Scuderia Askolin Ferrari 250 Testa Rossa 1958


Linjakas kilpuri. Kilpailunumerot ja Scuderia Askolin vaakunat piirtelin itse. Tuo vaakuna olisi jäänyt ehkä tekemättä ilman Scuderia Askolin Ry apua.
Alle 2-litraisten urheiluvaunujen luokassa tallin Ferrari 500 TRC Scaglietti Spyder ja Ferrari 500 TR Scaglietti Spyder joutuivat tyytymään vasta 4. ja 5. sijoihin.
Isossa urheiluauto luokassa Curt Lincoln ajoi Ferrari 250 Testa Rossalla 2. sijalle.
Suurissa GT-autoissa Curt Lincoln voitti Ferrari 250 GT:llä.
Lisäksi tallin kalustoon kuului tuolloin Jaguar D-type, Mercedes-Benz 300 SL ja kolme F3 midgettiä.
Nyt keskitytään kuitenkin vain tuohon 250 Testa Rossaan, jolla kilpailtiin Askolinilla kolmessa kilpailussa. Auto saapui keväällä -58 helsinkiin ja testien jälkeen sillä kilpailtiin heti Eltsussa. Tuohon aikaan testaaminen tapahtui yleisellä tiellä, moottoriratoja kun ei vielä ollut. Eltsun jälkeen auto lennätettiin Belgian Spahan, jossa oli tarkoitus osallistua numerolla 8 kilpailuun. Ilmeisesti Askolinille luvattu edullinen osallistumismaksu nousi portilla taivaisiin ja osallistuminen jäi haaveeksi. Seuraavaksi siirryttiin kohti Nurburgringiä, jossa Curt Lincoln ja Esko Keinänen osallistuivat 1000km ajoon. Nurburgring on vaikea rata opittavaksi ja tuloksena olikin oman luokan 9. ja yleisessä 12. sijoitus. Seuraava kilpailu olikin sitten vasta kahden kuukauden päästä, ruotsissa ajettu Karlskoga Kanonloppet jossa Curt Lincoln sijoittui 4. sijalle. Tämän jälkeen auto myytiin ilmeisesti ruotsiin ja sen seuraavat vaiheet ovat hieman arvailujen varassa, mutta auto on kuitenkin edelleen olemassa.
Malliksi ostin Hasegawan sarjan ja etsatut vanteet. Lisäksi hankin pari etsi sarjaa ja muuta pikku tarviketta. Mallin työstämistä ei voinut aloittaa ihan tuosta vain, sillä autosta piti etsiä tietysti mahdollisimman paljon tietoa. Tällaiset käsintehdyt kilpa-autot ovat aina omia yksilöitä ja eroja muihin samanlaisiin on aina. Aloitin tietojen keräämisen netistä, josta muutaman kuvan löysinkin. Sitten kyselin Scuderia Naftalin nimisestä firmasta kuvia ja sainkin niitä muutaman lisää. Ainoa värikuva autosta oli pieni lehden kannesta otettu kuva, mutta siitä selvisi kuitenkin auton väritys ja mallailu saattoi alkaa. Nokan ja etulokasuojien väliin jääviä siipiä piti muokata viistommiksi, tämän toteutin lisäämällä muovia. Nokkaa hioin myös aavistuksen lyhyemmäksi, jolloin jäähdyttimen aukko vastaavasti suureni. Konepellin ilmanottoaukkoon puhkaisin reiän ja sovitin paikalle etsatun verkon. Pintavärin sekoittelin itse Tamiyan maaleista ja se onnistuikin aika kivasti. Penkit maalasin kahteen kertaan, koska ensimmäisen maalauskerran jälkeen sain lisää kuvia joista ilmeni oikea sävy. Nuo lisäkuvat sain Scuderia Askolin Ry:ltä ja siitä suuri kiitos. Noista kuvista selvisi myös tuon Askolinin vaakunan kuva, jonka piirsin Inkscapella siirtokuvaksi. Nuo teipit ajovalojen päällä ja varsinkin niiden väri selvisi samasta paikasta. Mittaristoon tuli selvennystä myös noista kuvista.
Projektista löytyy kuvia ja tarinaa enemmän TÄTÄ LINKKIÄ PAINAMALLA.
Jos rakennuskertomus ei kiinnosta, voi katsella pelkkiä kuvia TÄTÄ PAINAMALLA siellä saattaa olla muutama kuva jota ei Blogissakaan ole.
Scuderia Askolinin autoista ja muusta tuon ajan suomalaisista kilpa-autoista näkee harvoin tehdyn malleja, mikä kummastuttaa sillä hienoja autoja on ollut käytössä vaikka kuinka paljon. Kuvia on tietysti joistain yksilöistä vaikeampi löytää, mutta kun penkoo tarpeeksi niin kyllä niitä kuviakin yleensä jostain vatsaan tulee. Tuo historian kaivaminen on mielenkiintoista hommaa, joka rikastuttaa tätä mallailu harrastusta. Mallin rakentamiseen tulee ihan erilainen fiilis kun joutuu hieman penkomaan tietoja, eikä sitä koskaan tiedä millainen onnenpotku nurkan takana odottaa.
Suuri kiitos kaikille projektia tukeneille.
Kommentit
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.
Tutustu myös näihin
- 27.6.2011 • Petri HuhtalaScuderia Askolin Ferrari 250 Testa Rossa 1958Eläintarhan ajoissa 1958 nähtiin…