Pienoismallit.net

Pietarin radan asemarakennus

1870-luvun asemarakennus on koristeellinen

Pienoismallin esikuva on Riihimäki-Vainikkala-Pietari-radan alkuperäinen III-luokan aseman asemarakennus. Tällaisia asemarakennuksia valmistui 1870-luvulla mm. Oittiin, Järvelään, Pulsaan ja Simolaan. Riihimäen-Pietarin rata oli Suomessa ensimmäinen rataosuus, jolla rakennusten rakentamisessa käytettiin apuna tyyppipiirustuksia. Tyyppipiirustusten käyttö nopeutti asemien rakentamista, kun asemapaikkakunnille ei enää suunniteltu yksilöllisiä rakennuksia.

Pietarin radan matkustajaliikenteen arviointi meni pahasti pieleen. Rataosan liikenne- ja matkustajamäärät olivat heti alkujaan paljon suuremmat kuin mihin asemien ja asemarakennuksien suunnittelussa oli varauduttu. Lähes kaikkia radan asemarakennuksia laajennettiin jo muutaman vuoden kuluessa niiden valmistumisesta. Alkuperäisen rakennuksen osat ja suunnittelun idea näkyvät hyvin säilyneissä asemarakennuksissa vaikkapa Pulsassa — tosin rakennus on nykyasussaan monta kertaa suurempi kuin millaiseksi se alkujaan suunniteltiin. Tyyli on kuitenkin säilynyt hyvin laajennusten yhteydessä.

Suomalaisten rautatieaiheisten pienoismallien rakentelu on lähes aina enemmän tai vähemmän ”puukolla veistämistä” — osat on tehtävä tavalla tai toisella itse. Tämä periaate pätee myös tässä tapauksessa. Asemarakennuksen pienoismallin rakentamisessa käytin valutekniikkaa ja messingin syövyttämistä. Seinien originaalit, katot, piiput, kuistin ja kivijalan veistelin polystyreenilevystä — sekä Evergreenin että Etolan valmisteista. Ikkunanpokat, ovet, kaiteet, katokset ja koristeelliset tuulilaudat piirsin aluksi piirto-ohjelmalla. Piirrosten avulla valmistettiin syövyteosat. Samalla kaikista rakennusten osista syntyi työkalut, joiden avulla aiheesta voi tuottaa tulevaisuudessa vaikkapa rakennussarjan. Omaan käyttöön syntyi kätevästi kaksi asemarakennusta.

Kommentit

Hyvä historiikki, ja oikein tyylikäs ja yksityiskohtainen rakennus. Onko messinkiosat syövytetty itse vai teetetty jossain?
Kantri 3.8.2010 10:53 Vastaa lainauksella
Toinen toistaan hienompia, ovat nämä sun tuotokset. Kaunis rakennus ja hienosti kutistettu 8)
Tässä entisen rakentajan silmä lepää. vanhat rakennukset kaipaa jo hieman likaa tai aika paljon joten siitä miinus.
Todella hieno malli, varsinkin nuo syövyttämällä toteutetut koristeet. Eipä noita oikein muulla tekniikalla saisi aikaiseksi, ainakaan yhtä helposti.
Arto Junno kirjoitti:
Tässä entisen rakentajan silmä lepää. vanhat rakennukset kaipaa jo hieman likaa tai aika paljon joten siitä miinus.
Vanhatkin rakennukset ovat olleet joskus uusia ja niitä myös remontoidaan ja maalataan uudelleen, joten siinä mielessä väitteesi ei ole täysin perusteltu.
Jope L 3.8.2010 12:40 Vastaa lainauksella
Itse olisin samaa mieltä tuon Antin kommentin kanssa. Esittely tekstissä mainittu seikka ettei koristeleikkauksia välttämättä uusittu myöhemmin tehdyissä korjaukssa tukee käsitystä. Mittakaava on kyllä itselleni sen verran vieras, että tälläiseen malliin ainakin itse soisin hyvin jonkin vertailukappaleen esim. kolikon. Joka tapauksessa erittäin upea rakennus. Tuli sitten sähellettyä tuo pisteytys, korjausta odotellessa.
Arto Junno kirjoitti:
Tässä entisen rakentajan silmä lepää. vanhat rakennukset kaipaa jo hieman likaa tai aika paljon joten siitä miinus.
Vanhatkin rakennukset ovat olleet joskus uusia ja niitä myös remontoidaan ja maalataan uudelleen, joten siinä mielessä väitteesi ei ole täysin perusteltu.
Ilmaisin asian vähän huonosti. Rakennuksen maalaus kaipaa hieman eloa väritykseen, vaikka olisiki uusittu/uusi. Kivi ja tiilirakenteissa "aika" näkyy parhaiten koska niitä harvemmin maalataan/uusitaan.

