Pienoismallit.net

Carro Armato P40

Fiatin näkemys panssarivaunusta

Lomareissulla tuli vietettyä viikko Bolognassa, ja paikallisesta mallikaupasta piti sitten hankkia jokin italialainen vaunumalli. Kauppa oli pieni kuin mikä, ja ainoa italialaistankki sillä hetkellä oli tämä. Kielimuuri oli korkea (eivät mielellään edes yritä puhua englantia), mutta onneksi emäntä on viettänyt talvi-illat italiankursseilla.

Kun tämä pitkään suunniteltu 26-tonninen "raskas panssarivaunu" lopulta valmistui, Italia oli jo lopettanut aktiivisen sodankäynnin. Saksalaiset ottivat vehkeet käyttöönsä, ja kaivoivat saman tien niistä puolet maahan tuliasemiksi. 101 oli muistaakseni valmistuneiden vaunujen kokonaismäärä.

Kauppias halusi välttämättä myydä Tamiyan maalit, vaikka hyllyssä olisi ollut minulle tutumpaa Lifecoloriakin. Alunperin tavoitteenani oli hankkia oikeat italialaiset sävyt, mutta loppukäyttäjästä johtuen nämä olivat siis saksalaisväreissä. Niitä olisi ollut kotona ennestäänkin, mutta tulipa nyt sitten tutustuttua Tamiyan tuotteisiin, ja ihan hyviksi havaittua.

Tamiyan ohenteesta kauppias arveli, että lentokentällä voi tulla ongelmia, joten se jäi hyllyyn. Kotoa löytyi Neo-Amiseptiä, jossa on sama tehoaine eli isopropanoli. Apteekkitavarana se tuoksuu, no tehokkaalta, mutta teki tehtävänsä.

Maalaus on toteutettu ruiskulla vapaalla kädellä. Laatikossa tuli mukana historiavihkonen, jossa on myös walkaround-setti vaunusta. Ikävä kyllä kuvissa on museoitu yksilö, ja kaavio vähintäänkin epäilyttävä. Sodanaikaisista mustavalkokuvista taas on mahdoton päätellä, miten esimerkiksi moottorien ilmanottoboksit lokasuojilla on väritetty. Taiteellisella vapaudella mallista tuli autenttisen ja museokappaleen sekoitus.

Säistäminen jäi vähiin, lähinnä tuli käytettyä Migin kolmiväri camolle tarkoitettua filtteriä.

Malli on siis suoraan laatikosta palasteltuine teloineen kaikkineen. Aluputki ja sekalainen joukko etsejä sisältyi 35 euron hintaan. Etsejä ovat muun muassa mystiset t-kirjaimen muotoiset härpäkkeet rungon kyljillä. Muutama niistä hapertui taivutellessa niin, että siirtyivät etsien taivaaseen.

Malli vaikuttaa hyvinkin yksityiskohtaiselta, onpahan valmistajalla ainakin ollut referenssit helposti saatavilla. Tornista jäi yksi nostopultti uupumaan, kun löysin unohtamani rakennusohjeen korjauslirpakkeen liian myöhään. Ihmettelinkin, kun valurankaan jäi yksi ylimääräinen nökö kummittelemaan.

Carro Armato on muuten vapaasti suomennettuna panssaroitu kärry. Eli tässä tämmöinen matkamuisto tuoreeltaan. Sama malli näyttää ilmestyvän/ilmestyneen myös Tamiyan pakkaamaana.

Kommentit

Näyttävän mallin olet saanut valmiiksi! Maalaus ja kasaus on onnistunut. Hieman enemmän kulumaa ja vanhennusta olisin toivonut, mutta se on makuasia. Toimii näinkin!

Ainiin, eniten ihmetyttää vihreällä maalatut pyörien vanteet. Oliko oikeessa elämässä näin?
Petri Lyy 10.7.2011 17:17 Vastaa lainauksella
Kulumien tekemistä mietin kyllä, mutta kun nämä eivät oikeasti kauheasti käyttöä nähneet.

Ymmärtääkseni vaunut lähtivät tehtaalta kokovihreinä eikä Günther ehkä viitsinyt sutia pyöriä. Vihreät pyörät taisivat tulla tähän suoraan maalausohjeesta ilman että edes mietin asiaa.
Ihan tyylikäs malli. Itseänikin miellyttää tuo maalaus, kun etenkin olet sen ruiskulla vapaalla kädellä maalanut. Kuitenkin tyylikäs malli, myös ilman vanhennusta.
Yhtä vakuuttavan näköinen,kuin muutkin italiaanojen tankit. Komean mallin olet kuitenkin rakennellut. Mukava nähdä välillä maltillisemminkin vanhennettua kalustoa. Nuo kyljen härpäkkeet saattaisivat olla jerrykannujen kiinnitystä varten?
Mainio esitys kolmivärikaaviosta, kaaviossa on mukavaa vaihtelua eri puolilla vaunua.

Nämä niitatut vehkeet vaan kaipaa rajumpaa yksityiskohtien korostusta, pelkkä wash auttaisi jo pirusti ja lisäisi mallin näyttävyyttä. Makuasioita.

Hieno malli hieman erikoisemmasta kapistuksesta jokatapauksessa.

Mallailuterveisin,

Jari
Petri Lyy 11.7.2011 10:10 Vastaa lainauksella
Kovasti kiitos kommenteista.

T-härpäkkeissä ei kuvissa ole oikein mitään. Luultavasti niihin on suunniteltu kiinnitettäväksi mitä vaan, esim neljän hengen miehistön henk.Koht. varusteet tuskin ovat mahtuneet sisälle. Vaunun käyttäjät olivat eri porukkaa kuin suunnittelijat, ehkä sakemannikaan ei ymmärtänyt härpäkkeistä mitään.

Maalaus on tehty kolmessa vaiheessa: alarunko ja pyörästöt erikseen, ja ylärunko kun malli oli jo valmiiksi kasattuna. Parhaiten onnistuivat alapuoliskoa suojanneet teipit, kun hain niihin ruiskulle sopivaa etäisyyttä. Teipeissä viivat olivat tavoittelemiani eli kapeita, mutta etäisyyttä olikin vaikea säilyttää ruiskua liikutellessa. Ehkä ensi kerralla sitten.
Hyvä malli kokonaisuutena. Vielä hieman maalipintaa elävämmäksi ( esim litkutuksella), niin aina vaan paranee, mutta hyvä näinkin. Rakennustyö ja peruspintakäsittely moitteetonta.
No hitsi, tämä hieno malli on mennyt minulta aikaisemmin ohi silmien (heinäkuussa tuli viihdyttyä lähinnä terasseilla nääs).
En edes tiennyt, että Italialla oli käytössä tällainenkin panssarivaunu. Komeata maalaustyötä - tosin niitä yksityiskohtien korostamisia olisin kaivannut lisää.