Pienoismallit.net

Etusivu > Galleria > Rakennusblogit: rautatiet

Dm 4 moottorivaunu+ vaunut

Moottorivaunu vaunustoineen römpöttelee pitkin mutkittelevaa rataa.

Moottorivaunu vaunustoineen römpöttelee pitkin mutkittelevaa rataa.

Valtionrautatiet tilasi v. 1949 Valmetilta 10 moottorivaunua sarjamerkinnällä Dm3 ja toiset kymmenen merkinnällä Dm 4. Dm 3-vaunut valmistuivat olympiavuonna 1952 ja Dm 4:set vuosina 1952-53. Myöhemmin kaikki moottorivaunut muutettiin sarjaan Dm 4.
Moottorivaunut edustivat aikanaan hyvin modernia ja kiiteltyäkin muotoilua kurvikkaine ja pyöreine muotoineen. Lisäksi vaunun rakentamisessa käytettiin uusia materiaaleja; korin kaaret, pituuslistat sekä seinien ulkoverhoilu tehtiin kevytmetallista. Vaunujen väritys poikkesi täysin aikaisemmasta vetokalustosta. Pääväreinä olivat harmaa ja punaruskea (minusta viininpunainen-melkein). Raidoitukset olivat kermanvalkoisia, myöhemmin keltaisia.
Näiden moottorivaunulen myötä Suomeen syntyi kiitojuna-käsite, jossa koko juna on sekä rakennustavaltaan että väritykseltään samankaltainen. Moottorivaunu sai peräänsä 3-vaunuisen kiitojunarungon. Kiitojunilla saatiin lyhennettyä huomattavasti matka-aikoja. Kiitojunilla ajettiin ainakin Helsingistä Poriin, Vaasaan, Kuopioon ja Savonlinnaan. Kiitojunat poistuivat vähitellen käytöstä tultaessa 1960-luvun lopulle.

Tavoitteena on rakentaa kyseisestä moottorivaunusta 1950-luvulle ajoittuva pienoismalli mittakaavassa 1:87. Pienoismallin toteuttajana toimii Tmi Mestarimallit ja tilaajana yksityishenkilö. Pienoismallin esikuvana on Dm 3:sta muutettu Dm 4. Erot näiden kahden mallin välillä olivat vähäisiä; näkyvinpänä ehkä Dm 3-vaunun toisessa päässä oleva matkatavaraosasto, jota ei ollut Dm 4:ssa. Erikoisuutena tässä projektissa on 3 D-tulosteen käyttäminen veturin korina.

