jäänpoistokumi). Mutta jos Rissalasta kerran löytyy aito lapa, niin uskottavan se on. Ja jos sieltä löytyy lapa, voisiko olettaa myös muiden DO-10:n jäänteiden olevan tallessa?
Uskoisin, että Rissalan varaston uumenissa on muutakin ko. koneen jäämistöä. Lentueen komentajalta saamani tieto oli, että "lapa on täysin ilman raidoitusta" Ja sain sen käsityksen, että myös jäänestokumit olivat poissa?? Tätähän täytyy alkaa tutkia lisää. Onneksi serkkupoika on Rissalassa vartiopäällikkönä. Saattaisin saada luvan mennä tonkimaan sinne…

Juurusvedestä muuten joku löysi parisenvuotta sitten rannalle ajautuneen vettyneen matkalaukun, joka on todennäköisesti ko. koneesta.
Olen käynyt itsekkin sukellusta harrastaneena siellä joskus 80-luvulla, mutta vesi on kuin kahviin sukeltaisi. Näkyvyyttä ei ole juuri ollenkaan.
Juha K 7.10.2011 10:14 Vastaa lainauksella
Suomen Ilmailumuseoon aulan nurkassa nököttää kolmosen lapa jossa ei ole kärkimaalauksia, mutta kumi ja valmistajan tarra ovat paikoillaan. Näin ollen on hyvinkin mahdollista, että koneet ovat lentäneet ilman kärkimaalauksia.

Mites kolmosen potkurin jäänpoisto toimikaan? Oliko potkurissä sähkölämmitys vai pirtusysteemi? Ts. mikä tuon kumin tarkoitus on?
Juha K kirjoitti:
Suomen Ilmailumuseoon aulan nurkassa nököttää kolmosen lapa jossa ei ole kärkimaalauksia, mutta kumi ja valmistajan tarra ovat paikoillaan. Näin ollen on hyvinkin mahdollista, että koneet ovat lentäneet ilman kärkimaalauksia.

Mites kolmosen potkurin jäänpoisto toimikaan? Oliko potkurissä sähkölämmitys vai pirtusysteemi? Ts. mikä tuon kumin tarkoitus on?
Tätä olen itsekkin miettinyt. En tosiaan tiedä. Jospa kumi elastisempana aineena murtaa itsekseen mahdollisen jään muodostumisen.
Taas odotellaan viisaampien vastauksia.
Opa L.? Historian nero ja käsittämättömän tietoviisas näissä asioissa. ( Tämähän näkyy nyt myös Opan koneella, joten odotellaan).
Kalle Rantanen kirjoitti:
Vau, minkä linkin löysit. Kiitos.
Do-10:stä ei ole liikaa kuvia julkaistu. Tämän jos olisin saanut, niin en ehkä olisi edes maalien lohkeilua/kuluneisuutta tehnyt. Tosin Ei ole tietoa, milloin tämä kuva on otettu.
Antennilankaa ei tässä näy. Tikkakosken koneessa se on. Mutta onko se ollut kympissä silloin? Siihen ei varmaan löydy ihan oikeaa tietoa mistään.
Tosin, kun kävin Kuopion Kaupunginkirjastossa penkomassa mikrofilmeiltä kuvia koneen nostosta, niin yhdessä kuvassa (epätarkka) näytti, että peräsimestä roikkuu joku vaijeri…

