Rääkipaatti, ajoverkkovene, on tätä mallia tukevampi olemukseltaan. Tuosta tulee mieleen enemmänkin verkkopaatti, jota käytettiin saaristokalastukseen. Verrattain usein näitä laiva- ja venemalleja katsellessa jään ihmettelemään, miksi runko varusteineen tehdään nätisti ja sitten takila jotenkin hutaistaan. Peräsimen muoto on verrattain erikoinen… Verkko- ja rääkipaatit eivät ole erityisen ketteriä, joten lapa ruukaa olla alaltaan suurempi. Niitä käänneltäessä joutuu usein käyttämään myös purjeita. Näiden veneiden kanssa nykyinen perhepurjehtija on kovalla kelillä tekemisissä…
Mahonki jäljittelee jonkinmoisella menestyksellä tervatun puun väriä. Rääki- ja verkkopaatithan olivat talonpoikien ja torpparien arkisia kulku- ja työkaluja, eikä niitä totisesti rakennettu mahongista.
Luvialaisia rääki- ja verkkopaatteja on tutkaillut insinööri Lasse Wahlroos, jonka teoksia voi hyvällä onnella löytää kirjastosta, ja ainakin kaukolainaan niitä luulisi saavan, jos talonpoikaispaattien mallailu jatkossa kiinnostaa. Verkkopaatteja on näytillä Forum Marinumissa, yksi niistä jopa purjehduskuntoinen.
Muutoin malli on kaunis ja sympaattinen. Koiranpentu vallankin on mainio! Tämän paatin kippari on olemukseltaan meriromantikko, ei ammattikalastaja. Ehkä paatin materiaali selittyykin sillä :D Arvostelustani huolimatta hatunnoston arvoista työtä kyllä!