merkinnät

Pienoismalli valmis 30.11.2011 17:52 Lue lisää ja kommentoi (6)
Moottorivaunu vaunustoineen römpöttelee pitkin mutkittelevaa rataa.
Dm4-moottorivaunu + Ei + F ovat nyt valmiit. Moottorivaunun telien ja pohjan asennuksen jälkeen tehtiin siihen pieniä viimeistelytöitä. Korin sisäpuolelle liimattiin vaaleanbeiget verhot, jotka saatiin kuorimalla lautasliinasta yksi läpikuultava kerros. Lautasliinasta leikattiin kapeita suikaleita, jotka liimattiin koriin pienellä pikaliimatipalla. Määräasemakyltteihin tulostettiin siirtokuvat Heinola-teksteineen, jotka laitettiin paikalleen siirtokuvapehmentimen avustuksella. Lopuksi määräasemakyltti lakattiin. Tämä junakokonaisuus on tilaustyö, johon kuulu myös vitriini. Vitriinin kotelo on valmistettu 4 mm akryylilevystä. Kotelo teetettiin…
Telien viimeistely ja veturinpohja 21.11.2011 16:15 Lue lisää ja kommentoi (2)
Telien riittävän kääntymisen takaamiseksi telisivuja "järsittiin" melkoisesti (tämä on esitelty edellisessä merkinnässä), mutta siitä huolimatta telit näyttävät luontevilta. Telit ovat samanväriset kuin itse veturinkori ja telit myös jäävät sopivasti helmapeltien synnyttämään varjoon.
Dm4 moottorivaunun telit ovat väriltään harmaat, harmaa on sama kuin veturinkorissa. Maalina käytettiin 2-komponenttiautomaalia ja maalaus suoritettiin kynäruiskulla. Samalla kertaa maalattiin telin- ja pohjalevynkiinityssovitteet. Jokaisen telisivun keskivaiheilla on Tampellan soikea valmistajalaatta; laatan pohja maalattiin punaiseksi (punainen ?) ja maalin kuivuttua poistettiin hiomapaperilla maali koholla olevista kirjaimista. Valmistajalaatat liimattiin telisivuihin, jonka jälkeen telit ruiskutettiin satiinilakalla. Teleihin ruuvattiin pohjalevysovitteet, jotka laskevat pohjalevyn lähemmäs radanpintaa. Sovitteisiin ruuvattava pohjalevy…
Moottoritelit 9.11.2011 20:13 Lue lisää ja kommentoi (4)
Maalausta vaille valmis telipaketti odottaa asennusta ja koeajoa. Telin päähän on taivuteltu ja juotettu 0,8 mm uushopealangasta vetokoukku, joka noudattelee korin helman muotoa. Vetokoukun avulla vaunut voidaan kytkeä veturiin.
Dm4 moottorivaunu rakennetaan toimivaksi pienoismalliksi. Veturissa on kaksi kaksiakselista moottoriteliä, joissa molemmat akselit sekä vetävät että virroittavat. Tällä ratkaisulla (ja veturin lisäpainolla) saadaan luotua veturille riittävän tehokas vetokyky ja mahdollisimman hyvä virroitus ja kulkuominaisuudet. Dm4 on erittäin epäkiitollinen rakennettava, sillä sen telien akseliväli on pitkä ja korin helmapellit kääntyvät voimakkaasti sisäänpäin, lisäksi telien kohdalla on ovisyvennykset. Näiden syiden vuoksi moottoritelille jää vain niukasti tilaa kääntyä. Ja vielä; veturilla pitäisi voida ajaa 600 mm kaarresäteistä. Vaatimukset tuntuivat…
Korin loppusilaus 26.10.2011 16:30 Lue lisää ja kommentoi (1)
Dm4 moottorivaunun kori on nyt valmis. Sitten viime merkinnän on taas aikaa vierähtänyt ja puistakin jo lehdet varisseet… Veturinkori on saanut pintaansa satiinilakan. Lakka on automaalaajien (Deco-väri) käyttämä kaksikomponenttilakka, johon erikseen lisätään kovetin. Käytin tätä lakkaa siksi, koska sitä saa irtotavarana ja haluamallaan kiiltoisuusasteella. Lisäksi lakattu pinta on siistimpi kuin esim. Humbrollin ja Revellin lakoissa ja se tuntuu tulevan jouhevammin kynäruiskun läpi. Veturi siis lakattiin kauttaaltaan kyseisellä lakalla. Aikaisemmassa merkinnässä moottorivaunusta puuttui vielä joitain yksityiskohtia: pienet pillit…