Kiitti Kallelle ja Kai-Petrille.
------.
Kai-Petri Gustafsson kirjoitti:
Taas korjausta: pvm näkyy ylemmässä kuvassa IL-18:n kohdalla.
Kiitos taas. Mielenkiintoiset sivut kaikenkaikkiaan.
Sieltähän löytää vaikka mitä.
Terve Timo ja kumppanit! Ilmavoimien pysyväismääräys on määrittänyt monimoottoristen koneiden potkurin lapojen kärkiin puna-valko-punaisen raidoituksen jo 70-luvun alkupuolella. Kaikki valokuvat eivät kuitenkaan tue tätä, vaan joissakin näyttää olleen joko kokonaan metallin väriset lavat tai sitten kärjet on maalattu keltaisella.
Älkää sekottako DO-11:n lanka-antenneja muihin koneyksilöihin. Siinä ne olivat nimittäin Viestikoelaitoksen jäljiltä. Lyhyet antennimastot, johon "yksitoistasen" antennit kiinnittyivät rungon päällä ovat edelleen paikoillaan Airveteranin koneessa (ex. DO-11).
Katselin juuri kuvaa, jossa DO-10 lentää elokuvamaalauksessa. Siitä heräsi kysymys, että tuota puuhaa varten ilmeisesti koneen oikeasta kyljestä peitettiin yksi ikkuna?
Morjensta Antti,Timo y.m "seurakaunta".Olen juuri rakentamassa mallia DO-10:stä elokuvan A Bridge too far asussaan.Ainut kuva jonka koneesta olen löytänyt Normandia väreissä on J.Laukkasen opuksessa Suomen Ilmavoimat 90V.Kuva on elokuulta 76.Liekö koneesta olemassakaan muita kuvia tuossa kuosissa.Kuvan perusteella kaikki oikean kyljen ikkunat ovat kyllä normaalisti auki.Ei siis peittettynä ainakaan tuossa vaiheessa.
Mielenkiintoinen juttu on sen sijaan tuo leffa koneiden väritys.Se kaiketi esitää olivedrab/neutragrey väritystä mutta yläpuoli näyttää enempi faded o.drabilta tai vaalealta khakin ruskealta?Leffan trailerissa ja pätkissä joita you tubesta löytyy koneiden väri näyttää olevan melkein hiekanruskealta?DO-10 koneen kyljessä olevat "maihin nousu" raidat laskeutuvat myös erikoisella tavalla aaltomaisesti polveillen perästä keulaan päin mentäessä.Ilmeisesti tulevaa Jenkki tunnusta varten maalaus on toteutettu näin.
Onko kellään tietoa löytyykö DC-3 koneista Do-10,4,7 ja 12 muita kuvia leffa asussa kera suomi tunnuksin.
Yhen tällaisen kinkin löysin, en tiedä onko apua. ? Tuskin..
www.dvdbeaver.com/film2/dvdreviews37/a_bridge_too_far_blu-ray.htm
Tunnen muutaman "Söörin", jotka palvelivat Kuljetuslentolaivueessa leffaprojektin aikoihin. Ainakin yksi heistä jopa lensi yhtä koneista kuvauksissa. Silminnäkijähavaintojen mukaan yläpuolen suojaväri oli lähes keltainen kuvausryhmän toivomuksen vuoksi. Outo väri oli ainoa keino saada filmille edes sinne päin oleva maalaus koneisiin.
Kyselen asiaa…
Kiitoksia tiedoista ja linkkivinkeistä.Maalasin mallin yläpinnat vaalealla kahakinruskealla värillä.Se näytti silmämääräisesti vastaavan kuvien ja leffan värejä.Alapinnan väriksi laitoin medium seagrayn ,sen kontrasti tuntui oikealta yläpuolen väriin nähden ja sävy tuntui myöskin sopivan esikuvaan.
Jossain IPMS Kiertiksessä tai Mallarissa (vv. 1984-1987) oli joskus huonolaatuinen mv. kuva puljasta "Jenkkiväreissä". Se saattoi tosin olla sama kuin Laukkasen kirjassa. Veikkaan Laukkasen kirjaa parhaaksi lähteeksi.
Tunnen Jyrkin ja juttelin hänen kanssaan kun tuo 90-vuotis juhlaeepos oli tekeillä. Esikunnassa Tikkakoskella oli siivottu valokuvia roskiin useampi laatikollinen ennen kuin Jyrki ehti hätiin. Hävitettäviksi oli tuomittu mm. ne erinomaiset kuvat SH- kalustosta, jotka onneksi tulivat pelastetuiksi. Saatiinpahan lopullinen selvyys aiheeseen Saab 17 häikäisyestomaalauksen väri!
Joo suuret kiitokset Jyrki Laukkaselle Suomalaisen sotilas ilmailun dokumentoinnista ja sen historiikin tuomisesta päivän valoon niin kuvien kuin sanojenkin myötä.
Nyt pitää jo mallin tekijänäkin kiittää kaikkia keskusteluun osallistuneita.
Opa tuo saman koneyksilön Kuopion mallitapahtumaan ja minun tekele tulee sinne myös. Ja vissiin lehtileikkeiden kanssa.

Koneyksilö on nyt saavuttanut sille kuulunutta kunniaa tälläkin palstalla.
Vielä kun joku teki samasta koneesta seuraavat versiot, joissa kaikisa kone oli:
- Aero Oy: OH-LCJ
- Yhdysvaltojen Ilmavoimien kuosiin: USAF 42-92268
- RAF: FL-626
- Belgian SOL-AIR-lentoyhtiön OO-SBF (Kisangani).