Tämä malli kaipaa tosiaan mittatikkua.
Arto Junno kirjoitti:
Tämä malli kaipaa tosiaan mittatikkua.
Mallin pohjapinta-ala on 150x90 mm, eli aika pieni.
Arto Junno kirjoitti:
Tässä entisen rakentajan silmä lepää. vanhat rakennukset kaipaa jo hieman likaa tai aika paljon joten siitä miinus.
Paljon riippuu myös siitä mille aikakaudelle pienoismalli on sijoitettu. Asemarakennus on asema-alueen tärkein rakennus, josta ainakin rautateiden kukoistusaikaan pidettiin hyvää huolta ja esim. asemien välillä järjestettiin kilpailuja mikä asema-alue oli parhaiten hoidettu.
[/quote]
Paljon riippuu myös siitä mille aikakaudelle pienoismalli on sijoitettu. Asemarakennus on asema-alueen tärkein rakennus, josta ainakin rautateiden kukoistusaikaan pidettiin hyvää huolta ja esim. asemien välillä järjestettiin kilpailuja mikä asema-alue oli parhaiten hoidettu.
[/quote] Varmasti totta. Nämähän on vain niitä mielipide asioita jossa ei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä.
Silmä lepää tässä!! Pulsan rakennus on jollain tapaa tuttu. todella hieno!
Olipa hyvä että tämä putkahti viikon malliksi, muuten olisi mennyt ohi silmien. Mitä enemmän näitä Sallisten hienoja "rakennushistoriallisia" malleja näkee, niin sitä enemmän rupeaa harmittamaan että ei ole aloittanut Suomi-pienoisrautatien rakentamista.
olpi 19.8.2010 23:57 Vastaa lainauksella
Suomalaiset asemarakennukset on kieltämättä kyllä hienoja mutta on ne vähän itsensä toistoa pitemmän päälle kun niitä tarkastelee. Tyyppipiirroksia olisi voinut olla hieman enemmän ja erityylisiä.
Olli-Pekka Manninen kirjoitti:
Suomalaiset asemarakennukset on kieltämättä kyllä hienoja mutta on ne vähän itsensä toistoa pitemmän päälle kun niitä tarkastelee. Tyyppipiirroksia olisi voinut olla hieman enemmän ja erityylisiä.
Tyyppipiirustuksia on loppujen lopuksi aika paljon erilaisia. Ideana oli, että aina kun rakennettiin uusi vähänkin pidempi rataosuus, niin sitä varten suunniteltiin omanlaisensa rakennukset (henkilökunnan asuntoja ja ulkovessoja myöten). Suunnittelussa näkyi aina kunkin ajan arkktehtuuriset virtaukset ja tietenkin arkkitehdin henkilökohtainen kynänjälki. Tässä mielessä eri aikakausina rakennettujen rataosien rakennukset ovat hyvinkin erilaisia. Yleensä tyyppipiirustuksia käytettiin vain pienemmillä asemilla — suuret asemat olivat monasti yksilöllisiä. Toisaalta tyyppipiirustusten käytöllä haettiin edustavaa kokonaisvaikutelmaa ja toisaalta tehokkuutta itse rakentamisessa (vaikkapa rakennuslupien saamisessa ja työpiirusten laadinnassa) — jälkimmäinen tavoitehan oli voimakkaasti vaikuttamassa, kun Suomeen rakennettiin rintamamiestaloja sotein jälkeen. Vanhoille rataosille myöhemmin avatut uudet asemat eivät rakennuksien arkkitehtuurin osalta enää sitten aina vastanneetkaan rataosien alkuperäistä arkkitehtuurista tyyliä, vaan tyylilajit sekoittuivat ajan saatossa.

Asemarakennusten pienoismalleja rakentavat valitsevat usein esikuviksi pienempien asemien rakennuksia, koska ne ovat mitoiltaan sopivia dioraamoihin tai pienoisrautatiekohteisiin. Vähänkin suurempien suomalaiset asemien asemarakennukset ovat loppujen lopuksi pohjapinta-alaltaan melkoisen suuria ja dioraamoissa on tunnetusti melko vähän tilaa.