Korin viimeistelyä 27.9.2011 20:47 Lue lisää ja kommentoi (0)
Lyhtyjen pohjat maalattiin Mr. Metal Colorin (silver chrome) maalilla. Korin lakkauksen jälkeen lyhtyjen päälle liimataan 0,13 mm kirkkaasta styreenistä lyödyt pyöreät "lasit". Kuljettajanoven kaiteet on taivutettu 0,4 mm uushopealangasta.
Ennen yksityiskohtien liimaamista sihtailtiin paikoilleen moottorivaunun siirtokuvat; siirtokuvat on valmistettu silkkipainotekniikalla. Myös päätyjen ikkunoiden yläpuolinen turvamaalaus on toteutettu siirtokuvana. Siirtokuva mukautui hyvin korin kurveihin. Siirtokuvien jälkeen liimailtiin paikoilleen valmiiksi maalatut yksityiskohdat. Tämä vaihe sujui kohtuullisen joutuisasti, sillä kakki osien alkureiät porattiin auki jo ennen maalausta. Osat painettiin reikiinsä ja liimattiin korin sisäpuolelta. Osa osista ei tarvinnut liimausta lainkaan, myöhemmin tehtävä lakkaus varmistaa yksityiskohtien pysymisen veturinkorissa.
Yksityiskohdat 25.9.2011 14:18 Lue lisää ja kommentoi (0)
Moottorijäähdytin sijaitsee poikittain veturin katolla. Jäähdytin on messinkisyövyte, joka taiteltiin laatikoksi ja juotettiin kiinni yhdestä kulmasta. Jäähdyttimen kansi juotettiin laatikon päälle; laatikossa on kannelle kohdistustapit, jotka hiotaan pois juottamisen jälkeen. Jäähdyttimestä lähtevä putki on messinkilankaa, joka taivuteltiin ja juotettiin jäähdyttimeen. Jäähdyttimen täyttöputki on polystyreenimuovia. Laatikkorakenteen alalaidassa on tapit koriin asentamista varten.
Suurin osa moottorivaunun yksityiskohdista päätettiin laittaa paikalleen vasta veturinkorin maalauksen jälkeen. Ajatuksena oli se, että näin helpotettaisiin korin maalauksen vaatimaa maskausta. Lisäksi ruiskulla olisi helpompaa maalata suurempia ja ehyempiä veturinkorin pintoja ja toisaalta yksityiskohtien ruiskuttaminen erillään korista sujuisi kätevämmin. Yksityiskohdat on tarkoitus liimata ennen korin lakkausta. Yksityiskohdat ovat sekä 0,3 mm syövytettyä messinki- että 0,3 mm uushopeapeltiä. Uushopea on jämäkämpää ja sen syöpyminenkin ehkä täsmällisempää kuin messingissä, mutta tarkoituksena uushopean käytössä on helpottaa hentojen osien…
Korin maalaus 2 21.9.2011 17:34 Lue lisää ja kommentoi (2)
Suomalaisten dieselvetureiden maalaukset ovat lähes aina melko työläitä; koria kiertävät eriväriset ja -levyiset raidat, jotka vielä kaartuvat alas veturin päissä.
Jälkiviisaus se on sitä jalostuneinta viisautta…Veturinkoria teipatessani havaitsin edenneeni maalauksessa väärässä järjestyksessä; harmaan jälkeen olisi pitänyt sutia keltainen väri ja vasta sitten tummanpunainen. Näin oltaisiin säästytty huomattavasti vähemmällä maskaamisella ja teippaaminenkin olisi ollut vaivattomampaa. Ja tuskaa ei helpottanut lainkaan se, että veturinkoreja on maalattavana kaksi kappaletta. Hyvän mallarin ominaisuus on mielestäni kuitenkin se, että hän osaa koota itsensä uudelleen isommankin töppäyksen edessä:). Joten rauhallisin mielin maskattiin korit jo aikaisemmin esitetyllä tavalla, tosin epämääräisen mutinan…
Korin maalaus 8.9.2011 17:08 Lue lisää ja kommentoi (3)
Veturi on saanut kylkeensä tummanpunaisen, leveän raidan. Raidan ylä- ja alapuolelle maalataan vielä ohuet keltaiset raidat. Molemmissa päissä keltainen raita kaartuu alas, leveämpänä, aina puskinpalkkiin asti. Päätyikkunoiden yläpuolella on myös keltaista väritystä.
Korin maalauksessa on käytetty autojen maalaukseen tarkoitettuja 1- ja 2-komponenttimaaleja. Pohjamaali on himmeä 1-komponentti- ja pintamaalit (harmaa, tummanpunaine ja keltainen) kiiltäviä 2-komponenttimaaleja eli maaliin lisätään kovetin. Automaaleja voi ostaa irtotavarana (käyttämässäni liikkeessä min.määrä on muistaakseni 1 dl) ja sävytys onnistuu asiakkaan toiveiden mukaisesti. Dm4 -moottorivaunun maalit sävytettiin vanhan VR:n sävykartan mukaan. Kaikkien maalien ohentamisessa on käytetty tinneriä. Ennen pohjamaalausta kori pestiin vedellä ja miedolla pesuaineella ja pehmeällä sudilla. Mallin kuivuttua suoritettiin pohjamaalaus…
Korin siistiminen 7.9.2011 14:10 Lue lisää ja kommentoi (0)
Tässä kuvassa ikkuna-aukot on jo siistitty ja puskimet ja loppuopastekoukut sekä yksi katolla majaileva putki on saatettu paikoillensa. Tästä alkaa veturin maalaaminen.
Dm4 -moottorivaunusta tulee myytävä rakennussarja. Rakennussarjassa veturin kori on yksi polyuretaanihartsista valettu kokonaisuus. Ikkuna-aukoissa on ohuet valukalvot, jotka täytyy poistaa. Kalvot poistettiin terävällä kirurginveitsellä ja ikkuna-aukkojen reunat siistittiin hienojakoisilla neulaviiloilla. Moottorivaunun ikkunat ovat valmiiksi valetut. Ikkuna-aukkojen siistimisen yhteydessä ikkunoita sovitettiin aukkoihinsa; ikkunat saavat olla hieman väljät, sillä korin maalauksen yhteydessä ikkuna-aukot hieman kaventuvat. Korin helmoissa mahdollisesti esiintyvät pienet ilmakuplat pakkeloitiin ja hiottiin. Moottorivaunun yksityiskohdat…
Valmiit vaunut Ei+F 30.11.2010 20:19 Lue lisää ja kommentoi (4)
Tilaustyönä tehtävän 1950-luvun junakokoonpanon matkustajavaunu (Ei) ja konduktöörivaunu (F) ovat nyt valmiit. Ennen maalausta messinkiset vaunut harjattiin lasiharjalla puhtaiksi tina- ja rasvatahroista. Vaunut pestiin miedolla pesuaineella, runsaalla vedellä ja pehmeällä sudilla. Sekä pohja- että pintamaalaus suoritettiin kynäruiskulla. Tartuntapohjamaalina käytettiin Deco-väristä saatavia automaaleja. Pintamaalit puolestaan suihkutettiin Agaman valmistamilla kiiltävillä pienoismallimaaleilla. Ei-matkustajavaunuun liimattiin vasta maalauksen jälkeen otetangot, päätyportit ja ylikulkusillat. Konduktöörivaunussa nämä osat oli laitettu jo…
Vaunujen kattokalut 17.9.2010 17:55 Lue lisää ja kommentoi (0)
Ei-vaunun kaasulampunkannat on asennettu ja kaasuputket vedetty. Putket ovat 0,3 mm messinkilankaa. Jäljellä oleviin reikiin tulee torpedotuulettimet.
Puukoriset matkustajavaunut olivat varustetut joko kaasu- tai sähkövalaistuksella. Lämmityksenä oli vaunun oma kamiina tai höyryveturiaikana veturista tuleva höyrylämmitys.Vaunun katolla sijaitsevien kaasulampunkantojen, torpedotuulettimien ja kamiinanpiippujen määrä riippuu vaunun mallista, rakennusajankohdasta jne. Kattokalujen lukumäärässä esiintyy huomattavia eroja. Hiekkamassoituksen jälkeen katot varustettiin kaasulampunkannoilla, kaasuputkilla, torpedotuulettimilla ja kamiinanpiipulla. Kaikki samaan aikaan rakentamani vaunut ovat kaasuvalaistuja ja kamiinalämmitteisiä. Kaasulampunkannat ja osa torpedotuulettimista on valettu hartsista…
Matkustajavaunujen katot 16.9.2010 17:14 Lue lisää ja kommentoi (1)
Valmiiksi massoitetut F- ja De-vaunujen katot. Vasemmanpuoleinen katto hiekoitettiin kuusi ja oikeanpuoleinen kolme kertaa.
Suomalaisten puukoristen matkustajavaunujen katot olivat hiekoitettuja massakattoja. Kattomassa koostui seuraavista aineista: pellavaöljyvernissasta, liidusta, keltamullasta, umbrasta, hartsista ja hopeakiilteestä. Ainesosia keiteltiin ja kiehuteltiin tietyssä suhteessa, jotta siitä saatiin sopivaa säilytettäväksi ja kuljetettavaksi. Käytettäessä massaa kattoihin, täytyi sitä ohentaa vielä vernissalla. Vaunujen katot olivat pontattua lautaa, jotka malattiin öljyvärillä ennen kattomassan levittämistä. Heti massan levittämisen jälkeen pingoitettiin ja naulattiin saumaton säkkikangas katonpintaan. Ja jälleen levitettiin kattomassaa. Katto sai…
Ei-matkustajavaunu + F-konduktöörivaunu 9.9.2010 19:36 Lue lisää ja kommentoi (0)
Vaunun porras kootaan neljästä osasta: kolmesta porrasaskelmasta ja niitä kannattelevasta tukiraudasta. Tukirauta taivutetaan kahdesta kohtaa pystyyn ja askelmat juotetaan siihen jigin avulla. Vanhanmallinen varsipuskin koostuu neljästä osasta: hartsisesta puskintuppelosta, kahdesta puskinlevystä ja 0,8 mm messinkilanganpätkästä. Messinkilanka juotetaan pystyyn puskinlevyissä oleviin reikiin, tuppeloon porataan reikä, johon messinkilanka painetaan ja liimataan.
Moottorikiitojunien lisäksi Dm 4 moottorivaunulla vedettiin henkilö- ja paikallisjunia. Tätä junalajia kutsuttiin moottorijunaksi (M). Yleensä moottorijunassa oli moottorivaunun (Dm 4) lisäksi 1-2 matkustajavaunua ja tarvittaessa konduktöörivaununa F-sarjan vaunu. Tilaustyönä rakentamaani 1950-luvun kokoonpanoon tulee yksi Ei-sarjan (rakennettu 1920-luvulla,nrot 22046-22060) kaasuvalaistuksella ja viistoilla eteisillä varustettu matkustajavaunu sekä kaksiakselinen F-sarjan (nrot 3901-3903, 3938-3959) konduktöörivaunu. Tällainen kokoopano oli yleinen 1950- ja -60-luvuilla. Molemmat vaunut on rakennettu 0,3 mm syövytetystä messinkipellist…
Korin työstäminen 14.8.2010 19:50 Lue lisää ja kommentoi (11)
Muotintekoa vaille valmis Dm 4 moottorivaunun kori.
Vaunussa on paljon kaarevia ja pyöreitä muotoja:sisäänpäin kääntyvät helmapellit, alaspäin kaartuvat sivuseinät, nokan vähän joka suuntaan pakenevat pyöristykset… Toisin sanoen korin rakentaminen olisi melko haasteellista ja aikaa vievää. Totutusta poiketen korin aihiona käytettiin 3 D-tulostetta. Tulosteen käytöllä säästettiin työajassa ja kustannuksissa. 3 D-tulosteiden hyödyntäminen pienoismalleissa, ainakin Suomessa, on vielä harvinaista, maailmalla jo tosin käytetympää. Suomessa tulostettuna tulostusjälkikin on vielä melko krouvia, mutta menetelmä on kyllä käyttökelpoinen hankalanmallisia kappaleita valmistettaessa. Ulkomailla on jo…

Tutustu myös näihin

  • 5.9.2010 • Oskari ReinikkaGb vaunu
    Mallijunien Gb vaunu, olevinaan n. 50…
  • 30.11.2011 • Untamo SallinenDm 4 moottorivaunu+ vaunut
    Valtionrautatiet tilasi v. 1949…
  • 25.8.2013 • Samuli L.Lato & Jopo
    Pienoisrautatien maisemointia
  • 22.4.2013 • Untamo SallinenEis-matkustajavaunu
    Suomalaiset puukoriset matkustajavaunut…
  • 20.6.2020 • Antti Mäenpää"Hűgeltal"
    Pieni rataprojekti
Deeverin matkassa Deeverin matkassa
Kirja kertoo Dv12-yleisvetureista, jotka muodostavat suurimman rataverkollamme liikennöivän veturisarjan. Vanhimmat Deeverit ovat jo yli 50-vuotiaita. Niiden tarve pienenee ja samalla kun VR vähent…
Tutustu ja lue lisää

Etusivu > Galleria > Rakennusblogit: rautatiet